Jossain vaiheessa vanhenin.
Muistan, kun n. 40 vuotiaana havaitsin olevani aikuinen.
Lapsesta asti ollut kaikenlaisia sairauksia, joita aikuisiällä tuli lisää. Nyt lääkäri uhkailee minua diabeteksellä. Diabetes tästä vielä puuttuikin.
Yhtäkkiä nuoresta tyttösestä alkoi tulla mummo. Peiliä on pakko uskoa ja jalkoja, joilla en meinaa päästä ylös portaita, kauppakärryä raahaten. Totesin eilen, etten ollut päästä portaita ylös ilman kyynärsauvaa, jalat notkuivat, olin lysähtää. Kävin nimittäin reippaasti ilman keppiä "vain" jäätelöautolla, mutta ei se sitä katso missä kävin, vaan sitä, kuinka päästä portaat ylös, takaisin kerrostalokotiin. Tasamaalla vielä jotenkin kävelen, mutta portaat alas ja ylös ovat hankalat.
Muutama päivä sitten vanhenin taas vuodella. Miten tässä näin kävi? Miten ihmeessä minusta tuli mummo? Vai tuliko? Luulenko vain, johtuen muutamista vaivoista? Jotenkin täytyisi ryhdistäytyä. Ottaa vaikka Aira Samulin esikuvaksi. Mutta älkää pyytäkö minua tanssimaan.
Muistan, kun n. 40 vuotiaana havaitsin olevani aikuinen.
Lapsesta asti ollut kaikenlaisia sairauksia, joita aikuisiällä tuli lisää. Nyt lääkäri uhkailee minua diabeteksellä. Diabetes tästä vielä puuttuikin.
Yhtäkkiä nuoresta tyttösestä alkoi tulla mummo. Peiliä on pakko uskoa ja jalkoja, joilla en meinaa päästä ylös portaita, kauppakärryä raahaten. Totesin eilen, etten ollut päästä portaita ylös ilman kyynärsauvaa, jalat notkuivat, olin lysähtää. Kävin nimittäin reippaasti ilman keppiä "vain" jäätelöautolla, mutta ei se sitä katso missä kävin, vaan sitä, kuinka päästä portaat ylös, takaisin kerrostalokotiin. Tasamaalla vielä jotenkin kävelen, mutta portaat alas ja ylös ovat hankalat.
Muutama päivä sitten vanhenin taas vuodella. Miten tässä näin kävi? Miten ihmeessä minusta tuli mummo? Vai tuliko? Luulenko vain, johtuen muutamista vaivoista? Jotenkin täytyisi ryhdistäytyä. Ottaa vaikka Aira Samulin esikuvaksi. Mutta älkää pyytäkö minua tanssimaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinähän natiset kuin Harakka.
Runoilet niin että Harakatkin ilkeästi nauravat.
Alahan nyt vaan hyppiä käkättäen jotain muuta.
H.
Katselin peiliin joskus parikymppisenä ja ajattelin, että tollaselta näyttää vanha aikuinen ihminen! Ei ole koskaan sen jälkeen tuntunut niin vanhalta ja aikuiselta.
Kipua täytyy olla, että tässä vaiheessa tietää olevansa elossa, muuten on aika hiljasta. Kävin kyllä eilen Senaatintorilla kuuntelemassa ja fiilistelemässä sataa kitaraa ja tunnelma oli aivan mahtava. Että jotain eloa vielä löytyy.
Muutenhan sitä ihan pikku hiljaa alkaa olla kypsää kamaa, niin fyysisesti, kun psyykkisestikin. Olen ajatellut, että maksimissaan seitsemänkymppiseksi pitää jaksaa. Saas nähdä, kuis käy!
"Psykoterapeutitar"
Jospa lisäisit vielä jotain kateellista sukulaista.
Oliskos joku perintö-riitelevä veli-puoli vaikka?
Entäs epä-uskoinen lääkäri?
Tuo ilkimys, sossun-täti?
Entäpä jotain myönteistä?
Tänä vuonna eivät kynnet ole lohkeilleet kertaakaan.
Ei vaivaisen-luu kasvanut milliäkään?
H.
Hyvin ja tutusti kirjoittaa Psykoterapeutitar. Samat oli nuorena tuntemukset ja ajatukset itsellänikin. N. 25-vuotiaana, - murhemielellä -, ilmoitin itseni "kuusikymppiseksi". Tarkoitti: jo kohti hautaan vaipuvaksi.
Nyt kuusikymppisenä ja risat, koen itseni n. kolmekymppiseksi, mutta jalat kyllä ovat toista mieltä.
Jos ikä etenee, niinkuin sillä tapana on, myös itse katsoisin, että n. seitsemänkymppisenä olisin valmista kauraa peiteltäväksi maan multiin.
Monet seitsemänkymppiset nyt varmasti huokaisevat: "Ai jaa? Pitäisikö tässä ryhtyä arkkua tilaamaan? Kyllä minä vielä hyvin porskutan ysikymppiseksi! Pyrin satavuotiaaksi, hah, olen silloin elänyt kauemmin kuin isomummuni!"
Edesmenneen omaiseni sanoin; "Elä reilusti ja kuole komeesti!" Näin olen toiminut ja sen hyväksi havainnut! Tekee, kun on tekemisen aika! Lähtee, kun on lähtemisen aika! Ilman turhaa kitinää!
Tupakinpoltto ja ylikilot, jos nämä synnit ovat sinulle päivittäisiä silloin kannattaa muuttaa elintapojaan. Jos eivät silloin kantsii kuikistaa geeniperimään.
Luontaislääkkeitä, omega3 Aira Samulinin ohjeet iholle ja limakalvoille. Glucosamin säännöllisesti, päivittäin jatkuvasti. Muutaman kuukauden kuluttua nukut hyvin eikä polvesi natise vaikka olisit ollut tukkisavotassa.
Tietty nämä eivät sovi kaikille. Glucosamin on pelastanut minut polvileikkauksesta. Aloitin omegan3 uudestaan kuukausi sitten, unen laatu ja määrä on lisääntynyt.
Minäkin käytän noita molempia ja lisäksi carnosiinia, ni että kyllä vielä tukkisavotta onnistuu.
Itselläni on ihan murtumia, luunsiruja polvinivelissä ja ne on kauan sitten, kerran polvitähystyksellä leikattukin. Arthryl on äyriäisten kuorta sisältävä (aika kallis) reseptilääke ja ollut jossain määrin hyväksi itselleni.
Otanpa huomioon nuo neuvosi / Airan neuvot ja kokeilen.