Pakkoruotsi pois sanoo 75%

Kaikille pakotettua pakkoruotsia ei voi perustella millään muulla kuin rasismilla, alistamisella, suomalaisen identiteetin vähättelyllä ja etuoikeuksien varjelulla. Ruotsinkieliset tahot yrittävät määritellä suomalaisen identiteetin oman etujensa mukaan.

Ruotsin kieli on nimenomaan se joka erottaa suomalaiset suomenRUOTSALAISISTA.

Oman kielen pakottaminen, tyrkyttämien ja vaatiminen on äärinationalismia, rasismia ja alistamista.
Ruotsalaisuus on oman kielen (pakkoruotsi, virkamiesruotsi, kaksikielisyys), kulttuurin (Ruunebergi ym.) ja oman elintapojen tyrkyttämistä ja pakottamista. Mistä tälläinen kieroutunut suomenruotsalainen identiteetti on saanut lähtönsä?

Se on saanut lähtönsä siitä että he pitävät suomalaisia alempinaan ja ovat entisestä enemmistöstä Ruotsin valtakunnassa joutuneet vähemmistön asemaan. Sekös heitä v..ituttaa kuin pientä oravaa...buaaahhahh....

Siksi ei saa olla yllättynyt jos ruotsinkieliset tahot ajavat Suomea Ruotsin kanssa hyödyttömään tai jopa haitalliseen yhteistyöhön.

Ruotsalaisuuden ruma historia

Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.

Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.

Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.

Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.

Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.

Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle.

Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.

Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.

Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.

Ruotsia opiskellaan vain Suomessa koska ruotsi ei ole sivistyskieli. Sivistyskieltä opiskelevat muutkin kuin suomalaiset. Kaksi ulkomaalaista pystyy keskustelemaan sivistyskielellä, mutta ruotsia voi puhua vain ruotsinkielisen kanssa.

Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli koska se ei toimi englannin tai muiden suurten kielien tavoin. Se ei yhdistä kahta EI äidinkieleltään ruotsinkielistä, vaan toimii vain suomen- ja ruotsinkielisen välillä.

Englanti on käyttäjäystävällinen kieli koska sitä voi käyttää melkein kaikkien kanssa. Ruotsi ei ole käyttäjäystävällinen vaan oikeammin käyttäjävihamielinen kieli.

Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska ruotsin kieli ei toimi koskaan kahden ulkomaalaisen välillä kommunikaatiokielenä. Suomalaiset ovat ainoita ulkomaalaisia jotka opiskelevat ruotsia. Suomalaiset pyritään asettamaan alempaan asemaan ruotsin kielen avulla, kun suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun puhuessaan ruotsalaiselle ruotsia.

Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita kieliä sen tilalle.

Sairas Taxellin paradoksi on åpartheidia ja rasismia.

Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.

Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.

Lainaus:

RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.

Linkki lainaukseen:

http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml

Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.

Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.

Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla.

Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.

Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.

Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.

Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.

Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa