Olis tuollainen kauko ohjattavasta veneestä peräisin oleva dc-moottori, pyörittää ihan hyvin sormiparistoilla 3voltilla.
Atmega328:lla sitten yritin tehdä kytkentää, mutta yllätys yllätys moottori ei inahdakaan. Kontrollerille tulee ~5,5volttia regulaattorin kautta. Muita portteja ei ole rasitteena kuin tuo kyseinen moottorin testaus portti. Ilmeisesti portin kautta ei saa tarpeeksi virtaa tms.?
Piirissä on siis myös hc-06 bluetooth moduuli, mutta en usko sen olevan tälle viritykselle mikään rasite.
myöskin pwm modulointi palstalle ajauduin moottorinkytkentöjä etsiskellessäni.
Mikähän olisi siis järkevä tapa lähteä tuota nyt sitten miettimään? Tarkoitus ei ole vetää kierroksia tappiin, vaan näin lonkalta heitettynä 1000r/min olisi varmaankin riittävä.
Niin ja jos löytyy vinkkejä mahdollisimman vähäisellä komponenttimäärällä. Kaapin perukoilla on konkkia, diodeita ja muutama kappale jonkinnäköisiä transistorejakin saattaa löytyä.
Atmega328:lla sitten yritin tehdä kytkentää, mutta yllätys yllätys moottori ei inahdakaan. Kontrollerille tulee ~5,5volttia regulaattorin kautta. Muita portteja ei ole rasitteena kuin tuo kyseinen moottorin testaus portti. Ilmeisesti portin kautta ei saa tarpeeksi virtaa tms.?
Piirissä on siis myös hc-06 bluetooth moduuli, mutta en usko sen olevan tälle viritykselle mikään rasite.
myöskin pwm modulointi palstalle ajauduin moottorinkytkentöjä etsiskellessäni.
Mikähän olisi siis järkevä tapa lähteä tuota nyt sitten miettimään? Tarkoitus ei ole vetää kierroksia tappiin, vaan näin lonkalta heitettynä 1000r/min olisi varmaankin riittävä.
Niin ja jos löytyy vinkkejä mahdollisimman vähäisellä komponenttimäärällä. Kaapin perukoilla on konkkia, diodeita ja muutama kappale jonkinnäköisiä transistorejakin saattaa löytyä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siis miten duunaat tota, onko sulla pelkkä 328P jollain avr-studiolla koodattuna vai onko päällä arduinon bootloaderi?
Ei varmaan millekkään moottorille riitä ruuti suoraan ic-piiriltä, paristoilta fetille virta ja kontrollerilta fetin gatelle ja siihen joku alas/ylösvetovastus?
Joo siis ihan raaka 328, koekytkentälevyn ympärille rakentelen ja atmel studiolla koodi.
Tää ei nyt tosiaan ollutkaan sellainen läpihuutojuttu kuten ajattelin, kuten ei mikään aikaisempi projektikaan. Tuossa ensimmäisenä löytyi käteen npn transistori. Mahtaakohan olla oikean "mallinen"? Koskaan en ole näitä joutunut käyttämään, joten ilta menee opiskellessa.
No en nyt oo vähään aikaan koodannu yhtään mitään edes arduinolla ja avr-studiolla vielä vähemmän muutenkin. Mutta eikö avr:ällä voi valita kumpaan potentiaaliin se kytkee nastaa, eli onko nasta maadoittava vai kytkeekö se jonkun jännitteen nastaan maata vasten?
Ensimmäinen asia transistorin valinnassa tuo että ohjataanko sitä negatiivisella vai positiivisella jännitteellä, NPN on oikea jos tulee jännitettä, mutta itse kun jotain koodasin AVR-studiolla niin muistaakseni meni niin että kontrolleri maadoitti nastoja ja silloin pitäisi olla PNP.
Toki voi kikkailla siten että pnp trankulla ohjaa npn trankkua jolloin saadaan tuo potentiaali käännettyä ja kytkinlaite halutulle puolelle, tai sitten alas/ylösveto kytkennöillä, esim. niin että jos on kontrollerilla maadoittava ohjaus niin vetää NPN-transistorin suoraan positiiviseen jännitteeseen vastuksen kautta ja maadoittaa kantaa kontrollerilla.
Helpointa kuitenkin olisi nyt selvittää vaikka laittamalla ledi sen moottorin tilalle ja katsoa maadoittaako se nasta lediä vai kytkeekö se sännitettä siihen ja sen mukaan valita fetti. Itse on nyt pakko mennä nukkumaan, kun tämä asia on selvillä ni voin huomenna kattoa, jos ei ole vielä nuo oikeat elektroniikkamiehet kerinneet lonkalta sanomaan minkä kytkinlaitteen siihen tarvit.
Joo siis portin voi ohjelmoida joko sisääntuloksi tai kuten tässä mun tapauksessa ulostuloksi. Kun portin tila on 0, ulostulevaa muistaakseni loogiseksi maaksi tai looginen 0 tms.
Kun portin tila on 1, pinni on virrallinen eli antaa tässä mun tapauksessa ~ 5v.
Esim ledin (tai moottorin) - navan pitää olla kytkettynä maahan.
Olen tehnyt kontrollerille ohjelman jolla hallitsen tuon bluetoothin yli portin tilaa. Eli pinnistä joko 0v tai 5v.
Käsittäisin siis tuosta ylläplevasta informaatiosta että npn transistori olisi siis pätevä tähän ratkaisuun..?
Kiitos jo näin etukäteen neuvoista.
Joo npn on sitten hyvä tuohon.
http://aijaa.com/fEq7MB
Selviääkö tästä kuvasta kytkentä? alareuna jäi pois niin piirsin paintilla loput, vastusarvoja pitää ehkä rukata kun selviää mikä transistorin tyyppi on, ja että riittääkö se moottorin ottamalle virralle.
Kiitoksia vastauksesta, kokeilin tuota kytkentää säätelin vastukset siten että kannalle tuli ohjattuna noin 0,7v. transistori ei johtanut. nostin tuota kannalle tulevaa jännitettä noin 1v asti.
Jossain vaiheessa transistori alkoi johtamaan, mutta suurin lukema minkä mittarilla sain ulos oli 0,20v.
Ajattelin että transistori on rikki, vaihdoin sen samanlaiseen. mutta sama juttu..
Transistoreissa olevat merkinnät on
C XD
C 38
Pitääkin varmaan lähteä transistorikaupoille jotta tämän projektin joskus saa päätökseen ja moottorin hurisemaan.
Nyt tas on pikkuisen kiire eli tuskin kannaataisi kirjottaa mitään mutta transistorin kannalle ei kannata jänniteitä mittailla vaan virtaa, kannan jännite pitäisi aina olla 0.6-0,7V luokkaa.
Pika-googlella en noilla koodeilla löytänyt mitään järkevää datasheettiä, onko sulla noille trankuille joku lähde mistä oot saanut pinnijärjestyksen ja onko sulla tiedossa paljonko moottori ottaa virtaa, trankku voi toimia muuten mutta ei jaksa avautua jos on liian pieni kuormalle...
Nopealla haulla esim tämä voisi olla semipätevä ja kohtuuhintainen
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/2773/MOSPEC/TIP127.html
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2075_11_1020_2003&products_id=14015
itse olen suosinut myös pikkutrankkuna bc547 ja isompana BUV26G voin illemmalla katsoa paremmalla ajalla, tuo ehdottamani näyttäisi nopeastikatsottuna ihan pätevältä...
En saanut kans kiini transistorin tyypistä. Ikään kuin jotakin puuttuu vielä. Atmega 328 jaksaa syöttää ihan kivasti 10mA jolla jo muutamalla transistorivahvistinasteella päästää kytkentätehoissa akkuporakoneluokkaan joten lisäelektroniikkaa tarvitaa piirinkylkeen. Vois olla hyvä käydä tutustumassa sivustoon: http://elektroniikkaabytane.blogspot.fi/.
Siellä on opetusmielessä käyty erinäisiä tapauksia vähän sieltä ja täältä. Siellä olevilla tiedonmurusilla saakin sitten rakennettua mitävain ja mielikuvitus on vain rajana. Ohjelmointiesimerkkejä on esitetty asemplerillä joka on symboolinen konekieli, mutta itse suosin C joka taitaa olla juuri studiossa käytössä. Hyvä edetä pieninaskelin ja mikä tärkeintä: juuri tekemällä oppii.
Joo en kerinny kattoo 328:n output-virtaa enkä oikestaan edes tuon ehdottamani darligntonin hfe:tä katoin vaan että kannalle maksimi oli 120mA. Tiedä sitten kuinka paljon aukeaa 10mA virralla ja paljonko aloittajan moottori tarvii virtaa.
Pitää illalla kattoa mielummin joku fetti siihen ni ei tarvi miettiä että riittääkö virta..
Tässä illan/päivän mittaan on tullut viriteltyä.
Alkoi jo pikkuhiljaa mennä motivaatio, joten löin pelkästään transistorin ja moottorin kiinni koekytkentälevyyn ja kokeilin 9v paristolla eri kytkentöjä. Lopulta toimiva löytyi. Oon käsittänyt että transistoreiden pinnijärjestys pitäisi olla malli standardi?
Tolla kytkennällä alkoi toimimaan http://aijaa.com/wbzx2u.
Jos tuosta nyt selkoa ottaa.
Tosin miettii muutaman sekunnin ennen kuin moottori alkaa hurisemaan, mutta tekee sen kuitenkin mitä halusin.
Samaa virtalähdettä ei voi kontrollerin ja moottorin kanssa käyttää, sillä moottorit imasevat sen verran että 9v paristokaan ei riitä pitämään mitään samaan aikaan päällä. Tai sitten mulla on vaan huono regulaattori.
Kiitoksia neuvoista paljon, jos haluaa niin saa toki antaa vielä parannusehdotuksia.
http://aijaa.com/wbzx2u
Kyllä transistorien pinnijärjestys vaihtelee mallin mukaan vaikka kotelointi olisi sama. Jokaiselle komponentille on olemassa datalehti jossa selviää kaikki tarvittava tieto tosin en niistä usein itse ymmärrä puoliakaan mutta kuitenkin.
Tuo esittämäsi piirros on siinä mielessä hurja että transistorilla ei ole ollenkaan etuvastusta kannalla, ja näyttää hieman oudolta jos Emitteri on suoraan positiivisessa jännitteessä ja kyseessä on NPN-trankku?
Itsellä joskus jotain puuhatessa tökkäsin vahingossa isosta akusta 12V jonkun TO3P trankun kannalle jonka seurauksena transistorista lensi puolikkaan herneen kokoinen sirpale suoraan otsaan pystyyn sojotamaan, eli suojalaseja mukaan kokeiluihin.
Oliko siis alunalkajaan sinulla tarkoitus vain hidastaa moottorin pyörimistä, vai tehdä joku nopeussäädin? Jos on tarkoitus vain hidastaa niin joku tehovastus voisi ajaa paremmin sitä tehtävää.
Täyttä varmuutta tuosta tyypistä ei ole. http://koti.mbnet.fi/hsahko/trans/ sivustolla kuitenkin kahdestoista vastaa tuota merkintää mikä on takana..
Itseasiassa tuo tai nuo transistorit taisi palaa kiinni, sillä kanta pinni menetti juuri merkityksensä. Onneksi ei sirpaleiksi mennyt, mutta pientä sähkösavua tuli. Noh, olihan se kivaa sen aikaa kun sitä kesti. Muistuukin vanhan ammattikoulun opettajan sanonta, että kaikki sähkölaitteet ovat niin kauan ehjiä kunnes siiltä savu karkaa.
Alun alkaen tarkoitus oli saada moottori pyörimään kun kännykästä nappia painamaa. (tarkalleen kaksi moottoria - välillä niiden täytyy pyöriä eri tahtiin jotta käännökset onnistuu) Hetken aikaa se onnistuikin.
9-v poikani on ns. tekniikan ihmelapsi, oli ensin rakentanut kaarnasta purjeveneen. pari päivää sitten kun kyseisen veneen näin, niin hän oli siihen ilmastointiteipillä teipannut nämä kaksi moottoria kiinni, ottanut rikki menneestä kauko-ohjattavasta veneestä vastaanottimen ja yrittänyt saada sitä toimimaan.. Iskällähän oli ihan kuningas idea, mutta tämä moottoreiden hurruuttaminen kaukosäätöisesti onkin vähän eri homma kun ledien vilkuttelu kaukosäätöisesti.
Nyt on parempi mennä jo nukkumaan, josko sitten miettisi taas huomenna uudestaan.
Jos haluat jotain valmiiksi pureksittua Tanelta niin maaliskuu 15 2008. Siinä on tehoaste toteutettuna feteillä ja optoerottimet suojaamassa ohjaavaa logiikkaa.
Kannattas todellakin kahlata sivustolla ettei harratus ole pelkkää komponettien käräyttelyä.
Tää rakentelu on ihan kiva harrastus. Tosin on se ollut välillä ammattikin.
Noniin otetaampa vielä kerran, kyllä nyt yksi transistori saadaan kytkettyä. Ehkä ei aleta fettejä opiskelemaan, nyt kaupasta kokeeksi tuo ehdottamani TIP122 transistori, tuo aikaisempi datasheet minkä laitoin on oikeastaan PNP-trankun numero mutta esitteessä ilmoitetaan molempien tiedot. Eli tähän sovellukseen TIP122 eikä tuo 127 joka vahingossa linkitin.
Samalla kauppareissulla 400kohm vastuksia ja muutetaan tuo aiemmin linkittämäni kytkentäkuvan 3kohm vastus 500ohm. Suojadiodin laittaminen moottorin rinnalle ei ole tässä tapauksessa pakollista, jos on pienikin mahdollisuus että diodi menee väärin päin niin se kannatta jättää ehdottomasti pois.
Partcon linkissä on pinnijärjestys esillä eli kun komponentti on edessäsi oikein päin niin vasemmalta oikealle B C E eli viimeinen nasta miinukseen, keskimmäinen moottorin jalkaan ja ensimmäinen nasta menee kontrollerille tuon 500ohm vastuksen kautta kuten tossa aiemmassa kuvalinkissä on esitetty.
Aloita niin että vilkuttelet kontrollerilla pelkkiä ledejä ja kun olet sen todennut toimivaksi niin ohjaa transistoria VASTUKSEN kautta tökkimällä suoraan 5V jännitteeseen. Kun olet todennut molemmat kytkennät toimiviksi voit yhdistää ne.
Transistoreja kannattaa ottaa kaupasta niin monta että voit jokaisen virhekytkennän jälkeen ottaa pussista suoraan uuden transistorin seuraavaa kytkentäyritystä varten. Lopuksi kun on onnistunut kytkentä saatu toimimaan niin silloin on siinä hyvä kokeilla mitkä virheellisesti kytketyistä transistoreista vielä toimivat.
Täytynee ensiviikolla kokeilla näillä ohjeilla.
Laitan vielä loppukatsauksen tänne kunhan sen aika tulee. Kiitoksia asiallisesta opastuksesta.