Ainoastaan paikan päällä annettu apu, jolla autetaan mustalaisia auttamaan itseään, voi ratkaista Romanian ja Bulgarian mustalaisten vuosisatoja jatkuneen syrjäytymisen, todetaan Göteborgs-Postenin pääkirjoituksessa.
Kaduilla kerjäily on ollut koko sodanjälkeisen ajan suhteellisen marginaalinen ilmiö Ruotsissa. Parissa vuodessa tilanne on muuttunut radikaalista. Sinne matkustaneiden kerjäläisten, jotka ovat pääosin lähtöisin Romaniasta ja Bulgariasta, on yksistään viime vuodesta tuplaantunut. On arvioitu, että nyt vähintään 4.000 yhteiskunnan ulkopuolella elävää notkuu kaduilla ja elättää itsensä kerjäämällä.
Sisäministeri Anders Ygeman (S) äskettäin vahvisti, että ihmiskauppa ja muu kerjäläisiin kohdistunut rikollisuus näyttää kasvavan jyrkästi. Feministihallituksen nimittämä kansallinen kerjäläiskoordinaattori Martin Valfridsson on varoittanut, että haavoittuvassa asemassa olevat siirtolaiset joutuvat maksamaan parhaista kerjäyspaikoista ja että joissain tapauksissa heitä pakotetaan prostituutioon.
Kaikki kerjäläiset eivät ole hyväksikäytön uhreja, mutta kerjäämisessä – kuten kaikessa rahantekoon liittyvässä toiminassa – tapahtuu järjestäytymistä, kun tienaamismahdollisuuksista syntyy kilpailua. Kerjäämistä ei ole juridisesti säännelty, joten se on rikollisille oiva konsti tehdä rahaa. Kehitys on huolestuttavinta suurkaupungeissa. Dagens Nyheter kirjoitti jo viime lokakuussa Tukholman järjestäytyneestä kerjäläisilmiöstä. Köyhät ihmiset ottavat lainaa päästäkseen kerjuureissuun Ruotsiin ja perille päästessään he joutuvat vuokraamaan itselleen kerjäyspaikan. Toisinaan koko homma on suunniteltu etukäteen. Joissain tapauksissa omatoimikerjäläiset ovat joutuneet kiristyksen kohteeksi.
Luonnollisesti on olemassa riski, että myös muunlainen rikollisuus pesiytyy ilmiön mukana Ruotsiin. Yksi merkki tästä on vanhuksien rosvoamiseen erikoistuneiden romanialaisten ja bulgarialaisten liigojen määrän nopea kasvu. Samaa indikoi myös tukiyhdistys Mikan kertoma tieto, että kolme neljästä Malmön katuprostituoidusta on nykyään romanialainen.
Kyseessä ei ole yksistään ruotsalainen ilmiö. Eurostatin ja Europolin mukaan ihmissalakuljetus ja -kauppa kasvaa kaikkialla EU:n alueella (paitsi ehkä Hölmölässä). Useimmat uhreista ovat juuri Romaniasta ja Bulgariasta. Uhreja käytetään kaikkeen mahdolliseen pimeän työn tekemisestä prostituutioon, petoksiin, kerjäämiseen ja varkauksiin. Esimerkiksi Espanjan poliisi on ottanut kiinni satakunta järjestäytyseen kerjäämiseen sekaantunutta, jotka ovat häikäilemättömästi käyttäneet lapsia, vanhuksia ja vammaisia säälin herättämiseksi. Säännönmukaisesti rikolliset ovat olleet kerjääjien maanmiehiä. European Parliamentary Research Servicen selvityksen mukaan kerjäämistä järjestelevät tahot usein pyörittävät muuta rikollista toimintaa.
Omatoimikerjäämistä voi olla vaikea erottaa järjestäytyneestä ja rikollisesta kerjäämisestä, joista jälkimmäinen valitettavasti saa koko ajan uusia muotoja. Saksassa järjestäytynyt kerjääminen on kielletty. Käytänössä lakia on kuitenkin helppo kiertää. Der Spiegel -lehden mukaan omatoimikerjäläistenkin rahat valuvat usein kerjäläispomojen taskuun. Tästä syystä Hollannin Haagissa, Amsterdamissa ja Rotterdamissa on menty askelta pidemmälle ja kielletty kaikki kerjääminen. Samaa on toteutettu menestyksellä myös Kööpenhaminassa.
Köyhyyttä ei voi tietenkään kieltää, mutta kerjääminen ei ole mikään ratkaisu köyhyyteen pitkällä tähtäimellä. Päin vastoin, se on köyhyysloukku. Romanian viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt kuten ”Elämä ja valo” sekä ”Bulgarian Aid Mission” ovat lukuisia kertoja painottaneet, että ulkomailla kerjääminen vaikeuttaa heidän työtään, mikä on yrittää saada mustalaiset integroitua yhteiskuntaan. Taistelu köyhyyttä vastaan on käytävä paikan päällä kerjäläisten kotimaissa. Tietenkin mahdollisuus etsiä oikea töitä eurooppalaisilta työmarkkinoilta tulee edelleen säilyttää.
Höpinät siitä, että kerjääminen auttaisi ahdingossa eläviä ihmisiä, ei kestä lähempää tarkastelua. Mahdollinen kerjäämisen kieltämisen pohtiminen on ensi kädessä niiden kaupunkien ja paikallisyhteisöjen asia, joita ilmiö koskettaa. Moni seikka puhuu kerjäämisen kieltämisen puolesta. Kurjuus epäinhimillistää. Laittomia leirejä pystytetään toisten maille ja normaali yhteiskunta katoaa asteittain kauemmaksi.
Ainoastaan paikan päällä annettu apu, jolla autetaan mustalaisia auttamaan itseään, voi ratkaista Romanian ja Bulgarian mustalaisten vuosisatoja jatkuneen syrjäytymisen. Heidän lapsensa ansaitsevat paremman tulevaisuuden kuin meidän kaduillamme kerjäämisen.
Göteborgs post
Kaduilla kerjäily on ollut koko sodanjälkeisen ajan suhteellisen marginaalinen ilmiö Ruotsissa. Parissa vuodessa tilanne on muuttunut radikaalista. Sinne matkustaneiden kerjäläisten, jotka ovat pääosin lähtöisin Romaniasta ja Bulgariasta, on yksistään viime vuodesta tuplaantunut. On arvioitu, että nyt vähintään 4.000 yhteiskunnan ulkopuolella elävää notkuu kaduilla ja elättää itsensä kerjäämällä.
Sisäministeri Anders Ygeman (S) äskettäin vahvisti, että ihmiskauppa ja muu kerjäläisiin kohdistunut rikollisuus näyttää kasvavan jyrkästi. Feministihallituksen nimittämä kansallinen kerjäläiskoordinaattori Martin Valfridsson on varoittanut, että haavoittuvassa asemassa olevat siirtolaiset joutuvat maksamaan parhaista kerjäyspaikoista ja että joissain tapauksissa heitä pakotetaan prostituutioon.
Kaikki kerjäläiset eivät ole hyväksikäytön uhreja, mutta kerjäämisessä – kuten kaikessa rahantekoon liittyvässä toiminassa – tapahtuu järjestäytymistä, kun tienaamismahdollisuuksista syntyy kilpailua. Kerjäämistä ei ole juridisesti säännelty, joten se on rikollisille oiva konsti tehdä rahaa. Kehitys on huolestuttavinta suurkaupungeissa. Dagens Nyheter kirjoitti jo viime lokakuussa Tukholman järjestäytyneestä kerjäläisilmiöstä. Köyhät ihmiset ottavat lainaa päästäkseen kerjuureissuun Ruotsiin ja perille päästessään he joutuvat vuokraamaan itselleen kerjäyspaikan. Toisinaan koko homma on suunniteltu etukäteen. Joissain tapauksissa omatoimikerjäläiset ovat joutuneet kiristyksen kohteeksi.
Luonnollisesti on olemassa riski, että myös muunlainen rikollisuus pesiytyy ilmiön mukana Ruotsiin. Yksi merkki tästä on vanhuksien rosvoamiseen erikoistuneiden romanialaisten ja bulgarialaisten liigojen määrän nopea kasvu. Samaa indikoi myös tukiyhdistys Mikan kertoma tieto, että kolme neljästä Malmön katuprostituoidusta on nykyään romanialainen.
Kyseessä ei ole yksistään ruotsalainen ilmiö. Eurostatin ja Europolin mukaan ihmissalakuljetus ja -kauppa kasvaa kaikkialla EU:n alueella (paitsi ehkä Hölmölässä). Useimmat uhreista ovat juuri Romaniasta ja Bulgariasta. Uhreja käytetään kaikkeen mahdolliseen pimeän työn tekemisestä prostituutioon, petoksiin, kerjäämiseen ja varkauksiin. Esimerkiksi Espanjan poliisi on ottanut kiinni satakunta järjestäytyseen kerjäämiseen sekaantunutta, jotka ovat häikäilemättömästi käyttäneet lapsia, vanhuksia ja vammaisia säälin herättämiseksi. Säännönmukaisesti rikolliset ovat olleet kerjääjien maanmiehiä. European Parliamentary Research Servicen selvityksen mukaan kerjäämistä järjestelevät tahot usein pyörittävät muuta rikollista toimintaa.
Omatoimikerjäämistä voi olla vaikea erottaa järjestäytyneestä ja rikollisesta kerjäämisestä, joista jälkimmäinen valitettavasti saa koko ajan uusia muotoja. Saksassa järjestäytynyt kerjääminen on kielletty. Käytänössä lakia on kuitenkin helppo kiertää. Der Spiegel -lehden mukaan omatoimikerjäläistenkin rahat valuvat usein kerjäläispomojen taskuun. Tästä syystä Hollannin Haagissa, Amsterdamissa ja Rotterdamissa on menty askelta pidemmälle ja kielletty kaikki kerjääminen. Samaa on toteutettu menestyksellä myös Kööpenhaminassa.
Köyhyyttä ei voi tietenkään kieltää, mutta kerjääminen ei ole mikään ratkaisu köyhyyteen pitkällä tähtäimellä. Päin vastoin, se on köyhyysloukku. Romanian viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt kuten ”Elämä ja valo” sekä ”Bulgarian Aid Mission” ovat lukuisia kertoja painottaneet, että ulkomailla kerjääminen vaikeuttaa heidän työtään, mikä on yrittää saada mustalaiset integroitua yhteiskuntaan. Taistelu köyhyyttä vastaan on käytävä paikan päällä kerjäläisten kotimaissa. Tietenkin mahdollisuus etsiä oikea töitä eurooppalaisilta työmarkkinoilta tulee edelleen säilyttää.
Höpinät siitä, että kerjääminen auttaisi ahdingossa eläviä ihmisiä, ei kestä lähempää tarkastelua. Mahdollinen kerjäämisen kieltämisen pohtiminen on ensi kädessä niiden kaupunkien ja paikallisyhteisöjen asia, joita ilmiö koskettaa. Moni seikka puhuu kerjäämisen kieltämisen puolesta. Kurjuus epäinhimillistää. Laittomia leirejä pystytetään toisten maille ja normaali yhteiskunta katoaa asteittain kauemmaksi.
Ainoastaan paikan päällä annettu apu, jolla autetaan mustalaisia auttamaan itseään, voi ratkaista Romanian ja Bulgarian mustalaisten vuosisatoja jatkuneen syrjäytymisen. Heidän lapsensa ansaitsevat paremman tulevaisuuden kuin meidän kaduillamme kerjäämisen.
Göteborgs post
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.