Kiitos jos jaksat lukea loppuun :(
En keksinyt mihin aihealueeseen tää kuuluu, mutta siis kuten otsikosta näkee mulla on aina taipumus nolata itteni pienissäkin asioissa. Jos päivä on muuten menny hyvin ja oon sillee "Jes, en nolannu itteeni tänää, tää oli iha hyvä päivä" tulee joku ihan pikkujuttu missä kuitenki nolaan itteni/mokaan. Ja sitte mun mieliala on maassa koko loppupäivän :(
Esim. Tänään ku olin tulossa koulusta, oli ollu vähä yksinäistä mut kuitenki oli menny ihan hyvin ja olin sillee "hei tää oli ihan ok päivä" nii ajoin siinä pyörällä ja sit siinä edessä oli semmonen lauma poikia jotka tukki sen kadun. (En voinu väistää.) Ja kun mä tulin niiden kohalle, ne ajo aika hitaasti siis, ja sitte melkein pystyin ohittaa siitä reunasta mut yks niistä jyst tuli siihe eteen. Ja toinen niistä huomas ja oli sillee "Hei sä taidat olla vähän tiellä" Ja se toinen sitte väisti. Toi tilanne oli siis tosi kiusallinen ja nolo, ja koska mä oon aina ollu tosi ujo ja "alistuva" nii ei mulla tullu mieleenkää soittaa pyörän kelloo. (Kuulostaa tyhmältä, tiedän.) Kun mä sitte pyöräilin siitä ohi nii kuulin ku yks niistä huus vielä jotain "Sulla näyttää olevan kello siinä nii sitä voi varmaa käyttää" "Hei kuulitsä?!" Mulla on nyt varmaa sitte loppupäivä ihan p*ska fiilis. Kuten aina :(
En keksinyt mihin aihealueeseen tää kuuluu, mutta siis kuten otsikosta näkee mulla on aina taipumus nolata itteni pienissäkin asioissa. Jos päivä on muuten menny hyvin ja oon sillee "Jes, en nolannu itteeni tänää, tää oli iha hyvä päivä" tulee joku ihan pikkujuttu missä kuitenki nolaan itteni/mokaan. Ja sitte mun mieliala on maassa koko loppupäivän :(
Esim. Tänään ku olin tulossa koulusta, oli ollu vähä yksinäistä mut kuitenki oli menny ihan hyvin ja olin sillee "hei tää oli ihan ok päivä" nii ajoin siinä pyörällä ja sit siinä edessä oli semmonen lauma poikia jotka tukki sen kadun. (En voinu väistää.) Ja kun mä tulin niiden kohalle, ne ajo aika hitaasti siis, ja sitte melkein pystyin ohittaa siitä reunasta mut yks niistä jyst tuli siihe eteen. Ja toinen niistä huomas ja oli sillee "Hei sä taidat olla vähän tiellä" Ja se toinen sitte väisti. Toi tilanne oli siis tosi kiusallinen ja nolo, ja koska mä oon aina ollu tosi ujo ja "alistuva" nii ei mulla tullu mieleenkää soittaa pyörän kelloo. (Kuulostaa tyhmältä, tiedän.) Kun mä sitte pyöräilin siitä ohi nii kuulin ku yks niistä huus vielä jotain "Sulla näyttää olevan kello siinä nii sitä voi varmaa käyttää" "Hei kuulitsä?!" Mulla on nyt varmaa sitte loppupäivä ihan p*ska fiilis. Kuten aina :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jokainen ihminen mokaa jossain pikkuriikkisessä asiassa joka päivä. Et ole ainoa. Tiedän että se voi tuntua siltä että vain sinä mokailisit, kaikki mokaa. Itsekkin mokailen joka päivä joskus jopa todella pahasti mutta en välitä. Tietysti mokat pyörivät vielä päässä pitkänkin ajan jälkeen mutta elämä jatkuu ja aina voi parantaa.
asuks jkl :D??
Jkl? Ai jokelas?? En asu D:
Vai Jyväskyläskö siis?? :DD No en kyl sielkää :)
Itse olen kanssa aivan täysin mokari ja jälkeenjäänyt kaikessa maailman menossa :) Otan sen kuitenkin aina huumorilla ja illat olen aina vatsalihakset hellänä, kun olen päivän aikana nauranut niin paljon. Kaverini tietävät, että olen tällainen naurettava pelle, ja ottavat sen itsekin aina huumorilla. Nyt pystyn jo melkein tahallani nolaamaan itseni, kuten ratsastamalla roskiksella pitkin koulun käytäviä kaverini työntämänä tai ryömimällä portaita alas. Sellainen minä nyt vain olen, anteeksi vain :)
Ennen minullakin oli ongelmia tuon ujouden ja alistuvuuden kanssa,(kyllävain) kun mielestäni jouduin vähänkin noloon tilanteeseen. Tuo pyöränkellon soittaminen on todella hyvä esimerkki, jota en koskaan ennen uskaltanut soittaa. Sitten rupesin ajattelemaan, että miten itse haluisin muiden tekevän minulle. Jos olisin pyöräilemässä, kumman ottaisin nolompana takaatulevalta; sen, että hän tunkee äänettömästi ojan kautta ohitseni vai sen, että hän soittaa kelloa, jolloin tiedän hänen tulevan. Se auttoi minua todella hyvin. Ei kaikki ole noloa, tykkään olla avoin, reipas ja eloisa ihminen, ei se mielestäni ole noloa :)
Vai nolottaako jo puolestani lukea tätä juttuani?
Hei kiitti vastauksest, ehkä mun pitää just yrittää miettii et miten haluisin et muut tekee mulle :O Mä vaan jotenkin meen lukkoon tollasis tilanteis ja sit jälkeenpäin mietin et olisinhan mä voinu sen muullaki tavalla tehä :/ Mut kai mä joskus opin :)
Liian tuttu tilanne ;D. Sitten jälkeenpäin aivot ihan sauhuaa, kun miettii, että miten nyt mun ois tossa pitänyt tehdä, oliksmä nyt ihan tyhmä??...
Kerran törmäsin jo mopoilijaan, kun lähti äänettömästi mua ojan kautta ohittamaan. Sitä en sitten huomannut vaan yritin väistää vielä enemmän sinne ojaan, mopopojan päälle :D. Ryskyttiin sitten toisissamme kiinni siinä hetki. Hyvin meni sekin sitten!
Onneksi noi yleensä unohtaa ajan kuluessa. Paitsi sen, kun ala-asteella puhuimme äänekkäästi opettajamme takamuksesta, jonka tämä opettajaseurue sitten kuulikin. Sillekin nauretaan tyttöjen kanssa nykyään yhdessä ;D.
Mutta tosiaan, kannattaa aina ajatella, että minkä otat muilta noloksi ja mitä et.
Eihän tuo mikään moka ollut minkä kirjoitit. Älä välitä mokista jos joskus sulle käy niin.