Toisen perheen nuoret eivät halua

Oman lapseni perhekoti painotti hyviä välejä sukulaisiin ja avointa yhteistyötä. Ja paskat. He eivät ikinä ota yhteyttä, vaikka heidän mainospuheessaan (sossun puhumana) kerrottiin heidän olevan joka viikko yhteydessä perheeseen. He eivät osaa hoitaa lapsen kela ja koulu asioita, vaikka minäkään en voi niitä enää hoitaa. Miksi he eivät kysy apua sossulta, jos eivät halua minuun olla yhteydessä? Heidän sääntönsä tuntuvat lipsuvan. Auta armias, jos minä olisin koko ajan antanut lapselle periksi, niin kyllä minua olisi pidetty tosi surkeana äitinä. Mutta kun perhekodin johtaja sanoi, että meillä on vähän lipsunut säännöt niin sossu vain nyökytteli, että niinhän se tahtoo kesällä käydä? He unohtelevat palavereja ja kotilomia. Jos on puhuttu kotilomasta esim. maanantaiksi, niin he saattavat olla, vaikka Narvan markkinoilla tai Kalajoen hiekkasärkillä.

Onko liikaa vaatia kunnan maksamalta laitokselta täsmällisyyttä ja lupausten pitämistä? En minäkään töissä pysyisi, jos lupailisin mitä sattuu ja jättäisin osan töistä hoitamatta. Vai onko nuo perhekodit jotain suojatyöpaikkoja, joissa työn teolla ja laadulla ei ole väliä? Kenelle minun pitäisi ohjeistaa heitä heidän tavoistaan. Pelkään että kritiikki kostetaan.

Ei onnistuisi uusioperheessä, että toisen vanhemman lapset alkaisivat sanella, että se ja se toisen vanhemman lasten läheinen ei saa tulla. Mutta näissä mestoissa näköjään.