miten oskilloskooppia voi

Eipä sillä paljoo dx ä kuule eikä muitakaan ohjelmia ei ees telkua. Siss täysin toimeton värkki joltain viime vuosi sadalta- Ei sellasia edes ole enää olemassa muill kuin lälläri idioteilla. Nyt on digit ja virbelit

Sä voisit vaikka mitata miten erilainen musiikin kuuntelu vaikuttaa sydämmen sykkeeseen tai aivosähkökäyrään. Hommaat vaan sopivat eletrodit.

Ei tule mieleen miten oskilloskooppia saisi dx-kuuntelussa hyödynnettyä. Audiovahvistirakentelussa hyödynsin runsaasti. Viritetyt vahvistimet tarvitsevat vähän toisenlaisia mittalaitteita.
Kaivelen kumminkin oskilloskoopin kohta esille mikrofonin tutkimista varten. Lainamikrofonilla ääni on ihan hyvä ja tällä alkuperäisellä on kuulemma todella ruma. Kohta se näkyy mitä joutuu korjaamaan.

minulla on kaapissa elektrodit vanhasta oskilloskoopista jota en käytä nyt kun sain uuden ( lähes ilmaiseksi) kunhan vain jaksais etsiä tuolta romujen seasta. tais sitten olen ne heittänyt roskiin.?

No, jos innostut radioamatööritoiminnasta, oskilloskoopilla voi lukea myös sähkötystä eli CW:tä -.-. --.- -.-. --.- -.. .

Ilman oskiloskooppia käy vastaanottimen virittäminen toimintakuntoon varsin hankalaksi, kun pitää korvakuulolta säätää välitaajuudet. Helpommalla pääsee ruuvaamalla speksin mukaan kohdilleen ja käyttämällä rf-genistä syöttämään sopivaa input-signaalia. Tämän jälkeen vastaanotin on huomattavasti herkempi, kuin korvakuulolta säädettynä, voi tulla jopa tuhansia kilometreja vastaanottokantamaa lisää. Myös radion tarjoaman mitta-asteikon pystyy kalibroimaan oskiloskoopilla, jos se vaan on em. hommaan tarpeeksi tarkka eli itse kalibroitu n. puolen vuoden sisällä.
Oletuksena tässä jutussa oli itse rakennettu vastaanotin.

Oskilloskoopilla voit seurailla henkilön puhetta tai käyttää sitä jopa valheenpaljastukseen, jos epäilet vilppiä.

Audiovahvistimia rakennellessa käytin viimeksi skooppia.
Taajuusvastemittauksiin, tuntemattomien audiomuuntajien muuntosuhteiden mittauksiin, jne.

Viimeksi taisin käyttää digi-skooppia data-analysaattorina, kun ajoitukset LCD-näytön ja prosarin 1-wire liitynnässä aiheuttivat "ASCII-virhettä". Välillä merkit tuli oikein ja välillä ei. 2-bittinen analyysi paljasti virheen syyn sitten lopulta: datan latch-signaalin pituus ei saa olla liian lyhyt. Sama signaali kun poisti resetillä datat linjoilta sekä lukitsi datan näytölle. Pieni RC-viive viritys auttoi ongelmaan, mutta kyllä siinä vieläkin jotain pientä on vialla. Johtusko nyt sitten signaalien huonoista nousuajoista, nekin kun näki skoopilla. Lisäksi 4-bit moodissa on ylikuulumista linjojen välillä, mikä välillä saa tuon shift-interfacen sekaisin. Eli harvinaisen p***a tuli tehtyä ja seuraavalla kerralla pidän huolen, että on aito shift-rekisteri eikä mikään rs-kiikuista kyhätty läpijuttu.