Meillä on melkein 3-vuotias sekaroituinen (collie/novascotiannoutaja) tyttönen. Nyt olemme päättäneet ottaa sille kaveriksi sakemannin pennun. Ja narttu sellaisen.
Onko minkälaisia kokemuksia tyttökoirista joilla n. 3 vuoden ikäero? Tämä koira mikä meillä nyt on on maailman kiltein ja kaikkien koirien kanssa tulee toimeen, paitsi narttujen silloin kun uros on paikalla. Silloin tulee pientä kahinaa...
Kaikenlaiset kokemukset ja muut erittäin tervetulleita.... Kitoksia kaikille ja hyvää joulun odotusta.
Onko minkälaisia kokemuksia tyttökoirista joilla n. 3 vuoden ikäero? Tämä koira mikä meillä nyt on on maailman kiltein ja kaikkien koirien kanssa tulee toimeen, paitsi narttujen silloin kun uros on paikalla. Silloin tulee pientä kahinaa...
Kaikenlaiset kokemukset ja muut erittäin tervetulleita.... Kitoksia kaikille ja hyvää joulun odotusta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
medän 3,5v sakemannin paras kaveri on kohta 11v kultanennoutaja. hyvin ovat tulleet toimeen,mitä nyt pari kertaa ovat ottaneet yhteen,mutta sehän kuuluu asiaan. onnea yritykselle!!
Homma toimii, jos on toimiakseen. Kunhan muistatte, että ihmisen mielestä romanttinen ajatus vanhemman koiran toimimisesta "keinoemona" pennulle on tuhoontuomittu, varsinkin, kun pentu sattuu olemaan saksanpaimenkoira. On äärimmäisen tärkeää, että luovutusikäinen pentu leimaantuu ihmisiin, ei perheen toiseen koiraan.
Tehtävänne on myöskin kasvattaa pentu ihmislaumassa ja yhteiskunnassa eläväksi lemmikiksi. Pentu oppisi luontevimmin asioita matkimalla vanhan käytöstä, mutta valitettavasti pennusta kasvaa niillä keinoilla epävarma ja koirasidonnainen. Epävarma sakemanni ei ole mukava kumppani.
Koirat siis mahdollisimman paljon erilleen, eriaikaista lenkitystä ja yksilöllistä huomiota. Itse eristän pennun aina vanhemmista koirista kokonaan, varsinkaan en koskaan jätä pentua valvomatta keskenään perheen muiden koirien kanssa. Paitsi turvallisuuden, myös kasvatuksellisten seikkojen takia.
Ihana😍🥰