Onko täällä ketään muuta, joka tykkää kiertää hautausmaita. Tiedän että tämä saattaa kuulostaa omituiselta, mutta jostakin syystä tämä on yksi lempi puuhistani.
Asiassa minua viehättää ajatus siitä, että varsinkin vanhemmat haudat herättävät minussa erittäin melankolisen mielialan. On mielestäni mielenkiintoista, että ihmiset, jotka ovat kuolleet 1800-luvulla ovat vieläkin ränsistyneissä haudoissaan eikä kukaan käy katsomassa tai hoitamassa hautaa. Ihmisestä, joka oli joskus rakkastettu ja tärkeä henkilö, on nykyään painunut unholaan, kukaan ei tiedä heidän elämästään mitään.
Hautausmailla kävellessäni en voi olla ajattelematta, sitä että tämä on minunkin kohtaloni.
Hutausmaat
asddd
3
<50
Vastaukset
- joiäkkäämpi
Tiedän vain yhden kantaisäni haudan, joka on kuollut 1800-luvun lopulla. Hän on isomummoni isä - siis olen jo hänestä viidennessä polvessa. Hauta on muistossa ja tiedot selvästi esillä, koska hänen elämään liittyy jotain historiallisesti muistettavaa.
Ei minua moni kauaa muista, kun ei ole lapsia ja paljon nuorempia sukulaisia. Ja ruumis muuttuu maan tomuksi ja eihän ihminen siellä haudassa ole. Henki ja sielu ovat muualla riippuen uskosta Jumalaan. Kerran tullee myös ruumiin ylösnousemus.
Kun kuljen hautausmailla, niin muistelen ihmisiä, jotka olivat elossa ollessani lapsi ja nuori. Silloin nuo nyt kuolleet olivat keski-ikäisiä.- aloittaja1
Kiinnostukseni tähän asiaan heräsi kun Englannin matkalla poikkesin maaseudulla olleeseen raunioituneeseen kirkkoon, jonka pihalla oli hylätty hautausmaa, jota kukaan ei ollut huoltanut luultavasti vuosisataan, joten haudoissa olleetkin olivat luultavasti unohtuneita. Haudat olivat 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin.
Tuossa tilanteessa vain tuli niin melankolinen olo, kun tiesi että nuo vainajat luultavasti kuuluivat kyseiseen seurakuntaan, nuo vainajat olivat joskus istuneet siinä kirkossa kaikkien muiden lähiseudun asukkaiden kanssa. Jotkut olivat ylpeita uusista hatuistaan jotkut uusista hanskoistaan. Jotkut olivat pyytämässä anteeksi teoista, jotka tiesivät vääriksi, jotkut olivat menossa naimisiin, jotkut kastoivat lastaan. Ja nyt kyseinen kirkko on raunioina, eikä kukaan huolehdi haudoista. Kaikki mitä heistä tiedetään on heidän syntymäpäivänsä, kuolinpäivänsä ja heidän nimensä. Pahin osuus on se, että monella heistä on luultavasti eläviä jälkeläisiä, jotka eivät edes tiedä heidän nimiään saati haudan sijaintia. Minä tiedän enemmän heistä.
Sai oikeasti ajattelemaan, että mitä tehdä noin 600 000 tunnilla.
PS. Eihän ne ihmiset tietenkään ole haudassa jäljellä, mutta ajattelin sitä ideana viimeisestä lepopaikasta jossa ollaan ikuisesti.
- ripaskapaska
Joo siis mähän tanssin aika monellakin haudalla ripaskaa joka päivä...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901270
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511056En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63807Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14760Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39671- 60658
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634