Koulukummi

Oot vaan ihan oma, ilonen ittes.
Yleensä aina pienet ekaluokkalaiset ovat todella innokkaita teihin isompiin. Ainakin mitä omaa kummioppilaisuuttani muistelen, oli lapsemme todella innokas ja niistä silmistä näkyi selvästi se ylpeys, nostatti todella paljon omaakin itseluottamustaan :). Tyttö kirjaimellisesti roikkui meissä seuraavat kaksi vuotta ja oli todella surullinen, kun lähdimme yläasteelle...
Jos lapsi on ujompi tapaus, anna hänelle paljon aikaasi, ja kysele juttuja, jutustelkaa ja kysele, että mistä hän pitää koulussa/mikä on ehkä vaikeaa. Kun samaistutte, on paljon kivempaa. Lapselle ei tarvitse ujostella yhtään, noin pienet ei vielä katso sua sillai öö...? Muistele sitä aikaa, kun itse olit tuollainen pieni ja sait kummioppilaan. Mitä sillon olisit toivonut vanhemmalta? ;) onnea!

kolmen sormin taktiikka toimii yleensä aina

Meillä ku oli koulukummit nii joskus pidettii yhtesii koulutuntei et piirrettii tai pelattii :--) joskus välkillä hypittii naruu tai leikittii kaikkee. Oot vaa oma ittes :'D teil tulee varmasti olee hauskaa (;

Oma kummini ei ollut kanssani läheinen. Se oli surullista, sillä olisin halunnut olla läheinen kummini kanssa. Anna kummioppilaallesi mahdollisuus, uskon että hän arvostaa sitä.

Vaikka lapsi olisikin hieman ujompi, teillä voi olla kauheasti yhteistä . Ujoille lapsille on helpompaa että teet itse aloitteen. Jos lapsi näyttää innokkaalta, häntä tuskin on vaikea saada juttelemaan ja pelaamaan.

Tärkeintä on hymyillä. Lapsi tuntee olonsa itsevarmaksi, jos Koulukummi on innokas ja iloinen. Yleensä nuoret lapset ovat innokkaita, eivätkä tunne tilannetta niin helposti kiusallisena :)

Ole vain oma itsesi. Niin näät parhaiten pidättekö toisistanne oikeasti.