Mikähän mahtaa olla Suomen ennätys gradun väsäämisen nopeudessa, entä väitöskirjan.
NOPEIN GRADU, NOPEIN VÄITÖSKIRJA
aaaaa
266152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tein omani ehkä 3 kuukaudessa. Ja täyttä paskaa siitä tulikin, mutta läpi se meni. Se on jo aika nopea gradu.
Mutta oikeasti, graduista en tiedä, mutta eikö Tuomas Lukka ja Pekka Himanen kumpikin väitelleet 20-vuotiaana? Lukka taisi olla pari kuukautta nuorempi.
kolmessa kuukaudessa minullskin gradu syntyi, tosin teinkin sitten koko ajan ihan täyttä työpäivää sen merkeissä.
kovin hyvää arvosanaa en työstäni saanut, mutta tulipa tehtyä & valmistuttua.
että joku olisjohan ollut filosofian opiskelija olisi tehnyt hyvän gradun kuukaudessa, tosin hänen ammattinsa (toimittaja) tuki kirjoittamista huomattavasti. Itse tein vuoden...
Aika uskomattoman pitkältä kuulostaa aika. Itse tein gradua noin kaksi kuukautta ilman mitään kiirettä ja valmistuin kioskitieteiden maisteriksi. Herätkää hyvät ihmiset, kenen etu on tehdä jotain lopputyötä vuositolkulla?
meillä nuo graduseminaaritkin kestävät jo vuoden, joten väkisinhän sitä graduaan ainakin sen aikaa jonkun verran tekee.
meillä nuo graduseminaaritkin kestävät jo vuoden, joten väkisinhän sitä graduaan ainakin sen aikaa jonkun verran tekee.
en laskenut tuohon siis mukaan seminaarityöskentelyyn kulunutta kalenteriaikaa, samaan aikaan sen kanssa suorittelin muitakin opintoja.
gradun varsinaiseen tekemiseen (sis. lähteisiin perehtyminen, empiirinen tutkimus, puhtaaksikirjoittaminen, ulko- ja kieliasun viimeistely) kului siis tuo 3 kk.
Minä tein gradua vähän vajaat 3 kk - yötäpäivää ja pyhää-arkea. Sen jälkeen olin kaputt. Sain arvosanaksi kuitenkin eximian.
Tein oman graduni ennestään tutusta aiheesta. Olimme ohjaajan kanssa sopineet, että aikaa käytetään kuukausi. Pituustavoitteeksi asetimme 50 sivua ja tavoitearvosanaksi C. En juurikaan katsellut taaksepäin gradua tehdessä ennen oikolukemista. Tekstiä syntyi lopulta 60 sivua. En ole ylpeä lopputuloksesta, mutta tähän päivään mennessä yhdessäkään työhaastattelussa ei olla kysytty arvosanaa.
Mielestäni on äärimmäisen typerää kuluttaa gradun tekemiseen useita kuukausia saati sitten vuosia. Vähemmälläkin selviää, jos asettaa riman tarpeeksi matalalle.
Niin, mutta miksi rima pitäisi asettaa matalalle...?
Koska arvosanalla on hyvin vähän merkitystä tulevaisuudessa. Kuten sanoin, niin kukaan ei ole sitä kysellyt. Halusin muutenkin paperit ulos ennen lukukauden loppua. Rimaa on mielestäni turha asettaa korkealle ellei siihen ole hyvää syytä. Ainakaan minulla näitä syitä ei ollut.
Gradu alle kuukaudessa, yötä päivää yliopistolla, sivuja yht. 105, arvosana 9.
onko oikiksessa käytössä vanha kunnon kouluarvosana-asteikko?
Ei ainakaan nykyisin... Ihan sama laudatur, eximia jne. asteikko meilläkin on.
Ainakin Lapin oikiksessa arvostellaan gradut ns. normaalein kouluarvosanoin.
Eikös tämä riipu aika paljon alasta? Luokanopettajien gradut ovat 40-sivuisia, kun monissa muissa ahjoissa edellytetään lähes 100-sivuista työtä.
No, minulla eräs tuttu teki gradua puoli vuotta, sitten 4 kk...muutaman vuoden kuluttua aika oli puheissa tipahtanut 3 kuukauteen...että silleen ;-) Eikös tämä ole hieman samaa keskustelua kuin yläasteella/lukiossa hikarien tarinointi, että "en lukenut yhtään, mutta sain kympin" :-)
kyllä minun graduuni meni oikeasti se 3 kuukautta. sivuja tuli 98.
:-)
Olen jo 37-vuotias vieraiden kielten maisteri.
Tein gradun, yli 100-sivuisen, kiireellä alta pois kokopäivätyön ohella. Yötyöksihän se meni, ja viikonloput hujahtivat käsistä.
Kaksi kuukautta kestin, sitten vein sen tarkistettavaksi ja sain paperit käteen.(kieltäydyin tekemästä mitään korjauksia ko. sepustukseen kaiken uhallakin) Ketään ei ole toistaiseksi kiinnostanut, mikä arvosanani oli. (toiseksi huonoin:-)
Mutta eikö ihmisillä ole mitään kunnianhimoa tehdä siitä mahdollisimman hyvä...?!
Minäkin tein omani mahdollisimman nopeasti.
Ilman ohjausta, kun ei ohjaajaa kertakaikkiaan ollut koskaan paikalla. Oli milloin missäkin.
Tapasin ohjaajani kaksi kertaa koko aikana.
Laitosta kiinnosti vain sellaiset opiskelijat, jotka tekivät gradua laitoksen omiin tutkimuksiin liittyvistä aiheista. Me muut jäimme oman onnemme nojaan. Käytin aikaa 3 kuukautta, tein samalla töitäkin.
Niin, miksi pitäisi tehdä hyvä, jos EI pyri tutkijaksi ja on jo työelämässä? Siksikö, että saisi professorilta pään silitystä..?
Siksi, että tietäisi tehneensä sen niin hyvin, kuin vain osasi. Ihme porukkaa!
Joskus lukiossa ehkä vielä ajatteli, että arvosanoilla olisi jotain merkitystä itsessään ja olisi jotenkin itsessään hienoa pärjätä hyvin (tai siis luuli, että kun suoritan hyvin = olen hyvä). Näin aikuisena sitä tietää, että ei ole :-)
Eli: ne tietysti tekevät hyvän gradun, joita oma aihe tai tutkimus yleensä kiinnostaa, mutta - yllätys yllätys - kaikkiapa ei kiinnosta. Tällöin kannattaa rima laskea alas, jotta varmasti valmistuu eikä jää maisterin paperit gradua vaille saamatta.
t. Terttu, magna cum laude approbatur
Niin no, sitten on ihan vaan oma vika, jos tekee gradua aiheesta, joka ei kiinnosta... Ehkä olen turhan idealistinen, mutta täytyy taas vaan kysyä, että miksi...?
Ainakin silloin vuonna yksi ja kaksi, kun minä opiskelin ja valitsin graduni aihetta, oli aihepiiri rajattu tosi suppeasti. Ei sitä kovin vapaasti saanut valita.
Joten helposti kävi niin, että ihmiset joutuivat tekemään graduja aiheista, jotka eivät tosiaankaan kiinnostaneet lainkaan.
Nykytilannetta en tunne, voi olla että aiheen saa valita hyvinkin vapaasti!
Oma väitöskirja syntyi virallisesti muutamaa päivää kahdessa vuodessa alkaen eka julkaisun ensimmäisistä riveistä viralliseen diplomiin. Jos jätetään yliopiston byrokratia pois, niin aikaa kului varsinaiseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen 1½ vuotta.