Tämmöistä asiaa mietin, kun pitäisi valita "vanhanaikaisen" virtalähteen tasasuuntauksen jälkeisiä suotoelkoja, niin onko merkitystä sillä ovatko konkat keskenään samanlaisia, vai saavatko ne olla erilaisia, kunhan mitään ilmiselviä virheitä ei tehdä, kuten liian matala jännitekesto esimerkiksi?
Rinnan kytketyt elkot ovat kai yksi kapasitanssi jolla on yksi impedanssi, eikö niin? Vai voiko käydä niin, että kahdesta suotokonkasta häviöiltään pienempi purkaantuu ensiksi ja myös latautuu ensiksi, jolloin sen niskassa on suurempi rasitus kuin sillä toisella, varsinkin, jos se vielä on kapasitanssiltaan pienempi kuin se suurempi. Sehän tekee silloin lähes kaiken työn ja se isompi vain katselee vierestä ja ryystää kahvia..? ;) Mitä sanoo teoria tästä?
Vielä digiboksin (Handan DVB-T6000) hakkurin verkkoelkosta: voiko laittaa rinnan useampia, jotka ovat erilaisia, kunhan ovat laadukkaita? Alkuperäinen osa oli 82µF, mutta haluaisin suurentaa sitä ainakin 50%, mieluummin tuplata sen. Nyt siinä on uudelleen elkotuksen jälkeen 100µF - mittarin mukan 91µF - Rubycon TXW, 450V.
Sille haluaisin kaveriksi jonkun pienemmän tai sitten pelkästään yhden, vaikkapa 150µF. Ja paremman tasasuuntaimen tietenkin laittaisin (vaikka KBU8M, 1000V ja 8A), ja resistanssiltaan suuremman NTC-vastuksen. Alkuperäinen on 5 ohmia. 10 ohmia, 3,5A, voisi sopia.
Haluaisin suurentaa sitä boksin verkkoelkoa, koska mökillä on vähän epävakaat sähköt. Juuri hiljattain oli alle sekunnin mittainen sähkökatko, ja boksi alkoi pöhköillä omiaan. Suurempi verkkoelko olisi pitänyt laitteen tolkuissaan vähän kauemmin.
Vaihdoin virtalähteen kaikki elkot ja muitakin osia (kulahtaneen X2-konkan sekä liian pienen varistorin) noin vuosi sitten, eli virtalähteen pitäisi olla hyvässä toimintakunnossa.
Boksin virtalähteen versio on (oletettavasti) SS-32TH-3 Rev.A
Rinnan kytketyt elkot ovat kai yksi kapasitanssi jolla on yksi impedanssi, eikö niin? Vai voiko käydä niin, että kahdesta suotokonkasta häviöiltään pienempi purkaantuu ensiksi ja myös latautuu ensiksi, jolloin sen niskassa on suurempi rasitus kuin sillä toisella, varsinkin, jos se vielä on kapasitanssiltaan pienempi kuin se suurempi. Sehän tekee silloin lähes kaiken työn ja se isompi vain katselee vierestä ja ryystää kahvia..? ;) Mitä sanoo teoria tästä?
Vielä digiboksin (Handan DVB-T6000) hakkurin verkkoelkosta: voiko laittaa rinnan useampia, jotka ovat erilaisia, kunhan ovat laadukkaita? Alkuperäinen osa oli 82µF, mutta haluaisin suurentaa sitä ainakin 50%, mieluummin tuplata sen. Nyt siinä on uudelleen elkotuksen jälkeen 100µF - mittarin mukan 91µF - Rubycon TXW, 450V.
Sille haluaisin kaveriksi jonkun pienemmän tai sitten pelkästään yhden, vaikkapa 150µF. Ja paremman tasasuuntaimen tietenkin laittaisin (vaikka KBU8M, 1000V ja 8A), ja resistanssiltaan suuremman NTC-vastuksen. Alkuperäinen on 5 ohmia. 10 ohmia, 3,5A, voisi sopia.
Haluaisin suurentaa sitä boksin verkkoelkoa, koska mökillä on vähän epävakaat sähköt. Juuri hiljattain oli alle sekunnin mittainen sähkökatko, ja boksi alkoi pöhköillä omiaan. Suurempi verkkoelko olisi pitänyt laitteen tolkuissaan vähän kauemmin.
Vaihdoin virtalähteen kaikki elkot ja muitakin osia (kulahtaneen X2-konkan sekä liian pienen varistorin) noin vuosi sitten, eli virtalähteen pitäisi olla hyvässä toimintakunnossa.
Boksin virtalähteen versio on (oletettavasti) SS-32TH-3 Rev.A
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hakkurivirtalähteisiin en ole vielä paljoa tutustunut. "Vanhanaikaisiisa", siis ison ja raskaan verkkomuuntajan virtalähteissä ei elkojen mitoitus yleensä ole kriittinen. Siis niissä esim. 1000uF konkan tilalle voi huoletta laittaa 1500uF elkon, kunhan vain jännitekesto riittää. Kun kaksi erisuuruista elkoa pannaan rinnakkain, niiden kapasitannsit aummautuvat. siis 100uF 47uF = 147uF. Hakkurivirtalähteisiin elkoja vaihdettaessa on ostettava parempia ja kalliimpia elkoja, koska hakkurin suurtaajuuden rasittavat lämmöllään elkoja. Jännitekestoisuudeltaan suuremmat elkot ovat myös ulkomitoiltaan suurempia, siksi ne eivät aina sovi paikalleen, muuten ne toimivat hyvin. NTC-vastusten vaihto edellyttää kytkennän tarkempaa tuntemusta.
"---ison ja raskaan verkkomuuntajan virtalähteissä --- 1000uF konkan tilalle voi huoletta laittaa 1500uF elkon..."
Okei, mutta kuormittuvatko ne kaksi erisuuruista suotoelkoa yhtä paljon, jos niillä on eri kapasitanssi (vaikkapa nyt se 1000µF JA 1500µF) ja keskenään erisuuruinen impedanssikin? Puretaanko sitä, jolla on pienempi ESR, enemmän? Tässä ei juuri nyt ole käytännön ongelmaa, vaan olisin vain utelias teorian suhteen.
Parinkin digiboksin kaikki virtalähdekonkat olen vaihtanut, ja valitsin hyvästä laadustaan tunnettuja low ESR-konkkia. Muun muassa Panasonicin FR-sarjaa sekä Rubyconin ZL, ZLH ja ZLJ-sarjaa. Tuo ZLJ-sarja on kuin Mersu ja Ferrari samoissa kuorissa.
"NTC-vastusten vaihto edellyttää kytkennän tarkempaa tuntemusta."
Osaisitko valottaa tätä hiukan enemmän?
Päättelin, että jos alkuperäiselle verkkoelkolle on laitettu vaikkapa se 5:n ohmin NTC, ja jos nyt lisään kyseistä kapasitanssia, pitäisi sen vastuksen resistanssin olla vähän suurempi, koska kapasitanssia on enemmän, ja koska sen täyteen latautuminen kestää kauemmin kuin pienemmän v.elkon. Myös syöksyvirta voi kasvaa, jos laitan yhden verkkoelkon kaveriksi toisen samanlaisen. Niiden yhteinen impedanssihan puolittuu rinnan kytkettäessä, eikö niin? Ainakin tämä pätee vastuksille.
Kummatkin korjaamistani bokseista on ns. monijännitebokseja, eli ne voidaan kytkeä minkä maan sähköverkkoon tahansa, jopa vain 90:n voltin jännitteeseen (50-60Hz). Tästä luulisi seuraavan, että vaikka laittaisin hiukan liian suuriresistanssisen NTC:n, ei se haittaa, koska sen läpi kulkee joka tapauksessa riittävästi virtaa, jotta verkkoelkon navoissa on riittävästi jännitettä. Ja käytän 230V jännitettä, jolloin virrat jäävät pienemmiksi kuin vaikkapa 120V:n maassa.
Jos nyt laittaisin sen 10-ohmisen, ja vaikka sen resistanssi ei putoaisi yhtään osan lämmetessä, mahdollistaa se vähintään 23:n Ampeerin latausvirran v.elkolle, jos muita matkan varrella olevia resistansseja ei huomioida. Käytännössä sähkön kulkureitillä tulee vastaan sulakkeen (T3,15A) sekä mahdollisten häiriönpoistokuristimien resistanssit, sekä myös piirilevyn kuparifolioiden vastukset. Nämä pudottavat maksimivirtaa hiukan, mutta se verkkoelko saa jokatapauksessa paljon enemmän latausvirtaa kuin mistä se joutuu luopumaan laitteen toimiessa.
Laitehan ei sitä virtaa voi siltä konkalta vaatia alkuperäisosan (Samxon KM) maksimia rippelivirtaa enempää, ja se on 120Hz taajuudella 440mA ja 50Hz taajuudella 0,8 kertainen, eli 352mA. Datalehti Samxon KM:
http://www.tme.eu/en/Document/507e3c5b2a0d499071e8a8dffa67b157/km.pdf
Sen Rubycon TXW:n (100µF, 450V) rippeli on 740mA @ 120Hz, ja @50-60Hz 0,8 kertainen, eli 592mA.
Datalehti:
http://www.rubycon.co.jp/kr/catalog/e_pdfs/aluminum/e_txw.pdf
Siinä toisessa elkottamassani boksissa (Philips DTR 7005) oli alunperin 2x82µF (=164µF) verkkoelkot ja 8:n ohmin NTC, mutta nyt on kiinni 3x100µF (mitattuna 3x90µF=270µF) ja NTC:nä olen käyttänyt hiukan suurempia virtoja kestäviä sekä 10- että 12-ohmisia. En ole havainnut tähän liittyviä ongelmia.
Tämä Philips muuten pysyy sen 270µF:n turvin toiminnassa tasan sekunnin jännitteettömäksi tekemisen jälkeen, jos kiintolevy pyörii. Ja 2 sekuntia, jos laitetta ei sillä hetkellä käytetä, eikä levy pyöri.
Pyydän oikaisemaan, jos minulla on tässä konkka-NTC-jutussa vääriä olettamuksia tai käsityksiä. Uuden oppiminen on tässäkin tapauksessa mielenkiintoista.
Matalimman ESR-arvon omaava elko purkautuu/yrittää purkautua hitusen nopeammin kai teoriassa. Senkin purkutahti kuitenkin hidastuu, koska rinnalle kytketyt kondensaattorit alkavat myös purkautua ja pitävät jännitettä yllä. Rinnan kytkettyjen elkojen kapasitanssi on tosiaan niiden summa. ESR-arvo on suunnilleen sama, kuin rinnan kytketyillä "vastuksilla". Eli jos kytket kaksi elkoa rinnan ja niiden ESR on vaikkapa 2mohm, niin saat kytkennän tuloksena elkon, jolla se on 1mohm. Elkon laatu siis tässä kohdassa paranee, kun niitä kytkee rinnan. Käyttöikä sen sijaan lyhenee, koska rikki menevää materiaalia on 2x määrä!
"Eli jos kytket kaksi elkoa rinnan ja niiden ESR on vaikkapa 2mohm, niin saat kytkennän tuloksena elkon, jolla se on 1mohm. Elkon laatu siis tässä kohdassa paranee, kun niitä kytkee rinnan. ----->Käyttöikä sen sijaan lyhenee,<-----
koska rikki menevää materiaalia on 2x määrä!"
Toisaalta, jos jotakin konkkaa kuormitetaan jollain tietyllä tavalla, joutuu yksinään toimiva konkka tekemään kaiken työn, mutta jos sen osan "kahdentaa", eli laittaa toisen samanlaisen rinnalle, pääsevät nämä kaksi helpommalla kuin yksinään samassa pisteessä oleva osa. Ja kun konkan kuormitusvirta pienenee puoleen, sen lämpötilakin laskee, mikä puolestaan lisää näiden käyttöikää.
Mutta tietysti, jos ajatellaan mitä tahansa laitetta, niin mitä enemmän osia siihen on laitettu, sitä todennäköisemmin jokin niistä jossain vaiheessa vikaantuu, mutta minusta tämä on tässä yhteydessä jonkin verran hatara vertaus.
Viileänä käyvä konkka kestänee kuumana käyvää kauemmin, eikös vain.
Hakkuri on kranttu elkoistaan, ja ylimääräinen johdinpituus niiden liittämisessä voi olla pahasta.
"Hakkuri on kranttu elkoistaan, ja ylimääräinen johdinpituus niiden liittämisessä voi olla pahasta."
Olen pyrkinyt pitämään komponenttien johtimet lyhyinä. Häiriölähettimiähän ja antenneja niistä jaloista muutoin tulee! :)