Tein itse, sain mieluisen

Ei sitä kukaan suoranaisesti kielläkkään. Paitsi kosketusetäisyyden,suojausluokan, standardien ja järjenkäytön suhteen.
Taitaa siihen loppukädessä puuttua lait ja säädökset sähkökojeistojen vastuihin liittyen.

Näillä maakunnassa Rane lykkää agrekaattin sisäverkkoon sähkökatkon aikana...

Kannattaako_urheilla kirjoitti:

Ei sitä kukaan suoranaisesti kielläkkään. Paitsi kosketusetäisyyden,suojausluokan, standardien ja järjenkäytön suhteen.
Taitaa siihen loppukädessä puuttua lait ja säädökset sähkökojeistojen vastuihin liittyen.

Näillä maakunnassa Rane lykkää agrekaattin sisäverkkoon sähkökatkon aikana...

juu samalla tappaen verkostoasentajan. siis vaikka nyt pääkytkimen jaksaisikin avata, nollaa se ei katkaise ja voidaan miettiä missä se nollapiste aggregaatilla tuupattaessa on tai ei ole.

tuo on kyllä melkein yhtä hyvä kuin kerran vastaan tullut sorvattu sulake. eipä ainakaan sulake pala, talo kyllä ehkä.

Kannattaako_urheilla kirjoitti:

Ei sitä kukaan suoranaisesti kielläkkään. Paitsi kosketusetäisyyden,suojausluokan, standardien ja järjenkäytön suhteen.
Taitaa siihen loppukädessä puuttua lait ja säädökset sähkökojeistojen vastuihin liittyen.

Näillä maakunnassa Rane lykkää agrekaattin sisäverkkoon sähkökatkon aikana...

Ei kannata. Yhtään en ole laihtunut, vaikka hullun lailla olen urheillut.

nxnxnnxnxdndlx kirjoitti:

juu samalla tappaen verkostoasentajan. siis vaikka nyt pääkytkimen jaksaisikin avata, nollaa se ei katkaise ja voidaan miettiä missä se nollapiste aggregaatilla tuupattaessa on tai ei ole.

tuo on kyllä melkein yhtä hyvä kuin kerran vastaan tullut sorvattu sulake. eipä ainakaan sulake pala, talo kyllä ehkä.

Eipä siihen nollaan (PEN) saa jännite-eroa oikein mitään vasten linjalla, vaikka miettisi mitenpäin tahansa. PEN kun on luonnostaan aika tukevasti maahan yhteydessä ja vaihejohtimet on katkaistu pääkytkimellä ja yleensä myös lisäksi pääsulakkeet irti kierrettyinä.

teoriaa kirjoitti:

Eipä siihen nollaan (PEN) saa jännite-eroa oikein mitään vasten linjalla, vaikka miettisi mitenpäin tahansa. PEN kun on luonnostaan aika tukevasti maahan yhteydessä ja vaihejohtimet on katkaistu pääkytkimellä ja yleensä myös lisäksi pääsulakkeet irti kierrettyinä.

Verkonvaihtokytkin on oltava.

6v5bg7 kirjoitti:

Verkonvaihtokytkin on oltava.

Onhan se kätevämpi kuin tuo pistotulppaviritys...

teoriaa kirjoitti:

Eipä siihen nollaan (PEN) saa jännite-eroa oikein mitään vasten linjalla, vaikka miettisi mitenpäin tahansa. PEN kun on luonnostaan aika tukevasti maahan yhteydessä ja vaihejohtimet on katkaistu pääkytkimellä ja yleensä myös lisäksi pääsulakkeet irti kierrettyinä.

Onko agrekaattisyötöt kelluvia?

Kysyvä kirjoitti:

Onko agrekaattisyötöt kelluvia?

Itse aggregaatti on aina kelluva, mutta se sähköverkko johon se kytketään ei ole.

teoriaa kirjoitti:

Eipä siihen nollaan (PEN) saa jännite-eroa oikein mitään vasten linjalla, vaikka miettisi mitenpäin tahansa. PEN kun on luonnostaan aika tukevasti maahan yhteydessä ja vaihejohtimet on katkaistu pääkytkimellä ja yleensä myös lisäksi pääsulakkeet irti kierrettyinä.

pen ei todellakaan ole tukevasti maissa ainakaan vanhoissa rakennuksissa, vaan amkan nollan katketessa saadaan nollavika, jossa jännite vaiheiden kuormituksesta riippuen voi nousta hyvinkin suureksi nollan alkaessa kellumaan.
varavirtajärjestelmissä myös nollan erotus on ehdottoman pakollinen!

bxbdndndjkxnffk kirjoitti:

pen ei todellakaan ole tukevasti maissa ainakaan vanhoissa rakennuksissa, vaan amkan nollan katketessa saadaan nollavika, jossa jännite vaiheiden kuormituksesta riippuen voi nousta hyvinkin suureksi nollan alkaessa kellumaan.
varavirtajärjestelmissä myös nollan erotus on ehdottoman pakollinen!

Nyt puhuttiinkin aggregaatista, ja sen takasyötöstä pelkällä PEN-johdolla. Kuinka selität muka vaaralliset jännitteet linjoilla?

teoriaa kirjoitti:

Nyt puhuttiinkin aggregaatista, ja sen takasyötöstä pelkällä PEN-johdolla. Kuinka selität muka vaaralliset jännitteet linjoilla?

se aggregaatin maa ei ole sama kuin maa muuntajalla. jos verkostoasentaja tulee nollavikaista amkaa korjaamaan ja sinä syötät virtaa aggregaatilla (vaikkakin vaiheet erotettuna) mieti mitä tapahtuu jos aggregaatin ja talon välillä nolla katkeaa. piirrä kuva, niin ymmärrät. toki tilanne on varsin epätodennäköinen, mutta jos se on estettävissä, se luonnollisesti estetään.

muutenkin nuo varavirtasyötöt tulee suunnitella oikein ja myös hyväksyttää verkonhaltijalla! tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa maajussi maksoi aggregaattisähköstään sähkölaskua silloiselle vattenfallille:)

ei nämä oikein ja luvallisesti tehtynäkään niin kalliita hommia ole, että kukaan siinä konkurssiin olisi joutunut.

uudemmissa kiinteistöissä riskit on toki paljon pienempiä, mutta vanhoissa taloissa se nolla on käytännössä se lähimmän muuntajan luoma nolla. vaikka amka-linja sieltä täältä on maadoitettu, oli sen hyöty kokemusten mukaan täysin olematon. kai ne on maadoitusjohdon pään tökänneet 10cm sammaleen alle ja se on siinä.

nnxnxdkxkxkdo kirjoitti:

se aggregaatin maa ei ole sama kuin maa muuntajalla. jos verkostoasentaja tulee nollavikaista amkaa korjaamaan ja sinä syötät virtaa aggregaatilla (vaikkakin vaiheet erotettuna) mieti mitä tapahtuu jos aggregaatin ja talon välillä nolla katkeaa. piirrä kuva, niin ymmärrät. toki tilanne on varsin epätodennäköinen, mutta jos se on estettävissä, se luonnollisesti estetään.

muutenkin nuo varavirtasyötöt tulee suunnitella oikein ja myös hyväksyttää verkonhaltijalla! tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa maajussi maksoi aggregaattisähköstään sähkölaskua silloiselle vattenfallille:)

ei nämä oikein ja luvallisesti tehtynäkään niin kalliita hommia ole, että kukaan siinä konkurssiin olisi joutunut.

uudemmissa kiinteistöissä riskit on toki paljon pienempiä, mutta vanhoissa taloissa se nolla on käytännössä se lähimmän muuntajan luoma nolla. vaikka amka-linja sieltä täältä on maadoitettu, oli sen hyöty kokemusten mukaan täysin olematon. kai ne on maadoitusjohdon pään tökänneet 10cm sammaleen alle ja se on siinä.

Miten voi saada sähköiskun kahden eri järjestelmän nollapisteden väliltä? Piirrä kuva että me muutkin ymmärretään!

nnxnxdkxkxkdo kirjoitti:

se aggregaatin maa ei ole sama kuin maa muuntajalla. jos verkostoasentaja tulee nollavikaista amkaa korjaamaan ja sinä syötät virtaa aggregaatilla (vaikkakin vaiheet erotettuna) mieti mitä tapahtuu jos aggregaatin ja talon välillä nolla katkeaa. piirrä kuva, niin ymmärrät. toki tilanne on varsin epätodennäköinen, mutta jos se on estettävissä, se luonnollisesti estetään.

muutenkin nuo varavirtasyötöt tulee suunnitella oikein ja myös hyväksyttää verkonhaltijalla! tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa maajussi maksoi aggregaattisähköstään sähkölaskua silloiselle vattenfallille:)

ei nämä oikein ja luvallisesti tehtynäkään niin kalliita hommia ole, että kukaan siinä konkurssiin olisi joutunut.

uudemmissa kiinteistöissä riskit on toki paljon pienempiä, mutta vanhoissa taloissa se nolla on käytännössä se lähimmän muuntajan luoma nolla. vaikka amka-linja sieltä täältä on maadoitettu, oli sen hyöty kokemusten mukaan täysin olematon. kai ne on maadoitusjohdon pään tökänneet 10cm sammaleen alle ja se on siinä.

Ei siinä verkonhaltijan hyväksyntää kaivata? Eikö verkonvaihtokytkin jää mittauksen jälkeen kiinteistön omistajan ongelmaksi.

Ettämitäettä kirjoitti:

Ei siinä verkonhaltijan hyväksyntää kaivata? Eikö verkonvaihtokytkin jää mittauksen jälkeen kiinteistön omistajan ongelmaksi.

Kyllä muuten tarvitaan, kytkin oltava semmoisessa paikassa että verkonhaltija pääsee sen lukitsemaan.

inubhth kirjoitti:

Kyllä muuten tarvitaan, kytkin oltava semmoisessa paikassa että verkonhaltija pääsee sen lukitsemaan.

Eikai nyt sentään, miksi se pitäisi lukita. Sähkölasku maksamatta?

kjuyui kirjoitti:

Eikai nyt sentään, miksi se pitäisi lukita. Sähkölasku maksamatta?

No ei. Sähköt katkaistaan etäluettavasta mittarista etänä jos laskut on maksamatta. Ennen se tehtiin ruuvaamalla sinetöidyt pääsulakkeet irti.

kjuyui kirjoitti:

Eikai nyt sentään, miksi se pitäisi lukita. Sähkölasku maksamatta?

Kaikki syöttösuunnat pystyttävä erottamaan ja lukitsemaan verkossa tapahtuvien töiden ajaksi.

Siinähän käy niin, että ennen kuin aggregaatin kierrokset ehtivät nousta eli jännite kiivetä riittävän ylös, mahdollinen palautuva imatranverkko syöttää käämisi pellolle.