aikuistuminen

Anteeksi maalaisuuteni, kun en ole pahemmin Helsingin meininkiin tutustunut, mutta ei täällä maalla, missä minä asun, vaan pahemmin mitään kotiintuloaikoja ole. Mihinkäs täältä voisi mennäkään kun kaikki on niin kaukana? Ei täällä pääse mihinkään kun ei ole mitään. Ei voi kuin kökkiä kotona, jolloin siis on koko ajan kotona eikä kotiintuloaikoja tarvita.
Kaupungeissa yleensäkin on paljon enemmän mahdollisuuksia, mutta toisaalta muutenkin epäsosiaalisena henkilönä viihdyn täällä maalla.

Muista että heidän äitinsä saattoi itku kurkussa olla etsimässä pikku Liisaa kotiin. Ku tulee tohon ikään, siis menee yläasteelle ja alkaa murros/teini-ikä se on aivan sama mitä äiti sanoo, silloin on nii hirvee tarve kokeilla kaikki ja kun on ryhmässä kaikki muut menee juomaan viinaa johki pihalle nii kai se pitää mukaan mennä ettei kaverit jätä.. Yläasteella on kovaa aikaa :) Helsingissä on paljon harrastuksia kaiken ikäisillä mitkä ei liity juomiseen, mutta mikäs vois olla hauskempaa ku vetää raakaa kossua "joittenki tyyppien" kaa espalla?

En usko että tuo keskittyy vain Helsinkiin. Helsignissä sitä tuntuu olevan enemmän, koska se on Suomen suurin kaupunki ja eniten asukkaita. Mutta eiköhän se ole tollasta jokaisessa kaupungissa, kaikkialla on ne omat ryyppykersansa jotka ovat olevinaan kovia.

Toisten vanhemmat eivät vain piittaa mitä lapsi tekee. Sille ei voi mitään. Itsekin asun maalla, ja täältä on vaikea minnekään lähteä, mutta silti, löytyy niitä täältä maaltakin noita tuollaisia.

Mitäpä täällä voi muutakaan tehdä? Betoniseiniä on joka puolella. Kauheat ruuhkat ja pakokaasut. Myönnä pois, että Helsinki ei ole kovin inspiroiva ympäristö.

Ei ihmekään, että täällä baarikulttuuri kukoistaa ja lapsetkin tykkäävät ryypätä. Muuta tekemistä ei nimittäin ole. Kännissä unohtuu, miten ruma kaupunki tämä on ja miten tyhmiä ihmisiä täällä asuu.

Maalaisserkuiltamme odottaisimme hieman ymmärtämystä tilanteemme johdosta.