Tuleva perintö ja jakamaton kuolinpesä

Heh heh, olipa hauskaa. Kysymys olikin jääkö perintö kuolipesän haltuun vai saako lapset sen itselleen.

maunopeltonen kirjoitti:

Heh heh, olipa hauskaa. Kysymys olikin jääkö perintö kuolipesän haltuun vai saako lapset sen itselleen.

enpä voinut vastustaa kiusausta, sori.
Mutta se kelle perintö jää riippuu siitä ositetaanko se rintaperillisille kullekin jokin osa omakseen vai jätetäänkö jakamattomaksi kuolinpesäksi. J a siitä, mitä testaattori on määräänyt.

No mikä on nimeltään A:lle ja B:lle jäävä osuus jos sitä ei jaeta, yhtymäkö, vai mikä se yhtymä oikein on? Jos on vanha maatila esim. ollut kyseessä omaisuutena?

autsaise kirjoitti:

No mikä on nimeltään A:lle ja B:lle jäävä osuus jos sitä ei jaeta, yhtymäkö, vai mikä se yhtymä oikein on? Jos on vanha maatila esim. ollut kyseessä omaisuutena?

Voisiko joku viisas osata kommentoida tätä, kiitos.

A ja B ovat P:n kuolinpesän osakkaita. He omistavat osuuden P:n jakamattoman kuolinpesän (kaikesta erittelemättömästä) omaisuudesta. Siinä se. Ei se mitä A ja B omistavat mikään yhtymä tms. ole, se on P:n kuolinpesäosuus.

Jos kuolinpesä jaetaan vaikkapa siten, että A ja B kumpainenkin saavat 1/6 osan tilasta T (sekä C ja D kumpainenkin 1/3 osan), kyseisen tilan osalta on syntynyt yhteisomistussuhde. Verotuksessa puhutaan kiinteistöyhtymästä (mutta vain verotuksessa), missä jokaista omistajaa verotetaan erikseen omistusosuutensa mukaisesta tilan (yhtymän) tuotosta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580180

Kuolinpesä sen sijaan on itsenäinen verotuskohde; vero pesän omaisuuden tuotosta määrätään kuolinpesälle, ei sen osakkaille.

"Perittävä P, vainaja V, vainajan lapset A ja B."

Kuka on siis "P"? Leskikö?

ainaainaaina kirjoitti:

"Perittävä P, vainaja V, vainajan lapset A ja B."

Kuka on siis "P"? Leskikö?

P oli tässä se, jolta jää vainajalle perintöä.

^^Omistivat kaiken puoliksi vainajan kuolinhetkellä, yhtäsuuret omaisuudet.^^

Ennen perinnönjakoa tulee toimittaa omaisuuden ositus vainajan perillisten ja lesken välillä. Jos nettovarallisuus kummallakin taholla on yhtä suuri, käytännössa kumpikin pitää omaisuutensa (eli tasinkoa ei anneta).

Vainajan (perittävä P:n) osituksessa määrittyvä jäämistö periytyy perillisille A ja B ( C ja D ...), jotka voivat sen perinnönjaolla jakaa keskenään. Siltä osin kuin jäämistöön kuuluu ½ puolisoiden asunnosta ja asuntoirtaimistosta, perilliset eivät kuitenkaan saa ko. omaisuutta hallintaansa (vaikka sen omistavat), sillä leskellä on lain mukaan niihin elinaikainen hallintaoikeus (jollei leski itse omista kodikseen sopivaa asuntoa).

^^Testamentteja ei ole. Leski on vielä menossa uudelleen naimisiin, tuleva aviopuolisokin saa luultavasti pesästä siivun, koska on itse varaton?^^

Lesken tuleva aviopuoliso ei saa P:n pesästä siivua. Sen sijaan lesken omaisuudesta tämän kuoltua puoliso avio-oikeuden nojalla siivun (lähtökohtaisesti ½, jos itse on varaton) saa, jollei leski aseta avioehdon tekemistä avioliiton ehdoksi.

Jos lesken hallintaoikeus perustuu lakiin, se koskee vain vakinaista asuntoa, ei vapaa-ajan asuntoa.

Mutta jos testamentilla on annettu leskelle hallintaoikeus (myös) vapaa-ajan asuntoon, niin sitten näin on - edellyttäen, että testamentti ei loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan ja on lainvoimainen.

Kun testamentilla on annettu leskelle hallintaoikeus vapaa-ajan asuntoon, niin voiko leski kieltää rintaperillisiltä pääsyn sinne vapaa-ajan asuntoon esim. jos haluttaisiin tulla katsomaan irtaimistoa ennen perinnönjakoa jonka tekee pesänjakaja?