Siis Mitä Elämällä Oikeesta Tekee?

Just näin! Kerrankin joku joka ymmärtää, että elämässä ei ole mitään järkeä. Aattele nyt! Elämä on vain yksi suuri rengas, joka johtaa aina takaisin pisteeseen, jossa olit jo aikaisemmin.

Ajattele esimerkiksi lasta, joka odottaa syntymäpäiväänsä (päivää jona hän on huomion keskipiste) koko vuoden. Kun syntymäpäivät ovat ohi, on lapsi taas samassa pisteessä kun oli päivänä ennen syntymäpäiviä -odottamasssa syntymäpäiväänsä. Lopulta tuolla yhdellä päivällä ei ollut mitään erityistä, koska se on edessä joka vuosi uudestaan ja uudestaan.

Tai kun lapsi menee vihdoin kouluun ala-asteelle. Kaikki on hänelle uutta ja hienoa, mutta lopulta tämäkin loppuu kun siirrytään ylä-asteelle ja päädytään samaan pisteeseen kuin jossa oltiin ala-asteelle mennessä. Näin kaikki koulut läpi, ja aina päädytään samaan pisteeseen .

Sitten, kuin pitäisi siirtyä työelämään astutaan taas uuteen rinkiin. Noustaan jokapäivä sängystä samaan aikaan ja tehdään samaa työtä joka päivä. Samat tehtävät, samat kasvot, samat paikat. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa ei ole väliä sillä, että päivä vaihtuu, koska päivät ovat sisällöltään identtisiä.

Sitä luulisi, että lapsien saanti olisi kaikkea muuta kuin kehän kiertoa. Mutta ei! Kasvatamme lapsetkin samanlaisiksi kehän kiertäjiksi, ja näin on taas yksi kehä päättynyt samaan pisteseen mistä lähdettiin. Ainoana erona se, että tällä kertaa kehän kiertoa jatkaa eri henkilö.

Vasta kuollessamme voimme lopettaa kehän kierron. Jos minulle suotaisiin tilaisuus, haluaisin kuolla nyt! Eipähän tarvitsisi elää kaikkia noita merkityksettömiä vuosia.

Ikävää jos joku kokee elämänsä merkityksettömäksi. Olen pohtinut elämän tarkoitusta paljonkin lähiaikoina (olen tällä hetkellä lukiossa).
Ensinnäkin, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin, on tärkeää nauttia elämän pienistä hetkistä. Esimerkiksi hauska päivä ystävän kanssa, ihana auringon lasku järven rannalla jäätelön kera, onnistuminen jossakin itselle rakkaassa lajissa tms. Pieniä asioita, jotka värittävät arkea. On toki ihan p*skojakin päiviä, mutta ne luovat vastapainon hyville päiville (miettikääpä kuinka perseestä ois jos kaikki ois aina hyvin ja ihmiset iloisia).

Toisekseen: vaikutit olevan tympääntynyt yhteiskuntamme koulujärjestelmään. Itsekin olin ennen, kunnes opin näkemään koulun mahdollisuutena haastaa itseäni ja ottaa selvää minua kiinnostavista asioista.

Kolmanneksi: lakkaa katsomasta elämää yhtenä esteratana jolle sinut on pakotettu ja joka sinun tulee suorittaa päästäksesi pois. Aika karu ja tylsä ajatusmalli, jos en sanoisi. Ota ilo irti siitä mitä teet. Jos sen ilon löytäminen osoittautuu mahdottomaksi (eli sitä ei vaan ole) nouse katsomaan asiaa kokonaisuutena, naurahda ja ajattele että "on tämä s**tana työmaa", niin jo sujuu homma helpommin.

Eli mun pointti tässä nyt oli se, että vaikka meidän elämä on aikalailla määrätty (pakko käydä koulua ja tehdä töitä), ei sen silti tarvitse olla merkityksetöntä. Se muuttuu merkityksettömäksi jos kääntää aivot ja sydämen automaatille ja ryhtyy kylmänviileästi suorittamaan elämää. Herätkää tähän hetkeen, älkää murehtiko tulevaa ja eläkää jokainen sekunti täysillä!

~Elämä on se mitä tapahtuu sillä aikaa kun teemme muita suunnitelmia~

Kattokaas ku elämän aikana te teette kaikkee kivaa ja pidätte välillä hauskaakin. Älkää murjottako kokoajan!

Elämän tarkoitus: Ei mikään.
Koko ihmiskunta on täysin merkityksetön, mitätön ja luultavasti väliaikainen yksityiskohta kaikkeudessa.

Miten tämä vaikuttaa elämääsi: Ei mitenkään. Tee, mitä haluat. Jos millään ei ole väliä, voit jatkaa elämää ja nauttia siitä omilla ehdoillasi. (tai tappaa itsesi. Sama se minulle on)

Elämällä elää :)
Jos kyllästyttää niin karkaa vaikka kotoa, kaikkien ei oo pakko elää niin ko oletetaan. Kaikki kannattaa kokea, älä koskaan jämähdä paikoilleen tekemään jotain tylsää toimistotyötä, jota sä vihaat; sillä mitä se hyödyttää? Useimmat tykkää rutiineista ja peruselämisestä. Se on se turvallinen vaihtoehto. Mutta onko se sitten elämistä? Jos sä pyörit tätä samaa rataa vuodesta toiseen. Tietty voi ettiä sen elämänsä rakkauden vierelleen.
Mut kanttii vaan elää täysillä, älä anna muiden estää sua. Sä elät vaan kerran, ota siitä kaikki irti. Tee kaikkea, mitä oot aina halunnu kokeilla.
Ps. Masentaa ihan helvetisti, mut silti mä haluan elää viimiseen asti :)
Ja itsari ei oo koskaan vaihtoehto, ellet sä ole kokeillu kaikkea mahdollista