Täyttääkö siporex U-arvo vaatimukset? Jos ei niin silloinhan se tarvitsee lisä eristyksen?
Eli ei taida olla yksiaineinen?
Eli ei taida olla yksiaineinen?
Siporex
yksiaineinen?
369384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Siporexin 375mm seinän u-arvo lienee 0,28 (uusi vaatimus 0,25). Niinpä loppuosa pitää kompensoida, esim ylä- tai alapohjan eristystä lisäämällä tai paremmilla ikkunoilla siten, että kokonaisuus täyttää vaatimukset. Seiniin ei siis tarvitse laittaa mitään lisäeristettä.
Eli ei kannata tuijottaa pelkkää seinän u-arvoa, se edustaa (muistaakseni) n. 20% energian hävikistä. Muita ovat siis yläpohja, alapohja, ikkunat ja ilmanvaihto.
Kiitos vastauksesta
Siporex seinästä (ja katosta) tulee helposti myös tiivis, jolloin hallitysemattomia ilmavuotoja ei ole. Tämä on myös tärkeä tekijä talon kokonaisenergiataloudessa.
Kaikiin harkkotaloihin. Ne on tiivitä by nature. Sipo taloa lukuun ottamatta muissa pitää olla tarkka yläphjan höyrysulun kanssa. Sipossakin pitää tietty tiivistää kaikki läpiviennit hyvin. Kaikki kiviaines runkoiset talot kuuluvat tiiviydeltään parhaaseen luokkaan. Energian kulutuksen ratkaisee kokonaisuus, eli kaikkien osien tulee vastata ns. matalaenergia ajattlua.
Itse lähdin hifistely linjalle vaikka laskutikku kertookin, että takaisin maksuaika on todella pitkä tai se ei toteudu koskaan.
Alapohjassa on 200-250mm styroksia. Seinien U-arvo on 0.15 tai osin jopa alle. Yläpohjassa on villaa yli 500mm. Ikkunat ovat tupla selektiivi tai superlaseja. Ovet on U-arvoiltaa alle 0.7. Ilmanvaihto toimii lämpöpumpulla. Talon ilmansuunnat ovat VTT:n "ohjesäännön" mukaiset, eli iso julkkari on kaakko-lounais suunnalla ja kpohjoiskoilisessa on vain vähän maanpäällisiä osia, jotka on vielä suojattu katoksella siten, ettei kylmät tuulet pääse liki. Ilmanvaihto ottaa korvausilmansa kylmältä nurkalta kesällä ja etelä-lounaasta talvella.
Hormi on aivan talon keskellä.
Ainoa kohta jossa matalaenergia hifistelyä ei viety tappii on ikkunapinta-ala. Käytännössä tuo ikkunapinta-ala on hyvin ratkaiseva kokonaistalouden kannalta, mutta valokin on ihmiselle hyväksi.
Sipoa saa myös 500mm paksuna, jolloin sen U-arvo on 0.18. Mutta nuista harkoista talon rakentaminen tulee nostur- yms. kustannusten takia hunajaisen kalliiksi. Siksi Sipo markkinointi haluaa painottaa tiiviyttä ja väheksyy U-arvoa.
Totta puhut kuomaseni...
Tokihan tuo Siposeinän U-arvo voisi/pitäisi olla parempi. En puolustele sen kummemmin, mutta kyllä VTT:nkin rapoista löytyy fakta sille, että seinät on se 20% lämpöhäviöistä. Toisinpäin kääntäen: ei pelkällä seinällä matalaenergiaratkaisua tehdä eli se kokonaisuus ratkaisee.
Jos Sipolla haluaa päästä ns "Motivoittaja"-tasoon, niin se onnistuu suhteellisen helposti eli ei tarvita juurikaan muutoksia normaalispeksiin. En kyllä muista onko nämä Motivoittajat "oikeita" Matalaenergiataloja...
Mitä tulee Sipon 500mm harkkoon, niin ei ne nosturikustannukset mitään, mutta Sipoahan myyvdään "kuutiohinnalla" eli 500/375mm = 33% lisää hintaa rungolle...
Muumies
p.s. Sinulla on kieltämättä aika hifi-talo...
nuo "Motivoittajat" tehty ennen 2003 lokakuussa voimaan tulleita määräyksiä, eli -40% all normi talon silloin onkin vain reilut kymmenen alle nyky tason.
Pyysin minäkin Jämerältä tarjouksen, mutta eivät haluneet edes sen jälkeen tarjota sitä 500mm harkkoa kun sanoin, että raha ei ratkaise vaan asiaan liittyy myös ideologia. En todellakaan ole mikään pujoparta. Eli se ei tässä matalaenergia rakentamisessa ole taustalla vaan kokeilunhalu.
esim kivirakenteiseen yläpohjaan tuleepi hiushalkeamia ja koska rakenne on yksiaineinen niin eikös ne halkeamat voi olla läpi asti?
kalliita ikkunoita, ovia, yms. "lisärakenteita". Eli eipä löydy kovinkaan paljon positiivista noista kivitaloista.
Tuota kompensointia joutunee tekemään ainoastaan Siporex rakentajat. Muissa kivitaloissa tietääkseni alitetaan reilusti seinälle asetetut u-arvot.
Ne ovat tasan vakioikkunoita ja ovia. Ei kuitenkaan eristysarvoltaan surkeimpia, vaan samoja joita fiksu rakentaja käyttää tai vaatii vaikkapa puuelementti-taloonkin. Ikkunat ja ovet kun ovat hallitsemattomien ilmavuotojen ohella yksi suurimpia energian hukkaputkia.
Mitähän nuo "lisärakenteet" muuten ovat?
sori otsikko...muttako lusikalla anetaan niin joutuu tekemään rautalankamallin...
Ei nyt talo poikki saa mennä. ....
HIUSHALKEIMAT JOHTUU PINNOITEEN KUTISTUMASTA KUIVUMISEN TAKIA.
esim2 betonilattia...
Tätä ilmiötä tapahtuu siporex,lammi,leka siis kaikilla kivi/betonijohdanaisilla.
asia on aina kosmeettinen. ei vaikuta tiiveyteen/ kestävyyteen yhtään mitään...
hyvä kuivatus poistaa hiuskalkeilu robleemat.
Tutkimus hirsi puolelta kertoo että hirsien halkeilu ei huononna k arvoa yhtään...
rajarvo 0.25
siporex 375 0.28
siporex 500 0.19
laskelma jos talossa on sipo 375 seinää 200m2 sen energian kulutus on 6989kw/h per vuosi eli 349e vuosi.
laskelma jos talossa on sipo 500 seinää 200m2 sen energian kulutus on 5242kw/h per vuosi eli 262E vuosi.
Eli seinän paksuntamisen aiheuttama säästö vuodessa on 87e
talossa jossa on 200m2 senää 50pitkä*4m korkea ei reikiä...vastaa noin 200m2 talon seinämäärää...
siten mitä maksaa sipokivi 500 versus 375.... luulen että lisähinta on 5000e
takaisinmaksuaika...5000/87e=noin 60vuotta...
eli tutustukaa talon kokonaisenergiankulutukseen eikä pelkästään seiniin...
lattia
ikkunat
yläpöhja
vuodot
ilmanvaihto
lämminvesi
seinä 10..15%....joo
eritetyn 500 mm ja 375 mm U-arvo, pitääkö laittaa enää ikkunoihin laseja ollenkaan. Mikä mahtaa olla juju rakennella tuollaisia seiniä ns. kivestä.
barrikaadeilla. Ja hirvittävällä puolustuskannalla, jonka ymmärtää hyvin kun ei ole mitään perusteltua järkeä niissä kiviröykkiöissä.
Todistitko tässä siis sen, että jossain muussa samanhintaisessa kivitalossa, missä seinän u-arvo on parempi kuin Sipon 375:ssä (Leca, Lammi...), on 89e/vuosi edullisempaa asustella, mikäli muut mainitsemasi kohdat ovat yhtäläiset? Lisätään listaasi siis vielä tuo kiviseinän materiaali.
Siis ihan totta hei, meidän taloprojektin aikana ei ole tullut mitään puhetta mistään "kompensoinnista". Sipo-talo, Fenestran fönsterit (jotain selektiiviä kuulemma, reiät on vaimon vastuualuetta (loogista, eikö?)), ja Enerventin puhinalaatikko.
Niin että mitä se kompensointi on? Kumpaa tarjoan lopputarkastuksessa, kompensointia vai cognakkia?
astui voimaan uudet määräykset. sen jälkeen myönetyihin rakenuslupapaperihin on pitänyt liittää energiakulutus tarkastelu lappunen...
jossa on kerottu rakenteiden teoreetiset k arvot ja talon kokonaisenergiankulutus.
vaihtelee kunnittain mitä pyydetään esim meilläpäin ei kysellä kuin hirsitaloista kompensointi lappua...
lapusen teko vastuu on vastaavan mestarin joten et välttämättä ole edes nähnyt lappua...
Siporex kirjan kappale 22 sanoo seuraavaa:
"Jonkin rakenneosan vaatimustasoa suurempi u-arvo voidaan siis kompensoida toisessa rakenneosassa käytettävällä pienemmällä u-arvolla."
kyllä.... sopii melko suoraan....
kaikki kivitalot on hyvin tiiviitä joten en ota pieniä vuotoja huomioon...
siis siporex 375 =0.28
lammi 350=0.25
lammi 400=0.19
sipo 500=0.19
eli jos lukuja vertaa niin lammi 350 on ulkoseinien puolesta noin 20e / vuosi edulisempi kuin sipo 375
lammi 400 ja sipo 500 on samalla viivalla..
jos talossa on 50m2 ikkunaa ja ne on norm selektiivi kulutuslukemat ovat 7488kwh/w ja euroina 374 jos lasit vaihdetaan tuplaselektiiviksi luvut ovat 4992 ja 250e/ vuosi...
eli ikkunoilla päästään paljon helpommin "säästöihin..."
kyllä.... sopii melko suoraan....
kaikki kivitalot on hyvin tiiviitä joten en ota pieniä vuotoja huomioon...
siis siporex 375 =0.28
lammi 350=0.25
lammi 400=0.19
sipo 500=0.19
eli jos lukuja vertaa niin lammi 350 on ulkoseinien puolesta noin 20e / vuosi edulisempi kuin sipo 375
lammi 400 ja sipo 500 on samalla viivalla..
jos talossa on 50m2 ikkunaa ja ne on norm selektiivi kulutuslukemat ovat 7488kwh/w ja euroina 374 jos lasit vaihdetaan tuplaselektiiviksi luvut ovat 4992 ja 250e/ vuosi...
eli ikkunoilla päästään paljon helpommin "säästöihin..."
Olet oikeassa parhaimmat säästöt tulevat tosiaan ikkunoista. Lammilla tosin 350:n ja 400:n harkojen hintaero on hyvin pieni, joten tässä on Lammilla pienoinen etulyöntiasema niin hinnassa, kuin harkon paksuudessakin Siporexiin verrattuna.
Hassua, että jotkut suostuvat asumaan hammas- ja tulitikuista rakennetuissa taloissa.
Itselläni on elävä esivärkki tilanteesta, jossa olisin toivonut asuvani kivitalossa. Meillä hajosi 90-luvun pimeinä vuosina hana ollessamme poissa kotoa. Ko. hanasta ei missään olosuhteista olisi voinut joutua tuolle lähes taivaallisen hyvälle kipsilevy materialle, vaan kun siihen tuli pieni vuoto, niin sieltä sitä vettä oli suihkunut muutaman sata litraa pitkin huonetta ja kastellut seinää. Koska seivä oli puurunkoinen ja sisälsi vielä villaakin se oli purettava kokonaan ja sen jälkeen vielä kuivuri olivat käynnissä kaksi kuukautta, ennen kuin päästiin kasaamaan seinää uudestaa. Kivitalossa olisi vaihdettu hana ja annettu rakenteen kuivua.
Eikös tuo seinän paksuus tarkoita neliöitten hävikkiä? Rakennusala voi olla rajoitettu. Sehän tekee 30 m2 aivan tavallisessa talossa hukattuja neliöitä.
Kerrohan miksi luet/kommentoit tätä palstaa? Onko ylimääräisiä paineita? Kateutta? Viiraako päässä? Naapurilla ns. kivitalo? Vai oletko puberteetti-iässä vasta?
käytetty rakenusoikeus lasketaan 250mm ulkoseinän mukaan
esim. neliöistä...
http://www.jamera.fi/talomallit/serenadi.htm
Ehdottomasti täytyy huomioida myös ilmavuodot. Esimerkiksi jos puinen yläpohja, vuotoluku n=5, kun taas kivinen yläpohja niin vuotoluku n=1. Pelkästään näiden tietojen syötöllä laskentakaavaan saadaan jo aikamoiset erot. Pelkkä "kivi"-seinä ei takaa talon tiiveyttä, aukkojen lisäksi ala- ja varsinkin yläpohja ovat erittäin tärkeät! U-arvojen pyörittely ei juurikaan vaikuta energiankulutukseen, se on enemmänkin markkinointikikka.
"HIUSHALKEIMAT JOHTUU PINNOITEEN KUTISTUMASTA KUIVUMISEN TAKIA. "
Ei pidä paikkaansa. Hiushalkeamia on erityisesti kaikissa kivirungoissa ja kivikatoissa.
Siksi talot pinnoitetaan vasta yhden (tai kahden) lämmityskauden jälkeen.
(koko betoni/kevytbetonirakenne nimittäin kutistuu)
"esim2 betonilattia... "
Joo, siinä on pohjalla kattava teräsverkko, joten luultavimmin hiushalkeama on siinä yläpinnalla, etenkin jos lattialämmitysputkien takia verkko on lähempänä laatan alapintaa (se ei ole estänyt yläpinnan halkeilua).
Moista verkkoa ei ole laisinkaan kivitalojen rungoissa eikä kivirakenteisessa yläpohjassa.
(raudoitus on vain yhteen suuntaan, paitsi jos lammitalo on raudoitettu "palkiksi" kauttaaltaan)
"Tätä ilmiötä tapahtuu siporex,lammi,leka siis kaikilla kivi/betonijohdanaisilla. "
Totta kai. Mutta useampikerroksisessa voi olla varma että halkeama/hiushalkeama ei halkaise koko rakennetta. Tosin siinäkin epäilen että ainakin teoriassa voisi tiiveys kärsiä.
"asia on aina kosmeettinen. ei vaikuta tiiveyteen/ kestävyyteen yhtään mitään... "
En ole vielä vakuuttunut. Näillä foorumeilla joku kyseli että mitä voi tehdä kun siporexkaton hiushalkeamat uusiutuu.
Kiinnistaa lukea faktaa siitä miten se vaikuttaa tiiveyteen.
"hyvä kuivatus poistaa hiuskalkeilu robleemat. "
Jos kuivatus on tehty OIKEIN, se vähentää hiushalkeamien todennäköisyyttä
Tehokas kuivatus voi sen sijaan pahentaa halkeilua.
"Tutkimus hirsi puolelta kertoo että hirsien halkeilu ei huononna k arvoa yhtään... "
Ei kannata rinnastaa, materiaalit on täysin erilaiset. Esim. lämmön johtumiseen vaikuttavat "syyt" puuttuu kivirakenteista.
"Esimerkiksi jos puinen yläpohja, vuotoluku n=5, kun taas kivinen yläpohja niin vuotoluku n=1. Pelkästään näiden tietojen syötöllä laskentakaavaan saadaan jo aikamoiset erot. Pelkkä "kivi"-seinä ei takaa talon tiiveyttä, aukkojen lisäksi ala- ja varsinkin yläpohja ovat erittäin tärkeät!"
Suomessa tuulee. Voikin sitten käyttää järkeään että mihin se tuulen aiheuttama ilmanpaine kohdistuu ja aiheuttaa suurimmat ilmavuodot.
(vinkki: se ei ole katto)
Katon (ja lattian) tiiveys korostuu sen mukaan kuinka alipaineiseksi asunto tehdään.
Miten kivirakenteisessa yläpohjassa "ilma tiivistetään" piipun yms läpiviennit?
Suomessa talojen yläpohja elää lumimassojen vuoksi. Onko tutkittu miten tiiveys säilyy kivirakenteisessa yläpohjassa vs muovisessa?
"U-arvojen pyörittely ei juurikaan vaikuta energiankulutukseen, se on enemmänkin markkinointikikka."
Kyllä tasan tarkkaan vaikuttaa.
Mutta kokonaisuus on AINA nuiden kaikkien tekijöiden summa.
Oli vähän "epätarkkuksia":
Ulkopuolinen rappaus suositellaan tehtäväksi talven jälkeen kosteuden poistamisen takia (ei siis minkään halkeilun vuoksi). Sisäpuolinen pinnoitus tehdään kai yleensä heti.
Tuo kutistumisväite on periaatteessa totta, kaikki materiaali kutistuu/laajenee lämpötilan, kosteuden tai muun vaikutuksesta, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Esim SIPO vähemmän. Vaikkapa puun laajenemiskerroin on paljon suurempi, ja mitä enemmän eri materiaaleja sekaisin ja kiinni toisissaan niin sitä enemmän erilaisesta elämisestä johtuvia ongelmia (jotka kyllä ovat useimmiten piilossa ja toivottavasti hallinnassakin).
SIPO-elementtien raudoituksen voi tarkistaa vaikka netistä. Tuosta yläpohjan halkeilusta en ole kuullut enkä nähnyt omassani. Paitsi mitä omat rapparini kertoivat: jotkut haluavat täyttää elementtien saumat umpeen varoituksista huolimatta. Tuollainen toteutus halkeilee saumojen kohdalla västämättä, tekee sen myös ontelolaatassa. Mutta sekin on vain kosmeettinen ongelma.
Muutoin tuo kivitalon tiiviys on tutkittu juttu (VTT), se on siis faktaa tottakai.
Hiushalkeamat ovat hiushalkeamia, ei mene läpi. Jos niistä haittaa olisi niin sen toteamiseen ei mitään tutkimuksia tarvittaisi: tuntuisi vain puurakenteisista taloista tuttua vetoa.
Ja vielä: SIPO taloista on kokemuksia kolmekymmentäluvulta asti, toisin kuin nykyisistä muovilla vuoratuista sekarakennetaloista.
Ei kannata kirjoitella kun ei tiedä mistä puhuu!
"Ulkopuolinen rappaus suositellaan tehtäväksi talven jälkeen kosteuden poistamisen takia (ei siis minkään halkeilun vuoksi)."
Kuivuminen on yksi syy, mutta halkeilu on toinen.
"Sisäpuolinen pinnoitus tehdään kai yleensä heti."
No niinpä kyllä.
"Tuo kutistumisväite on periaatteessa totta, kaikki materiaali kutistuu/laajenee lämpötilan, kosteuden tai muun vaikutuksesta, toiset enemmän ja toiset vähemmän."
Jep ja mikäli kivitalon talon päädyt ei lähesty toisiaan, tapahtuu hiushalkeilua. (tämän vuoksi esim. betonirakenteissa pitää olla liikuntasauma vähintään noin 15m välein, eräällä tietämälläni maajussilla posahti koko palkki irti navetan toisesta päädystä, se palkki kun oli yli 50m pitkä ilman liikuntasaumoja.)
Jos kuivumiskutistuma on pienempi siporexissa, se tarkoittaa "vain" sitä että hiushalkeamia ei tule niin tiheään.
Asiaan:
"Paitsi mitä omat rapparini kertoivat: jotkut haluavat täyttää elementtien saumat umpeen varoituksista huolimatta. Tuollainen toteutus halkeilee saumojen kohdalla västämättä, tekee sen myös ontelolaatassa."
Hehee, TULIHAN SE SIELTÄ.
"Mutta sekin on vain kosmeettinen ongelma."
"Hiushalkeamat ovat hiushalkeamia, ei mene läpi."
Perustelut?
Jos siinä ei rappaus pysy halkeamatta, se tarkoittaa että saumassa on liikettä. Miten siinä voi olla liikettä? Laatat liikkuu toisiinsa nähden?
Miksi se hiushalkeama ei siinä kohta ole läpi asti?
"Muutoin tuo kivitalon tiiviys on tutkittu juttu (VTT), se on siis faktaa tottakai."
No sinulla on varmaan tutkimustulokset (linkki?) jossa on verrattu tiivisrunkoisten talojen YLÄPOHJIA puu höyrynsulkumuovi- sekä kivirakenteisina?
Jos ei ole, niin VÄITÄN että hyvin tehdyillä puurakenteisilla ja kivirakenteisilla yläpohjilla ei ole havaittavaa eroa lämpövuodoissa.
Mihin se halkeama "pysähtyy" tai loppuu siinä yläpohjassa (siinä (saumassa) kun ei ole raudoituskaan kuin yhteen suuntaan)?
"Jos niistä haittaa olisi niin sen toteamiseen ei mitään tutkimuksia tarvittaisi: tuntuisi vain puurakenteisista taloista tuttua vetoa. "
En ole koskaan huomannut vetoa puurakenteisenkaan talon yläpohjasta !!!
Onko foorumilla ketään jolla olisi esiintynyt vetoa/viimaa yläpohjasta?
Eli logiikkasi perusteella höpöä koko yläpohjan tiiveysjupina ja tarve?
Juu, ei. Kyllä niitä tutkimustuloksia tarvittaisiin YLÄPOHJISTA joihin ei tuulet vaikuta... muutoin en usko että kivirakenteinen yläpohja koskaan kannattaa. (toki se kannattaa lumen painon) ;-)
"Ja vielä: SIPO taloista on kokemuksia kolmekymmentäluvulta asti, toisin kuin nykyisistä muovilla vuoratuista sekarakennetaloista."
jep jep, kaasubetonin nimellä se on vielä sitäkin vanhempaa ja onhan betoneita/sementtejä käytetty jo muinaisen rooman aikoina...
Rakennusoikeuten saa ylittää siltä osin mikä on seinässä yli 250mm, omakotitalossakin helposti 5-30 neliötä lisää..
RakMK C3 kohta 3.3.2 sanoo suoraan "Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan ja alapohjan lämmönläpäisykerroin saa kuitenkin olla enintään 0,6 W/m2K."
Eli 375mm paksu siporex täyttää u-arvovaatimuksen eikä vaadi mitään lisäeristettä.
Pasi
Näin siinä määräysten kohdassa lukee, mutta sillä tarkoitetaan yksittäisen rakenneosan lämpöeristyskykyä. Siten muumies on täysin oikeassa. Siporex 375 mm voi käyttää seinänä ilman lisäeristettä mutta sen lämpöeristyskyvyn puutteita pitää kompensoida parantamalla esim. katon lämpöeristeitä. Näin talon kokonaislämmönhäviöt saadaan pysymään määräyksissä vaaditulla tasolla.
Ei kannata tehdä siporeksita, ainoa etu koko aineesta on se että saadaan tehtyä vaippa niin sanotusti yksirakenteiseksi, jolloin se on rakennusteknisesti toimiva. Nimellisesti u-arvo on riittävä ilman lisä eristyksiä, mutta kuten sanottu sitä joudutaan parantamaan esim paremmilla ikkunoilla, jotka maksaa maltaita. Tee hyvä mies talosi puusta, jos ei ole mitään allergisia perusteita suosia kiveä/siporexia!
Tiivistelmä:
Esimerkiksi seinien U-arvon parantaminen 20 %:lla pienentää energiankulutusta vain noin 2-3 %.
Koko talon energiankulutusta ajatellen seinän U-arvolla ei olekaan kovin suurta merkitystä, koska seinän läpi johtumalla kuluvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, tyypillisesti vain noin 15%.
Tutkimusten mukaan Jämerä-kivitalolla on hyvä ilmanpitävyys ja siksi sen energiatalous on hyvä. Lisäksi yksiaineinen massiiviseinä on helppo rakentaa, joten se ei ole altis tiiviyttä huonontaville työvirheille.
http://www.jamera.fi/teknt.htm#
OMAKOTITALON ENERGIAKULUTUKSEN LASKENTA
Jämerä-kivitalolle Motivoittaja-palkinto
MotiVoittaja-talot ovat tutkittuja tuotteita tai palveluita, jotka täyttävät tiukat MotiVoittaja-vaatimukset energian kulutuksen, sisäilman laadun, ympäristökuormien ja elinkaarikustannusten osalta. Matalaenergiarakentaminen merkitsee keskittymistä laatuun, elinkaariajatteluun ja ympäristövastuuseen.
MotiVoittaja-talot kuluttavat noin 40 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin tavalliset talot. H+H Siporex Oy osallistui kilpailuun Jämerä-kivitalo Duetolla, joka palkittiin MotiVoittaja-palkinnolla. Rakenteiltaan palkittu talo on varsin tyypillinen Jämerä-kivitalo. Se on ns. täyskivitalo, jonka seinissä ei ole erillisiä lämmöneristeitä, vaan pelkkä 375 mm paksu siporex-harkko toimii eristeenä. Myös talon alapohja ja katto ovat kivirakenteiset. Ne toteutetaan 250 mm paksuin siporex-elementein ja lisäeristein. Talossa on selektiivi-ikkunat ja ilmanvaihdossa lämmön talteenottolaite.
H+H Siporex Oy on jo kauan panostanut terveelliseen, turvalliseen ja ekologiseen rakentamiseen. Yhtenä osoituksena tästä on ensimmäisenä Suomessa Rakennustietosäätiöltä saatu elinkaariselvitykseen perustuva RT-ympäristöseloste. Jämerä-kivitalojen energiataloudesta löydät lisätietoja osoitteesta www.jamera.fi.
Mihin energiaa kuluu omakotitalossa?
Näin keskimääräisessä omakotitalossa kuluu energiaa, kun lämmöneristys on nykymääräysten mukainen ja ilmatiiviys vastaa keskimääräistä suomalaista taloa.
Ilmaa vuotamaton talo kuluttaa vähemmän energiaa kuin tavallinen. Keskimääräisessä talossa rakennuksen rungon hallitsematon ilmavuoto vastaa yhtä suurta energian kulutusta kuin seinien ja yläpohjan lämmöneristeiden läpi johtuva energia yhteensä.
Jämerä-kivitalossa hallitsemattomat ilmavuodot ovat 90 % pienemmät kuin keskimääräisessä talossa. Tämän todistavat useat tutkimukset, viimeiseksi Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimus.
Jämerä-kivitalo täyttää jo nyt tulevat lämmöneristysvaatimukset
Uudet lämmöneristysmääräykset tulevat Suomessa voimaan lähivuosina. Niiden mukaan suunniteltaessa tarkastellaan yksittäisten rakenneosien sijasta koko talon energiankulutusta.
Jämerä-kivitalo täyttää jo nyt uudet kiristyvät lämmöneristysvaatimukset. Rakennusjärjestelmän ansiosta Jämerä-kivitalossa ei ole kylmäsiltoja eikä vuotopaikkoja edes rakennuksen ikääntyessä. Jämerä-kivitalo ei ole vetoinen eikä lämpö vuoda talosta harakoille. Tiiviin kokonaisvaipan varmistaa kivirakenteinen yläpohja!
Jämerä-kivitalon rakentaneet perheet ovat yllättyneet siitä, miten vähän heidän kotinsa lämmittäminen maksaa.
Jämerä-kivitalon energiatalouden voit valita halutun mukaiseksi
Voit valita joko normaalin energiankulutuksen tai investoida matalaenergiataloon. Erinomaisen ilmatiiviyden ansiosta kattoa myöten kivirakenteinen Jämerä-talo on aina energiataloudeltaan hyvä vakiorakenteisenakin.
Koko talon tekniikka vaikuttaa energian kulutukseen. Yksittäisellä parannuksella ei tavalliseta talosta saada ns. matalaenergiataloa. Esimerkiksi seinien U-arvon parantaminen 20 %:lla pienentää energiankulutusta vain noin 2-3 %. Matalaenergiatalon runko ja talotekniikka on suunniteltava kokonaisuutena energiataloudelliseksi. Tällöin valitaan
- hyvät ja tiiviit ikkunat
- hyvät ovet
- ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto
- hyvin eristetty alapohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty yläpohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty seinärakenne
- vähän vettä kuluttavat vesikalusteet
- energiaa säästävät kodinkoneet ja valaisimet
- lämpöä varastoivat ja auringon ilmaisenergiaa hyödyntävät massiiviset runkorakenteet.