Pärjääkö marsu ilman lajitoveria?

Okei nyt meni hermo!
Tiedän kyllä kokemuksesta että marsut ovat lauma eläimiä ja tarvitsevat siten lajitoverinsa seuraa mutta onko kukaan älynnyt että marsujakin on erilaisia persoonia? Minulla nimittäin on ollut joskus "erakko" marsu eli ei sietänyt muiden marsujen seuraa vaikka yritin monia eri vaihto ehtoja niin aina se päätyi verenvuodatukseen jonka tämä marsuni aloitti. Oli siis normaali vain ollessaan yksin (jos siis ihmisen seuraa ei lasketa, koska minulle tai ystävilleni se ei tehyt mitään hammastelua lukuun ottamatta) oli siis aivan iloinen ja pirteä ei mitään masentumisen merkkejä!! Ja tässä vielä toinen: minulla siis on ollut myös pari sellaista marsua että he eivät ole myöskään sietäneet muiden marsujen seuraa mutta ovat masentuneet yksin ollessaan. Kokeilin niiden kanssa kääpiö kania :) ja hyvin muuten toimi eikä kummallekkaan mitään sairauksia ikinä tullut ja plussana he olivat erottamattomia ystävyksiä joten muistakaas se ihmiset että marsu ei aina tarvitse marsu seuraa tai mitään seuraa yleensäkkään. Mutta nyt ei saa aloittaa sitten sitä että en tiedä marsuista mitään sillä olen kumminkin kasvattanut niitä jo noin 5 puol vuotta. (Enkä siis tarkoita että tämä olisi yleinen ilmiö onhan tämä aika harvinaista tämä erakoituminen marsuilla mutta silti, ajatelkaa vaikka hevosia lauma eläimiä nekin mutta jotkut eivät siedä toisten seuraa) toivon että edes joku ymmärtäisi mitä tarkoitan joten heippa! :3

Kuinka tyhmiä ihmiset onkaan? No miksei pärjäis, ei se oo marsun kohtalo. Mut toisaalta Jos ajatellaan niin, että sinut olisi adoptoinut marsu, hän pitäisi sinulle seuraa pari tuntia päivässä, ilman toisen ihmisen seuraa ja ilman juttukaveria. Samalta tuntuu yksinäisestä marsusta, sosiaalisia eläimiä kun nuo ovat.

Asiat eivät ole aina mustavalkoisia. Kukaan marsu ei ole samanlainen kuin toinen - jotkut eivät pärjää ilman lajitoverin seuraa ja toiset taas eivät halua nähdäkään lajikumppaniaan, ainakaan liian lähellä. Siksipä tällainen yleistäminen on todella tyhmää.

Samaten tilanteet ovat erilaisia. Sanotaan vaikka esimerkiksi, että jos sinulla on kaksi vuoden ikäistä marsua, jotka ovat viettäneet koko elämänsä yhdessä. Niistä toinen kuolee - tämän jälkeen toki kannattaa yrittää etsiä eloon jääneelle marsulle uusi ystävä tai antaa se sellaiseen kotiin, missä se saisi kaipaamaansa seuraa.

MUTTA. Jos yksin jäänyt marsu on iäkäs, voi sille harkita uutta seuralaista samalla tavalla - mutta mikäli uutta ystävää on mahdoton ottaa, niin silloin marsua ei kannata enää antaa muualle. Vanhalle marsulle paras paikka on kotona, siellä missä sen hoitaminen käy totutusti ja marsun tavat tunnetaan, vaikka sitten yksinkin. Tiedän useankin tapauksen, missä vanha marsu on laitettu uuteen kotiin eikä se ole elänyt montaakaan viikkoa.

Vastaavasti on marsuja, jotka ovat alusta alkaen erakkoja. Asia nyt vain on näin.