338. halkaisija???

Ensinnäkin jos lähtöarvot ovat kolmen numeron tarkkuudella ei ole mitään mieltä ilmoittaa tulosta viiden numeron tarkkuudella. Kannattaa ensin opetella itse lasekmaan ennen kuin viisastelee muille.

Toiseksi laseknto ei kaliiperipuolella auta, koska kaliiperit nimetään muilla perusteilla kuin mahdollisimman tarkan muuntosuhteen pohjalta. .338-väljyisissä aseissa on yleensä isokaliiperi (uran pohjasta pohjaan) n. 8,60mm ja pikkukaliiperi (rihlan harjasta harjaan) n. 8,38mm. Näille on tietyt toleranssit, jotka voi tarkastaa poliisin sivuilta löytyvästä CIP:n määritelmädokumentista. Luodin halkaisija on siis tietenkin isokaliiperin luokkaa.

AndyS kirjoitti:

Ensinnäkin jos lähtöarvot ovat kolmen numeron tarkkuudella ei ole mitään mieltä ilmoittaa tulosta viiden numeron tarkkuudella. Kannattaa ensin opetella itse lasekmaan ennen kuin viisastelee muille.

Toiseksi laseknto ei kaliiperipuolella auta, koska kaliiperit nimetään muilla perusteilla kuin mahdollisimman tarkan muuntosuhteen pohjalta. .338-väljyisissä aseissa on yleensä isokaliiperi (uran pohjasta pohjaan) n. 8,60mm ja pikkukaliiperi (rihlan harjasta harjaan) n. 8,38mm. Näille on tietyt toleranssit, jotka voi tarkastaa poliisin sivuilta löytyvästä CIP:n määritelmädokumentista. Luodin halkaisija on siis tietenkin isokaliiperin luokkaa.

Eihän 7,62x39 kaliberissakaan käytetä samaa luotia kuin 7,62x51 kaliberissa (Sakon 8 grammainen)

AndyS kirjoitti:

Ensinnäkin jos lähtöarvot ovat kolmen numeron tarkkuudella ei ole mitään mieltä ilmoittaa tulosta viiden numeron tarkkuudella. Kannattaa ensin opetella itse lasekmaan ennen kuin viisastelee muille.

Toiseksi laseknto ei kaliiperipuolella auta, koska kaliiperit nimetään muilla perusteilla kuin mahdollisimman tarkan muuntosuhteen pohjalta. .338-väljyisissä aseissa on yleensä isokaliiperi (uran pohjasta pohjaan) n. 8,60mm ja pikkukaliiperi (rihlan harjasta harjaan) n. 8,38mm. Näille on tietyt toleranssit, jotka voi tarkastaa poliisin sivuilta löytyvästä CIP:n määritelmädokumentista. Luodin halkaisija on siis tietenkin isokaliiperin luokkaa.

oppia laskemaan matemaattisesti ei aseteknisesti, siis muuttamaan tuuma millimetreiksi kuten alaasteen matikan tunnilla. Nuo isokaliperi Ym. ei kiinnosta kuin korkeintaan 2% Suomen aseharrastajista ja sen tiedät itsekkin!

Olen varma että semmoinen henkilö joka haluaa tietää "338." (.338) kaliperin millimetreissä sai tarvitsemansa.

AndyS kirjoitti:

Ensinnäkin jos lähtöarvot ovat kolmen numeron tarkkuudella ei ole mitään mieltä ilmoittaa tulosta viiden numeron tarkkuudella. Kannattaa ensin opetella itse lasekmaan ennen kuin viisastelee muille.

Toiseksi laseknto ei kaliiperipuolella auta, koska kaliiperit nimetään muilla perusteilla kuin mahdollisimman tarkan muuntosuhteen pohjalta. .338-väljyisissä aseissa on yleensä isokaliiperi (uran pohjasta pohjaan) n. 8,60mm ja pikkukaliiperi (rihlan harjasta harjaan) n. 8,38mm. Näille on tietyt toleranssit, jotka voi tarkastaa poliisin sivuilta löytyvästä CIP:n määritelmädokumentista. Luodin halkaisija on siis tietenkin isokaliiperin luokkaa.

Tässä tapauksessa lähtöarvo oli neljän numeron tarkkuudella (0,338 tuumaa). Tulos oli millimetrejä, niin silloin pitääkin ottaa yksi desimaali lisää, että oltaisiin samoilla tarkkuuksilla.

laskija kirjoitti:

Tässä tapauksessa lähtöarvo oli neljän numeron tarkkuudella (0,338 tuumaa). Tulos oli millimetrejä, niin silloin pitääkin ottaa yksi desimaali lisää, että oltaisiin samoilla tarkkuuksilla.

Kannattaa käydä se lukio ensin, siellä nämäkin opetetaan. Ei luvun edessä olevia nollia (tietenkään) lasketa tarkkuuteen mukaan. Muutenhan yhden tuuman likiarvo 0,0254m olisi sekin viiden numeron tarkkuudella. Tai vaikkapa 2x10^-20m olisi muka ilmoitettu kahdenkymmenen numeron tarkkuudella. Ei se näin mene, tarkkuushan riippuisi silloin käytetystä yksikköjärjestelmästä!

Kaava kirjoitti:

oppia laskemaan matemaattisesti ei aseteknisesti, siis muuttamaan tuuma millimetreiksi kuten alaasteen matikan tunnilla. Nuo isokaliperi Ym. ei kiinnosta kuin korkeintaan 2% Suomen aseharrastajista ja sen tiedät itsekkin!

Olen varma että semmoinen henkilö joka haluaa tietää "338." (.338) kaliperin millimetreissä sai tarvitsemansa.

On varsin selvää, että alkuperäinen kysyjä ei ole erityisen hyvin perehtynyt asetekniikkaan. Tämä ei suinkaan ole syy johdattaa häntä vielä enemmän harhaan, vaan on parempi antaa oikeaa tietoa siitä, mitä se kaliiperi on ja mitä mittaa se aseessa kuvaa.

Piipun tarkemmat mitat alkavat kiinnostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhtyy lataamaan itse patruunoita. Tällaisia lienee suomen aseharrastajista sentään enemmän kuin 2%.

Sitäpaitsi se matemaattinen esityksesikin oli virheellinen.

AndyS kirjoitti:

Kannattaa käydä se lukio ensin, siellä nämäkin opetetaan. Ei luvun edessä olevia nollia (tietenkään) lasketa tarkkuuteen mukaan. Muutenhan yhden tuuman likiarvo 0,0254m olisi sekin viiden numeron tarkkuudella. Tai vaikkapa 2x10^-20m olisi muka ilmoitettu kahdenkymmenen numeron tarkkuudella. Ei se näin mene, tarkkuushan riippuisi silloin käytetystä yksikköjärjestelmästä!

Miksi sitten sun mielestä luku 8,5852mm on viiden numeron tarkkuudella, kute aikaisemmin ilmoitit.

tarkkuus kirjoitti:

Miksi sitten sun mielestä luku 8,5852mm on viiden numeron tarkkuudella, kute aikaisemmin ilmoitit.

Laskin ne numerot ja osaan laskea viiteen.

8,5852mm:

8 on ensimmäinen numero.
5 on toinen numero.
8 on kolmas numero.
5 on neljäs numero.
2 on viides numero.

Siksi se on viiden numeron tarkkuudella. Se olisi viiden numeron tarkkuudella, vaikka se olisi ilmoitettu metreinä: 0,0085852m.

Jos haluaisi olla oikein tarkka, voisi tietenkin ilmoittaa tuuman likiarvon ja muuntokertoimen virheet eriksee ja käyttää kokonaisvirheen arviontiin kokonaisdifferentiaalimenetelmää viidentoista yksikön säännöllä, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää saavutettuun tulokseen nähden.

Oleellisempaa minusta silti on, että kuinka paksu luoti ja pikkukaliiperi siinä .338:ssa ihan oikeasti on.

AndyS kirjoitti:

Laskin ne numerot ja osaan laskea viiteen.

8,5852mm:

8 on ensimmäinen numero.
5 on toinen numero.
8 on kolmas numero.
5 on neljäs numero.
2 on viides numero.

Siksi se on viiden numeron tarkkuudella. Se olisi viiden numeron tarkkuudella, vaikka se olisi ilmoitettu metreinä: 0,0085852m.

Jos haluaisi olla oikein tarkka, voisi tietenkin ilmoittaa tuuman likiarvon ja muuntokertoimen virheet eriksee ja käyttää kokonaisvirheen arviontiin kokonaisdifferentiaalimenetelmää viidentoista yksikön säännöllä, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää saavutettuun tulokseen nähden.

Oleellisempaa minusta silti on, että kuinka paksu luoti ja pikkukaliiperi siinä .338:ssa ihan oikeasti on.

Andy hoi! Palataanpas tuohon ensimmäiseen otsikkoon, alkaa vähän tuntuu että sulla on kusi mennyt päähän! 99% sun viimeisen vuoden kommenteista on ollut todella hyviä, mutta nyt kyllä pomppas, ei aseharrastusta harjoiteta funktiolaskin takataskussa. Relaa välillä;)

AndyS kirjoitti:

Laskin ne numerot ja osaan laskea viiteen.

8,5852mm:

8 on ensimmäinen numero.
5 on toinen numero.
8 on kolmas numero.
5 on neljäs numero.
2 on viides numero.

Siksi se on viiden numeron tarkkuudella. Se olisi viiden numeron tarkkuudella, vaikka se olisi ilmoitettu metreinä: 0,0085852m.

Jos haluaisi olla oikein tarkka, voisi tietenkin ilmoittaa tuuman likiarvon ja muuntokertoimen virheet eriksee ja käyttää kokonaisvirheen arviontiin kokonaisdifferentiaalimenetelmää viidentoista yksikön säännöllä, mutta se ei olisi kovinkaan järkevää saavutettuun tulokseen nähden.

Oleellisempaa minusta silti on, että kuinka paksu luoti ja pikkukaliiperi siinä .338:ssa ihan oikeasti on.

Onko sun mielestä 0,5657 eri tarkkuudella kuin vaikka 1,3456. Kyllä ne samalla tarkkuudella on vaikka toisessa on eka numero nolla.

Vieras kirjoitti:

Andy hoi! Palataanpas tuohon ensimmäiseen otsikkoon, alkaa vähän tuntuu että sulla on kusi mennyt päähän! 99% sun viimeisen vuoden kommenteista on ollut todella hyviä, mutta nyt kyllä pomppas, ei aseharrastusta harjoiteta funktiolaskin takataskussa. Relaa välillä;)

olen koko ajan sanonut, että oleellista on nimenomaan se, millaiset mitat siinä piipussa on _oikeasti_. Nämä ilmoitin ensimmäisessä postissani. Numerokikkailun aloitti ihan joku muu kuin minä ja lisäksi virheellisesti.

kka kirjoitti:

Onko sun mielestä 0,5657 eri tarkkuudella kuin vaikka 1,3456. Kyllä ne samalla tarkkuudella on vaikka toisessa on eka numero nolla.

No ei tietenkään ole. Toisessa on neljä numeroa ja toisessa viisi. Eiväthän ne ole välttämättä edes samoissa yksiköissä. Nämä jutut kuuluvat töihini yliopistolla, joten ei toivoakaan että olisit oikeassa.

Kannattaa tutustua esim. sellaisen kurssin kuin Fysikaaliset Mittaukset I kurssimateriaaliin. Kaksi vihkoa, joista toisen ISBN 951-42-2843-X, toista ei juuri nyt ole käsillä. Saatavissa ainakin kaikista kantakirjastoista ja epäilemättä tilaamalla muualtakin.

Ehkä potenssimerkintä auttaisi ymmärtämistä:
0,5657 = 5,657x10^-1
1,3456 = 1,3456x10^0
Huomaat, että edellisessä luvussa ei oikeasti ole kuin neljän numeron tarkkuus, mutta jälkimmäisessä on viiden. Samoin esimerkiksi
6 395 000 000 = 6,395x10^9
on neljän numeron tarkkuudella ja
0, 000 023 938 = 2,3938x10^-5
on viiden numeron tarkkuudella.

AndyS kirjoitti:

No ei tietenkään ole. Toisessa on neljä numeroa ja toisessa viisi. Eiväthän ne ole välttämättä edes samoissa yksiköissä. Nämä jutut kuuluvat töihini yliopistolla, joten ei toivoakaan että olisit oikeassa.

Kannattaa tutustua esim. sellaisen kurssin kuin Fysikaaliset Mittaukset I kurssimateriaaliin. Kaksi vihkoa, joista toisen ISBN 951-42-2843-X, toista ei juuri nyt ole käsillä. Saatavissa ainakin kaikista kantakirjastoista ja epäilemättä tilaamalla muualtakin.

Ehkä potenssimerkintä auttaisi ymmärtämistä:
0,5657 = 5,657x10^-1
1,3456 = 1,3456x10^0
Huomaat, että edellisessä luvussa ei oikeasti ole kuin neljän numeron tarkkuus, mutta jälkimmäisessä on viiden. Samoin esimerkiksi
6 395 000 000 = 6,395x10^9
on neljän numeron tarkkuudella ja
0, 000 023 938 = 2,3938x10^-5
on viiden numeron tarkkuudella.

Näinhän se on, ne jotka ei työelämään sopeudu jäävät yliopistolle leikkimään! saatte keskenänne kisata kuka on tärkein tutkimusapulainen veronmaksajien kustannuksella!!

AndyS kirjoitti:

No ei tietenkään ole. Toisessa on neljä numeroa ja toisessa viisi. Eiväthän ne ole välttämättä edes samoissa yksiköissä. Nämä jutut kuuluvat töihini yliopistolla, joten ei toivoakaan että olisit oikeassa.

Kannattaa tutustua esim. sellaisen kurssin kuin Fysikaaliset Mittaukset I kurssimateriaaliin. Kaksi vihkoa, joista toisen ISBN 951-42-2843-X, toista ei juuri nyt ole käsillä. Saatavissa ainakin kaikista kantakirjastoista ja epäilemättä tilaamalla muualtakin.

Ehkä potenssimerkintä auttaisi ymmärtämistä:
0,5657 = 5,657x10^-1
1,3456 = 1,3456x10^0
Huomaat, että edellisessä luvussa ei oikeasti ole kuin neljän numeron tarkkuus, mutta jälkimmäisessä on viiden. Samoin esimerkiksi
6 395 000 000 = 6,395x10^9
on neljän numeron tarkkuudella ja
0, 000 023 938 = 2,3938x10^-5
on viiden numeron tarkkuudella.

Minä olen joutunut mitoittamaan erilaisia kappaleita CAD-ohjelmilla. jos mitoitustarkkuudeksi annetaan 2-desimaalia, niin luvuiksi tulee 1,45 tai 0,23. Molemmat ovat 2-desimaalin tarkkuudella. Mitoituksesta luodinkin tapauksessa oli kyse.

viivain kirjoitti:

Minä olen joutunut mitoittamaan erilaisia kappaleita CAD-ohjelmilla. jos mitoitustarkkuudeksi annetaan 2-desimaalia, niin luvuiksi tulee 1,45 tai 0,23. Molemmat ovat 2-desimaalin tarkkuudella. Mitoituksesta luodinkin tapauksessa oli kyse.

Kahden desimaalin tarkkuudella on eri asia kuin kahden numeron tarkkuudella. Tässä oli kyse kertolaskusta, jossa tulos ilmoitetaan aina niin monen _numeron_ tarkkuudella, kuin mitä epätarkimmassa alkuarvossa on. Alkuperäiset arvot tietenkin otetaan niin tarkasti kuin ne vain saadaan. Tämäkin selviää aiemmin viittaamistani teoksista.

Jos esimerkiksi Teho P on 1,45W ja tehoa käytetään aika t = 0,23s, lasketaan käytetty energia E = Pt = 1,45W x 0,23s = 0,335J ja tämä pyöristetään arvoon 0,34J koska epätarkimmassa alkuarvossa oli vain kaksi merkitsevää numeroa. Samoin menetellään tässä kaliiperin muunnoksessa.

Petteri80 kirjoitti:

Näinhän se on, ne jotka ei työelämään sopeudu jäävät yliopistolle leikkimään! saatte keskenänne kisata kuka on tärkein tutkimusapulainen veronmaksajien kustannuksella!!

Huono ad hominem. En ensinnäkään asu Kaijonharjussa, koska se on huono asuma-alue. Tavoitteeni on kyllä akateeminen ura, enkä koe sitä minään häpeällisenä asiana.

Perustutkimus on tärkeää, ilman sitä ei olisi edessäsi olevaa tietokoneenruutua.

Kyllä siellä nyt kaikki on maistereita! Mies halusi tietää paljonko on .338 millimetreissä ja siellä jo ollaan tekemässä väitöskirjaa, mutta siinä teille uusi pähkinä 1€=5,94573mk laskekaapa palkkanne mummonmarkoissa.

Minäkin näin kerran yliopiston. ja skannasin hengen tutkalla kaiken opin,mitä siellä oli.

Ja tulin siihen tulokseen,jotta kauheasti väittelyä ja itsekehua. Kehitys, mitä se on ?
Kun kaiken kehityksen jälkeen on jäänyt vain hirveät saastekuormat ja tautien leviämistä on nopeutettu.

Sehä o 0.338" se halkasija mitä vitun matikkaa tääl jauhetaan, jos haluu tietää tarkkaan niin ottaa sen vitun luodin kouraan ja mittaa halkasijan