Pakkoruotsi heikentää kilpailukykyä

Raymonder

Nykyisessä digitaalisessa globaalissa maailmassa kaikki nopeat ja suuret tuottavat keksinnöt tehdään englanniksi englanninkielisillä työkaluilla ja länsimaihin, jossa englanninkielen rooli on ylivoimaisesti suosituin globaali kieli.

Jos me haluamme, että meille syntyy jatkossa It-maailman jättiläisiä ja suuria teknologiaharppauksia, on meidän huolehdittava siitä, että lapset osaa englantia jo päiväkodista tullessaan ja jatkaa sitä heti ekaluokalta.

Meidän tulee pystyä ajattelemaan englanniksi ja globaalisti. Näin englannin pitäisi olla selvä valinta kakkoskieleksi.

Kolmoskielenäkin kiina, saksa ja venäjä ajaa kirkkaasti ruotsin ohi.

Mitä maailmaa mullistavaa on tehty ruotsin kielelle ruotsinkielisillä työkaluilla ja mitkä ovat ruotsinkieliset markkinat.

Kyllä nyt pitäisi talousihmistenkin myöntää selvä asia ja lopetta historiallisen jäänteen pönkittäminen. Pakkoruotsin aseman kulutettavat rahat voisi käyttää opiskelun kehittämiseen, jotta olisimimme jatkossa selviä maailman ykkösiä koulutuksessa.

Yksiölöiden lahjojen tunnistaminen jo ala-asteella ja opiskelun ohjaaminen siihen suuntaan pitäisi olla selviö. Tasapäistäminen ei hyödytä kuin keskinkertaisuuksia.

10

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • öhöme

      Opettelisit sinäkin edes hyvää suomea!

      Muuten olen sitä mieltä, että annetaan lasten olla lapsia. Meidän ei tarvitse olla maailman ykkösiä missään lajissa, ei ainakaan sillä hinnalla, että lapsilta viedään rauha olla lapsia ja leikkiä omia leikkejään.

      • Reimonder

        Kehittyvissä maissa, jotka eivät pärjää kilpailussa meille koulutetuimmille länsimaille, nimenomaan lapset joutuvat tekemään töitä aamusta iltaan. Et vissiin seuraa mitä maailmalla tapahtuu?

        Kehittynyt koulutettu yhteiskunta pystyy tarjoamaan lapsille mahdollisuuden opintoihin. Ei se ole mikään itsestään selvyys. Yritä nyt ymmärtää, että kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kehittymistä jatkuvasti. Ruotsinkielestä ei ole meille kuin haittaa. Se on kehityksen jarru ja hirveä kustannustekijä.

        Ehkä paluu kouluun tekisi myös sinulle hyvää!


    • RauhallinenNainen

      En ota kantaa siihen, miten tärkeää ruotsin osaaminen on, vaihtoehtoisiakin kieliä pitäisi harkita. Ruotsinosaajia kuitenkin tarvitaan, muutaman vuoden takaa on lehtitieto, että talouselämässä on heistä pulaa. Voit ihan vapaasti olla uskomatta, jos tämä fakta sotii sinun agendaasi vastaan.

      Minulle ei nyt oikein valkene se, että näet Suomen mahdollisen tulevan menestyksen (tai edes joltisenkin pärjäämisen ja hengissä pysymisen) olevan riippuvaista englannin kielen osaamisesta. Minun käsittääkseni englannin osaajia on tarpeeksi - varsinkaan koulu-, tietokonepeli- ja nuorisomusiikkiengannin osaajista en usko olevan vajausta.

      Eihän voi olla niin, että ainoastaan hyvin englantia osaavalla ja digitaalisen maailman hallitsevalla, sitä jatkuvasti uusivalla ja kehittelevällä ihmisellä voisi olla yhteiskunnassa ja talouselämässä merkittävä rooli! Kyllähän heitäkin kai tarvitaan, mutta jokseenkin pieni lukumäärä riittää. Eipä ole niinkään varmaa, että utopistisesta jatkuvan talouskasvun aatteesta ei jouduttaisi luopumaan - ihan sen oman mahdottomuuden takia.

      Yhteiskunnan pyörittämisen kannalta kuvaamiesi henkilöiden panos ei ole kummoinenkaan. Erittäin monia erilaisia lahjakkuuksia, kiinnostuksia ja muunlaista panosta tarvitaan moninkertainen määrä.

      "Jos me haluamme, että meille syntyy jatkossa It-maailman jättiläisiä ja suuria teknologiaharppauksia, " - Niinpä! Haluammeko me sitä? Yhteiskunnassamme olisi lukemattomia muitakin kehittämisen arvoisia asioita, paljon tärkeämpiäkin.

      "Mitä maailmaa mullistavaa on tehty ruotsin kielelle " - Onko sinulla jäänyt päälle joku kolmivuotiaan omnipotens-vaihe? Miksi pitäisi tehdä maailmaa mullistavaa? Kunpa nyt se perheiden ja työpaikkojen arki pyörisi hyvin ja jokainen tekisi näissä ympyröissä parhaansa. Kyllä huippuosaajat nousevat esiin ilman koko ikäluokkien massiivista englanninpänttäämistä ja digimaailman jumalaksi tekemistäkin.

      " Pakkoruotsin aseman kulutettavat rahat voisi käyttää opiskelun kehittämiseen," Olen vahvasti sitä mieltä, että mikään kieltenopiskelu ei koskaan ole turhaa. Kyllähän peruskoulun tuntijaossa ja jopa oppiainevalikoimassa ja kurssien sisällöissä olisi paljonkin parannettavaa ja resursseja voitaisiin suunnata toisinkin. Yhtenä esimerkkinä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus. Samoin jotkut talenttiaineet: jokainen lapsi voisi vapaasti kouluajan ulkopuolella musisoida, piirrellä, juoksennella, vasaroida, ommella ja kokkailla erilaisissa harrastusryhmissä aivan omien mieltymystensä ja lahjojensa ja vanhempien vaatimusten mukaisesti. Näin koulutunnit saataisiin oikean opiskelun käyttöön.

      "Yksiölöiden lahjojen tunnistaminen jo ala-asteella ja opiskelun ohjaaminen siihen suuntaan pitäisi olla selviö. " Tämän väittämän kuulee tasaisin väliajoin, vaikka se kuinka monta kertaa kumottaisiin. Tosiasiahan on kuitenkin, että sellaiset asiat, joihin on lahjoja ja jotka kiinnostavat, ihminen oppii yhtä kaikki. Koulussa onneksi opetetaan lapsia myös aika paljon opettelemaan sellaista, joka ei kovasti kiinnosta ja on vaikeaakin. Tällaisten asioiden ja oppiaineiden merkitys on suuri: lapsen ajattelu ja oppimiskyky ja -halu ei rajoitu vain niihin omiin vahvuuksiin, vaan tarvittaessa osataan työstää vaikeitakin asioita. Tämä taito on meille jokaiselle todella tärkeä! - Saattaa olla, että näin tulin vähän kumonneeksi edellisessä kappaleessa esittämiäni mielipiteitä.

      Lisäksi yksilöllisten opetussuunnitelmien toteuttamisessa tulee väistämättä vastaan resurssipula, eri lailla suuntautuneita ja eri tasoisia opetusryhmiä tulisi niin monia, että niistä tulisi väkisinkin pieniä ja jouduttaisiin hankkimaan hyvin erilaisia materiaaleja, mikä sekin nielisi rahaa. Nykyisinkin joudutaan valinnaisuutta jo paikoin aika rankastikin rajoittamaan.

      Olen nimimerkin Öhöme kanssa samaa mieltä siitä, että aloittajan suomen kielen hallinta on melko vajavaista. Siihen kiinnittyi huomio heti aloitusta lukiessa ja huono kieli häiritsee.

      • Illi116

        Sinä se jaksat eri yhteyksissä copy-pastea uutterasti käyttämällä toistaa agendaasi. Et piittaa vähääkään siitä, että jutuissasi on faktatietoa melko niukasti, etkä siitäkään, että se sinulle kerta toisensa jälkeen todistetaan. Jostakin muille ihmisille käsittämättömästä syystä näytät ottaneen elämäntehtäväksesi ruotsin kielen vihaamisen ja sen osaamista vastaan propagoinnin. Det är inte så lätt att förstå.


      • muutamakommenttivain

        En jaksa käydä keskustelua tuosta ruotsin kielen pakollisuudesta, kun itse olen pakolliset koulu-, lukio- ja yliopistoruotsini jo lukenut ja en oikeastaan koskaan ole kokenut kieltä hirvittävän vastenmielisenä.

        Muutama kommentti vaan noihin morkattuihin talenttiaineisiin :)

        -Yhä suurempi osa lapsia ja nuoria liikkuu tutkimusten mukaan aivan liian vähän ja aivan liian harvoin. Pakkoliikunta on kansanterveyden näkökulmasta välttämätön satsaus. Lapset ja nuoret täytyy saada liikkumaan. Ehkä meille 80-luvulla synteille on vielä itsestäänselvää käydä liikkumassa ja harrastamassa itsenäisesti, mutta moni nykyajan nuori viettää liian paljon aikaa sisällä, kun kaikki on niin digitalisoitunutta. Olihan minunkin lapsuudessani ja teiniaikana kotitietokoneita, mutta oli paljon muutakin. Nyt sosiaalisessa mediassa ja netissä roikutaan kokoajan.

        -Vähän edellä mainittuun liittyen ruuanlaiton ja muiden perustaitojen opettelu nykyisenä uusavuttomuuden aikana on tärkeää. Kaikki nuoret eivät valitettavasti opi kotona laittamaan ruokaa, pesemään pyykkejä, siivoamaan.. jne. Toki kotitalous oppiaineen oppisisällöt tuntuivat melkoisen vanhentuneilta jo 90-luvulla ja pieni modernisaatio ei olisi varmaan pahitteeksi tänäkään päivänä :)

        -piirustus, musiikki, veisto, käsityöt yms. Itse olin aivan kamalan huono kaikessa tuollaisessa, mutta toisaalta ne toivat ehkä hyvää vaihtelua koulupäivään. Ei se nyt ole pahasta, että lapset ja nuoret piirtelevät, nikkaroivat ja musisoivat pari tuntia viikossa :) Kyllä koulussa riittää muutenkin ihan riittävästi opeteltavaa.


    • tässätotuus

      Pakkoruotsi Suomen taloudellisen rappion syy. Poliitkot aika vaihtaa. Saamatonta paskasakkia koko jengi.

    • Riku321

      Heikentää kyllä, niiden kilpailukykyä jotka eivät viitsi opetella ruotsia.

      • TussilagoFarfara

        Juuri näin on asia. Työmarkkinoilla ne, jotka eivät osaa ruotsia edes auttavasti, ovat väistämättä heikommilla. On kuitenkin otettava huomioon se ikävä tosiasia, että osalla meistä resurssit eivät yksinkertaisesti riitä edes niin helpon kielen oppimiseen. Veikkaanpa, että nimimerkki huusiann kuuluu heihin. Epäilemättä näillä ihmisillä on koulussa vaikeaa monen muunkin aineen kanssa, mutta jostakin syystä juuri ruotsi joutuu heidän antipatioidensa kohteeksi eivätkä he ikinä milloinkaan pysty käsittämään, että myös ruotsin kielen taito on kielitaitoa.


      • saksanopiskelija

        Ehkä koska ruotsi on yksi niistä turhista aineista, joista voisi hyvinkin luopua, uskonto olisi toinen. Työmarkkinoilla vaaditaan monenlaisia taitoja, ruotsi on yksi niistä, sitä kuitenkin vaaditaan pääasiassa vain asiakaspalvelussa. Jos etsitään ruotsin osaaja johonkin muuhun kuin asiakaspalveluun, niin pakolliset ruotsin opinnot ei riitä alkuunkaan.

        Ongelmana on juurikin se, että jos halua oppia saksaa tai jotain muuta kieltä, niin se on sitten jo neljäs kieli. Ehkä ihmisen kyky oppia on "rajaton", aika ja motivaatio ei ole.


    • Harasåå

      Kohta saadaan pakkovenäjäkin, kun jatketaan pakkoruotsin hyysäämistä.

      Ruotsalaisuuden "kunniakkaaseen" historiaan voidaan lisätä osallistumattomuus karjalaisten asuttamiseen sotien jälkeen

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      309
      7062
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2106
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1807
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1317
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1267
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1190
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1186
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1106
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1051
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      992
    Aihe