Jumalalle olet arvokas ja tärkeä

Itse olin aikanani hyvin toivoton tapaus. Oli käsittämättömän huono itsetunto, ahdistusta, pelkotiloja, paniikkihäiriötä, pakkoajatuksia ja neurooseja niin paljon, että elämä velvollisuuksineen alkoi tuntua mahdottomalta. Jos en muuta pelännyt, niin yksin ollessa pelkäsin itseäni. Ja toki myös kaiken maailman mörköjä.

Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että en ymmärrä miten jaksan elää vanhaksi asti. Pelkäsin kuitenkin kuolemaakin niin paljon, että itsemurhaa en halunnut. Enhän tiennyt, mitä sitten tapahtuisi. Se oli niin paha umpikuja, että se ajoi etsimään Jumalaa. Sekin tosin oli vaikeaa, koska en tajunnut, mistä saisin varmuuden, että Jumala on oikeasti olemassa. Etsintäni jäikin aina kesken. Ehkä sain etsimisestä kuitenkin sen verran turvaa, että pystyin sen lopettamaan ja taas vähän elämään elämää eteen päin. Sitten kävi niin, että jäin auton alle, se oli hengenvaarallinen tilanne. Se pakotti miettimään asiaa edelleen. Luin yhtä aikaa pääsykokeisiin teologiseen tiedekuntaan ja etsin ja mietin. Mikään ei antanut varmaa apua, ennen kuin sain kohdata ihmeitä. Ne vakuuttivat. Se on yksi ihmeiden tarkoitus, vakuuttaa meidät Jumalan olemassaolosta. Jo varmuus Jumalan olemassaolosta toi minulle suurta rauhaa, vaikka paljon oli vielä tehtävää. Jumala kuitenkin tietää ja näkee parhaiten mitä tarvitsemme, ja hän voi antaa avun myös hetkessä. :) Hänen kuormansa on kevyt ja ikeensä sopiva, näin on Jeesus itse luvannut!

"Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!" (Matteuksen evankeliumi, luku7.)

"Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä." (Jaakobin kirje, luku 4. jae 8.)

Sepitä vaan sitä paskaa.

Jos jumala tosiaan olisi olemassa,niin maailma olisi ihan toisenlainen.
Tai sitten jumala taitaakin olla sadisti,pistää vaan miljardit ihmiset kärsimään taudeista,vedenpuuttesta ,nälästä ja kaikesta muusta,jotka voitaisiin ihmiskunnan taholta hoitaa,jos vaan olisi halua ja tahtoa.
No jumala ei tätä halua ja tahtoa edesauta,päin vastoin.

Jumala haluaa pitää tämän maailman juuri tällaisena,rasistisena,kapiteellisena ja kaikin tavoin muutumattomana.
Kuka tälläiseen jumalaan vielä haluaa uskoa?

Maailmassa on monta jumalaa ja ei tää kristittyjen jumala kyllä oikein vakuuta.

Olenko? JUMALALLE! Arvokas ja tärkeä? Olen jo paljon nähnyt.. lapsuudessa pahimmat..Olen jo kokenut kaikki pahimmat pettymykset
Mulla on ollut jo syöpä. Minut on leikattu 5 kertaa. Minulla on 2 lasta.
7 lapsenlasta. En näe heitä .Laitanko rintaani mekin " minut raiskattiin lapsena" joka ainoan päivän aloitan raamatun sanalla. Eeli la sabatkani Jumalani Jumalani! Miksi hylkäsit minut@

Hei

Onpa puhuttelevia viestejä. Itse koen, että Jumala kyllä rakastaa ja välittää. Ihan jokainen on hänelle tärkeä. Silti maailmassa tapahtuu pahaa ja epäreiluutta. Jokaisen elämässä on huonoja aikoja, kriisejä, sekä koko maailmanlaajuisesti kaikkea hirveää on. Pahan ongelmaa (teodikean ongelma) on koetettu tutkia kautta aikojen. Yksiselitteistä vastausta siihen ei ole löytynyt.
Osa kärsimyksestä ja pahuudesta on ilmiselvästi ihmisen itsensä aikaansaamaa. Aiheutamme sitä itsellemme ja muille sekä yksilöinä omassa elämässämme että maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi ruoka kyllä riittäisi kaikille jos se jaettaisi oikeudenmukaisesti. Ei Jumala pakota ketään sotimaan tai vihaamaan muita. Se on vastoin kaikkea kristillistä uskoa.

Jumala ei tahdo pahaa kenellekään. Sairaudetkaan eivät ole hänen antamiaan rangaistuksia. Täällä epätäydellisessä maailmassa elämme vielä synnin alaisina, vaikka Jumala on jo voittanut sen. Sitä on vaikea selittää ja ymmärtää. Mutta Jumala ei ole paha Jumala, vaan hän on Rakkaus. Vaikka joudumme kokemaan kovia elämässämme, hän on keskellä surua ja tuskaakin. Hän lohduttaa vaikeuksissa, vaikka sairaus tai kipu ei poistuisikaan.

Lämmöllä,
pappi Elisabet

Paskanjauhantaa.

Kyllä. Jumalalle olen arvokas joten tapan itseni jotta pääsen jumalan luokse taivaaseen.

Ei jumalaa ole olemassa.

Vittuako mä jumalan "rakkaudesta" välitän jos oma perhe ja ystävät jättää:)

Hei

Minusta tämä ei ole sellaista keskustelua, jossa joku "voittaa" ja toinen "häviää". Kaikenlaiset ajatukset saavat olla täällä, kunhan ei loukata toinen toisiamme. Kyllä minä uskon, että homot ja transut ym. ovat Jumalalle ihan yhtä tärkeitä kuin jokainen muukin. Mutta on vaikea uskoa, että on olemassa rakastava Jumala, jos oma perhe ja ystävät jättää. Se on tosi vaikeaa myös silloin kun maailman pahuus hyökyy päälle ja oma elämä menee surkeasti pieleen.
Silti Jumala on, näin uskon. Sinä voit olla uskomatta, ei sua siihen kukaan pakota.

Nimimerkille "Elisabetinparaskaveri" sanoisin, että hauska nimimerkki, hymyilytti kun olet niin kekseliäs! :-) Jeesus viihtyi nimenomaan aikansa vähemmistöjen seurassa. Ei ole mitään syytä olettaa, ettei vähemmistöt ja he joiden elämässä kaikki menee enemmän tai vähemmän pieleen, olisi Jumalalle toooosi rakkaita.

Ehkä tästä saattaa seurata jatkokysymys: miten se rakkaus sitten näkyy tässä maailmassa? Me kristityt ollaan maailmassa Jumalan "käsiä" ja "jalkoja". Ja kuuntelevia korvia. Rakkaus ja välittäminen on tärkeää, ei pelkkä puhe vielä mitään auta. Jos sanon, että Jumala rakastaa sinua ja kuitenkin keskustelen täällä väheksyvästi ja haastan riitaa, kumpi on uskottavampaa? Uskon tulisi näkyä myös tekoina. Aina se vaan valitettavasti ei ole niin helppoa, kun ollaan vain vajavaisia ihmisiä.
Jatketaan keskustelua, toinen toisiamme hyväksyen..

Pappi Elisabet