Vanhempani rakensivat -70 luvun alussa omakotitalon.
Euroissa se tuli maksamaan 40 000.
Nyt asunnon myyntihinta arvion mukaan olisi n. 170 000 euroa.
Eli 40 vuoden aikana asunnon arvo on noussut yli 3 kertaiseksi.
Juttelin vanhempieni kanssa asuntokuplasta ja he sanoivat että kuplasta on puhuttu jo 70 luvun alusta alkaen eikä se ole puhjennut vieläkään.
Tietysti tuona 40 vuoden aikana on näkynyt pieniä hinnanlaskuja, mutta kokonaisuutena asuntojen hinnat on kuitenkin nousseet laskuista huolimatta.
Ja kyllä palkatkin viimeisen 40 vuoden aikana on reippaasti yli kaksinkertaistuneet.
Korot muuttuu eikä kukaan voi sanoa mitä korot on 20 vuoden päästä. Tuona aikana varmasti tullaan näkemään nousua kuin myös laskua. 20 vuotta on pitkä aika.
Euroissa se tuli maksamaan 40 000.
Nyt asunnon myyntihinta arvion mukaan olisi n. 170 000 euroa.
Eli 40 vuoden aikana asunnon arvo on noussut yli 3 kertaiseksi.
Juttelin vanhempieni kanssa asuntokuplasta ja he sanoivat että kuplasta on puhuttu jo 70 luvun alusta alkaen eikä se ole puhjennut vieläkään.
Tietysti tuona 40 vuoden aikana on näkynyt pieniä hinnanlaskuja, mutta kokonaisuutena asuntojen hinnat on kuitenkin nousseet laskuista huolimatta.
Ja kyllä palkatkin viimeisen 40 vuoden aikana on reippaasti yli kaksinkertaistuneet.
Korot muuttuu eikä kukaan voi sanoa mitä korot on 20 vuoden päästä. Tuona aikana varmasti tullaan näkemään nousua kuin myös laskua. 20 vuotta on pitkä aika.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Nuo "hinnan laskut" esim. 90-luvun laman aikaan olivat juuri niitä kuplien puhkeamisia. Näitä tulee ympäri maailmaa epäsäännöllisin väliajoin tietyissä olosuhteissa. euro jäsenyys tasapainottaa taloutta siten, että korjausliikkeitä ei tule välttämättä samalla tavalla kuin markka aikaan, mutta oikeissa olosuhteissa korjausliike voi toisaalta olla paljon suurempi kuin euron pakkopaidassa...
Siis korjausliike voi olla suurempi euron pakkopaidassa, koska korjausliikkeet hankalampia... toki inflaation myötä pitkällä aikavälillä mennään aina ylöspäin. Hinnat voivat laskea esim 5 vuotta ja taas nousta aiemmalle tasolle seuraavan 5v aikana
Tosiaankin inflaation puolella mennään ja on mentävä jotta tämä nykyisen kaltainen kulutukseen ja totuttuihin tapoihinkin mm. työmarkkinaosapuolten osalta perustuva talous ylipäätään toimisi. Inflaatio ei vaan saa päästä ryöstäytymään. Rahan tai velkarahan määrän jatkuvaa kasvattamista tarvitaan myös siksi, kun velkarahasta maksetaan myös korkoja ja tätä korkojen osaa ei ole missään bittikirjoissa velkarahana kirjattuna. Elikkä kaikkia otettuja lainoja korkoineen ei voisi edes periaatteessa kuolettaa pois sillä että kaikki maksaisivat velat pois korkoineen, jos ei tähän syteemiin mistäään lisää rahaa tulisi sitä korkojen vertaa. Myös julkisen sektorin budjetit voivat paremmin pysyä tasapainossa inflaation oloissa, kun se takaa verokertymän kasvun.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että tähän liittyisi joku suuri viisaus siinä mielessä, että pelkäastään tällä rahatalousjärjestelyllä pärjättäisiin, vakka sitä kuinka hyvin yritettäisiin hoitaa. Tämä on siis vain asia joka mahdollistaa realitalouden ja tavarantuotannon ja järjestäytyneen asioiden hoidon.
Vielä kun sen inflaation saisi jostain revittyä. Suomessa ollaan pakkasen puolella ties monetta vuotta. EKP elvytyksen jäljiltä taisi eurooppa nousta peräti 0,1% orastavaan kasvuun kasvuun?
Tärkeätä on myös sekin että inflaatio-odotuksia ylläpidetään. Juuri inflaatio-odotuksilla häristetään ihmisiä ja instituutioita rahan jemmaamisen sijaan sijoittamaan varansa tuottavaan toimintaan tai ainakin johonkin arvonsa säilyttävään(muuhun kuin rahaan, joka siis pitää saada kiertoon) sekä häristellään myös enemmän kuluttamaankin. Jos inflaaatio-odotusten tilalle tulee deflaatio-odotukset, niin kaikki pyrkivät vaan jemmaamaan rhaa ja siirtämään ostokset ja investoinnit tuonnemmaksi, siksi kun silloin tulevaisuudessa samalla rahalla näyttäisi saavan aina vaan enemmän.
"Juttelin vanhempieni kanssa asuntokuplasta ja he sanoivat että kuplasta on puhuttu jo 70 luvun alusta alkaen eikä se ole puhjennut vieläkään.
Tietysti tuona 40 vuoden aikana on näkynyt pieniä hinnanlaskuja, mutta kokonaisuutena asuntojen hinnat on kuitenkin nousseet laskuista huolimatta."
Nyt kyllä vanhempiesi muisti pätkii aika pahasti. Jos joku -90 luvulla elänyt ei muista mitä silloin tapahtui!
Silloin oli kupla, ja paha sellainen. Joka pukesi, ja hinnat rommasi ainakin 50%. Moni jäi kahden asunnon loukkuun, josta ei ole selvinnyt vieläkään
Kysyppäs vanhemmiltasi samalla paljonko he olivat säästäneet asunnon hinnasta kun he lähtivät sitä ostamaan ja missä ajassa he maksoivat lainan pois.
Melko hulppean talon rakensivat! Omat vanhempani rakensivat -72 vuonna n. 160 m2 ja se maksoi 75 000 mk. nyt jotain 140 000 €, toki jokapuolelta rempattuna.
Turha muistella menneitä kun Tilastokeskus tarjoaa tietoa asuntojen reaalihinnoista eli hinnat ovat inflaatiokorjatut.
Hinnat ovat KT-asunnoista mutta OK-talojen hinnat noudattaneet samaa kuviota. Nykyhinnat ovat siis historiallisesti korkealla tasolla kuten kuviosta näkee eli on ollut myyjän markkinat kun taas v1970-85 ja v1993-96 ostajan markkinat.
http://www.stat.fi/til/ashi/2015/06/ashi_2015_06_2015-07-28_kuv_005_fi.html
Niinkö että 1970-1985 ostajan markkinat? Minä en kyllä tuota niele. Koko 70-luvun rakennettiin paljon ja kaikki meni kaupaksi, eikä hinnoista tingattu, ja nämä asuntojen hinnat suhteessa palkkoihin olivat aika hurjia.
Tietty niin jos sai jonkun halpakorkoisen tai korkotuoetun lainan ja sillä osti niin siinä tapauksessa kannatti hyvinkin. Raju inflaatiohan kuittasi tuolloin lainan aika pian mitättömäksi. Mutta näitä halpakorkoisa lainoja sai vain tietty rälssi, eikä kaikki mitäänkään lainaoja helposti saanut, lainarhaa oli vaikeasti saatavilla. Mutta siis jos vaikka käteisellä velkrahaa saamatta tuolloin osti tai sijoitti varojaan asuntoon niin ei se ainakaan mikään niin hyvä sijoitus ollut.
On sitten eri juttu sulaako se pikkuhiljaa vai äkkirysäyksellä. Suomen talous ei tule kokemaan enää 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvulukuja.
Suomen markka jouduttiin pakkodevalvoimaan v1991 ja päästettiin kellumaan v1992 ja se devalvoitui yhteensä noin 20% ja Suomen vienti nousi rajusti kuten käyrästä näkyy.
http://www.findikaattori.fi/fi/3
Jos Sipilän yhteiskuntasopimus toteutuu voi Suomen BKT nousta nopeasti.
Se edellyttää myös 200 000 tuhatta uutta työpaikkaa jos et ole unohtanut...miten se BKT muuten nousee? Ei saisi päivällä sentään unissa elää....
Herätys Herra Herätys!!! Seuraa tilastoja niin et unohda totuutta.
Työttömyys 90-luvun lamassa laski hitaasti ollen vasta v2008 alle 6% eli lamaa edeltävällä tasolla mutta BKT nousi rajusti heti kun devalvaatio paransi kannattavuutta metsä- ja metalliteollisuudessa sekä IT-alalla jonka voit todeta näistä kahdesta käyrästä.
http://www.findikaattori.fi/fi/34
http://www.findikaattori.fi/fi/3
Kun teollisuus pyöri silloin vajaakapasiteetilla ei työvoimaa tarvittu heti lisää mutta BKT kasvoi rajusti. Jää nähtäväksi koska nousu alkaa tässä taantumassa mutta uskoisin sen tapahtuvan 90-luvun laman tapaan mutta hitaammin jos ja kun teollisuuden kilpailukykyä parantava yhteiskuntasopimus saadaan aikaan.
Kovasti huonomuistisia ovat jo vanhempasi, jos eivät muista 80-luvun asuntohintojen nousua kuplaan ja 90-luvun alun lamaa, pankkikriisiä ja niitä seurannutta hintakuplan puhkeamista ja asuntohintojen romahdusta, jolloin hinnat puolittuivat kaikkialla melko nopeasti. Ne karmeat kohtalot, joita silloin syntyi eivät varmasti unohdu ne kokeneilta tai niitä lähipiirissään seuranneilta. Silloin oli todellinen hätätila velkaloukussa tai kahden asunnon loukussa olleilla ja hinnat vain putosivat jyrkästi viikosta ja kuukaudesta toiseen. Heitä oli paljon. Niin moni teki omalta osaltaan lopullisen ratkaisun, kun kaikki oli mennyt ja jäljelle jäi vain iso ylivoimainen velka.
Ei nämä ongelmat tuolloinkaan todellakaan koskeneet kaikkia asunnon omistaneita eikä suinkaan edes kaikkia niitä joilla vielä paljonkin asuntolainoja jäljelä oli. Suurimmalle osalle asuntonsa omistaneita tämä tilanne asuntokaupan osalta meni ohi jokseenkin tai kokonaan huomiotta. Jos tuli siihen tarve myydä ja muuttaa niin sitten huomasi jos vaikka joihinkin välittäjiin yhteyttä otti, mutta ei muuten välttämättä mitään huomattu.
Kyllä se kosketti ihan kaikkia kenellä oli lainoja kun lainakorot lähti laukkaan ja huiteli parhaimmillaan 18 prosentissa. Tietysti osa selvisi niistä kun lainat oli mitoitettu oikein tuloihin niin että pystyi kovatkin korot maksamaan ja jos vaan töitä ja toimeentuloa riitti.
http://yle.fi/uutiset/90-luvun_lamassa_korko_huiteli_18_prosentissa/5935586
"- Alastulo oli varsin jyrkkä. Syksyllä -92 vielä ennustettiin, että seuraavan vuoden bruttokansantuotteen kasvu on plus miinus nolla ja se toteutui miinus kuutena. Jos ammattilaiset tekivät tällaisen ennustevirheen, niin kyllähän tavallisetkin ihmiset yllätettiin täysin, muistelee Nordean pankinjohtaja Pekka Kuusisto.
Asuntojen hinnat romahtivat puolentoista vuoden sisällä suunnilleen puoleen.
- Euribor-korot olivat pahimmillaan, siinä 15-16 prosenttia. Asuntoluottojen yleinen marginaalitaso oli 2-3 prosenttia. Asuntoluoton korko saattoi olla semmonen 18 prosenttia.
Kumpikin pankinjohtaja joutuivat seuraamaan tuolloin läheltä monta tragediaa.
- Pahimmalta tuntui kun perhe hajosi ja asunto myytiin. Oli omarahoitusosuutta ja velkaa saattoi jäädä siltiki 50 000 -100 000 markkaa kuokittavaksi. Kovin mukavia eivät ne muistot ole, Syvänen muistaa."
Karua tarinaa joka on taas vääjäämättä toistumassa, kun tuosta 90-luvun katastrofista ei sitten lopulta juuri mitään opittu. Vain vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin ja oltiin taas täydessä kuplassa ja valtavilla lainoituksilla kilvan ostamassa älyttömiin hintoihin nousseita asuntoja.
"tarkennusta" näkyy olevan pankkimies koska korot olivat PARHAIMMILLAAN 18 %.
Ihan sama sun vanhempasi,nyt kukaan ei halua sinun vanhempiesi taloa 70-luvulta koska se on jo liian vanha.Arvo siis nolla 0! Tontilla voi joku arvo olla mutta tuolla talolla ei tee mitään ja tiedätte sen itsekin. Miten niin arvo on muka 3kertainen?Kun kämppä lahoaa niin arvo nousee? Ehkä siellä päin mutta ei täällä päin.
Ihan vaan vinkiksi, että sitä taloa kannattaa hoitaa ja aika-ajoin kunnostellakin. Siten se arvo säilyy ja nousee ajan kuluessa. Tosin -70luvun tasakattotalon kohdalla voit olla oikeassakin.
Vähän rypistetään, niin saadaan kasvua aikaan ja asuntojen hinnatkin raketoi julkisen velan tavoin..
http://www.findikaattori.fi/fi/44