Oli pakko luopua koirasta ja etsiä sille uusi koti, kun pitkän aikaa olen ollut vakavasti masentunut, enkä siitä syystä enää jaksanut pitää koirastani huolta. En kykene huolehtimaan itsestänikään. Onneksi koirani uudet omistajat vaikuttivat todella fiksuilta, joiden luona koirani voi varmasti paremmin kuin masentuneen surkimuksen. En uskalla hankkia pitkään aikaan uutta koiraa, vaan sitten vasta, kun olen täysin parantunut, mutta masennuksesta parantuminen on vain ajan kysymys. Psykiatrini on onneksi kerrassaan ihana. Nyt taas on kauhea koirakuume ja mennyttä koiraani ikävä, mutta kun tässä tilassa en voi koiraa hankkia. Toivottavasti joskus paranen niin, että pystyn varmasti taas elättämään itseni ja siten myös koiran.
Masennus vei koirani :-(
masennusvanki
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pyydän. Älä ikinä hanki enää koiraa, jos olet jo kerran siitä joutunut oman pääkoppasi takia luopumaan.
Pyydän. Älä ikinä luule enää tietäväsi toisesta ihmisestä kaikkea niin hyvin, että voit alkaa jeesustelemaan.
Niin, ja ennenkaikkea tuon kannattaa miettiä tilanne omalle kohdalleen. Jonain päivänä, jolloin sitä itse vähiten odottaa, päänuppi sanookin poks.
täysin samaa mieltä näiden kahden edellisen kanssa! typerykset ei ymmärrä että kuka vaan voi sairastua ihan koska vaan. KUKA TAHANSA. KOSKA TAHANSA. Googlatkaa vaikka skitsofrenia. Elämäntilanteet tulee ja menee. EI tarkoita että olisi lopun ikäänsä pärjäämätön!
Ap, olet toiminut viisaasti ja vastuullisesti. Olet osittanut, että lemmikkisi on sinulle todella rakas ja haluat sen parasta. Lähiympäristössäsi on varmasti ihmisiä, jotka tarvitsevat koirallensa lenkittäjää päivällä, kun ovat töissä. Tämä muutos on tullut Suomeen Ruotsista. on suorastaan kamalaa, että koirat jätetään ilman lenkittäjää vähintään kahdeksaksi tunniksi.
Minulla ei ole lähellä tuttuja, jotka olisivat voineet viedä koiraani lenkille. Ikävä on kova koiraani kohtaan, mutta sekin selvästi stressasi, kun vaistosi masennukseni. Näin on parasta koiralleni, eli paremman kodin saaminen. Koirani oli todella kiltti 2-vuotias fieldspanielinarttu, joten se on varmasti jo sulattanut uusien omistajiensa sydämen.
Teit oikein ja viisaasti! Moni masentunut ei osaa ajatella noinkaan järkevästi, vaan koirasta pidetään kiinni kynsin ja hampain vaikka koira kärsisi.
Ikävää voisi lievittää pieni yhteydenpito uuteen kotiin. Olisiko mahdollisuutta vaikka käydä katsomassa koiraa?
Anna aikaa itsellesi ja parantumiseesi. Varmasti olet valmis ottamaan uuden koiran kun on sen aika. Tsemppiä!
Kiitos. Sain luvan päästä tapaamaan koiraani silloin, kun tekee mieli, mutten halua liikaa sotkeentua uusien omistajien elämään.