Suomi kaupungistuu

Väestötieteilijöiden ennusteiden mukaan maaseutu tyhjenee 15 vuodessa usemmalla sadallatuhannella ihmisellä. Kaupunkien ja varsinkin pääkaupunkiseudun vetovoima on edelleen suuri. Suhteellisesti suurimmat muuttajaryhmät ovat alle 35-vuotiaita, mikä puolestaan heijastuu myös syntyvyyden alueelliseen jakautumiseen. Kun haja-asutusalueet jäävät ikääntyvien paappojen ja muorien asuinalueiksi, sieltä ei enää uutta polvea tule, vaikka patjoissa peuhattaisiin yötä päivää.

Maaseudun tyhjeneminen ei olisi niin massiivinen ilmiö, jos Suomi olisi esim. Hollannin tai Tanskan kokoinen valtio. Suomessa on niin paljon korpimaisemaa, että maan asuttaminen kokonaisuudessaan, on nykyoloissa sula mahdottomuus. Sitä varten tarvittaisiin vähintään ne 100 000 pakolaista vuodessa lisää.

Kepulainen unelma pitää koko maa asuttuna kariutuu vähitellen. Syyt eivät ole poliittisia kuin siltä osin, etti ole ollut suurta halua vastustaa markkintaloutta ja Suomen elintason kasvua. Jos Kepu haluaisi kehitystä vastustaa, sillä olisi hallitusvallassa siihen keinoa, muttei sekään halua niitä käyttää, koska tietää, että sellainen johtaisi koko Suomen osalta taloudelliseen katastrofiin. Markkinatalous saa siis edelleen vapaasti jyllätä. Yrittäjät päättävät sen myötä käytännössä, missä me suomalaiset jatkossa asumme. Ja yritysten katse on yhä tukevammin kaupungeissa.

Muualla maailmassa tällaiset asiat ovat olleet jotenkin paljon helpompia kuin Suomessa. Saudi-Arabiassa tuskin edes paatuneimmat masokistit ehdottaisivat koko maan pitämistä asuttuna. Että siis hiekkaerämaa pitäisi asuttaa tasaisesti. Ei Kanadakaan ole harjoittanut politiikkaa, jonka perusteella etelän väestöpaljous pitäisi jotenkin purkaa arktisille alueille ja ihmiset kisaamaan jääkarhujen kanssa asuinpaikoista.

Suomessa asutuksen levinneisyys oli hyvin perusteltua silloin kun kansa eli metsästyksen ja kalastuksen sekä marjojen poiminnan varassa. Silloin tarvittiin laajoja erämaita reviireiksi. Nykyinen talousmalli on täysin päinvastainen. Nyt tarvitaan tiheää asutusta markkinoita, verkostoitumista ja yhteistyötä varten. Tätä kehitystä vastaan Kepu edelleen haraa kaikin voimin.

46

95

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei_Suomen

      maaseudun ihmisillä ole kohta tilaa pääkaupunkiseudulla. Jo nyt on kaupunginosia joissa enemmän kuin puolet vastaantulijoista on polttanut naamansa karrelle auringossa. Kun uutta lappaa 15 000:n vuosivauhdilla, ei tulijoille löydy asuntoja muuten kuin valtaamalla kaltaistesi pässien ylisuuret kämpät. Tulonsiirtoelättinä sinun tulisikin ilman muuta majoitaa somaliperhe.

    • antaapalaa

      olen huomannut saman ilmiön, että pääkaupunkiseutu on hyvin muuttovoittoista aluetta. Ennusteen mukaan sinne muuttaa tämänkin vuoden loppuun mennessä noin 40 000 uutta asukasta, tuoden sitä kaivattua värikästä rikkautta, jota erityisesti sinne toivotaan.
      Se on selvää, että kaupungistuminen lisääntyy mutta ei johda välttämättä suureen muuttoliikkeeseen, sillä maaseutukuntien liitosten myötä asukkaiden asuinpaikka säilyy ennallaan mutta status muuttuu kaupunkilaiseksi vaikka sielu ja ruumis elää edelleen maaseudulla.
      Tärkein pointti kuitenkin tulee olemaan se, että kepulaisuus ei katoa mihinkään kaupungistumisen myötä, se elää ja voi hyvin.

    • agraarisossu

      Salskeat vasemmistolaiset eliittipummit hakeutuu kaupunkien parhaille paikoille, jossa tulonsiirtojen käsittely on nopeaa ja kaljamukin kahva heti käden ulottuvilla.
      Ei kaupungin salskeasta nuorukaisesta ole oravanmetsälle, se vaatii jo taitoa ja kärsivällisyyttä ja ison reviirin, nuoren miehen reviiri kaupungissa on yksiö tyhjine pitzalaatikoineen ja kaljatölkin jämineen.

    • tarviikosielläsyödä

      Onko kaupunki varannut millaisia alueita sisältään ruokapuolen tuottamiseen?

      miten kaljan tekeminen siellä onnistuu, vai tuleeko sitä esson hanasta heti dieselin vierestä?

      • Olutmestarismies

        Kaljasta en tiedä kun täällä juodaan olutta. Suomen kaksi suurinta panimoyritystä ovat molemmat lähtöisin Helsingistä, tälläkin hetkellä Helsingissä on 6 panimoa. Joten mene juntti saan sinne esson paariin lipittämään vaan sitä kaljaa, me täällä juomme olutta ravintolassa.


      • Jooopajoooo

        Siellä viljellään viljakin josta oluttta pannaan:D Niinhän se:D


    • Kaupunkien_kouluttamaton

      paskasakki pitäisi ensin saada työnnettyä jonnekkin muualle, koska ne eivät suostu paskaduuniin mutta vievät vähät asunnot vuokratukien voimalla.

      Siten sadaan tilaa maseudulta muuttavalle vireälle nuorisolle ja maahanmuuttajille.

    • JombenrakasHVkapt

      Olet väärässä! Ei Keskusta "haraa" vastaan vaan pitää huolta koko Isänmaasta, toisin kuin vaikkapa Kokoomus.
      Olisi mielenkiintoista kuulla millä instrumenteilla Keskusta "haraa kaikin voimin vastaan"?

      • Kepun politiikan kuuma ydin on aluepolitiikka. Kepussa uskotaan siihen, että maa kannattaa pitää kauttaaltaan asuttuna maksoi mitä maksoi. Tätä aluepolitiikkaa on vuosikymmenten varrella harjoitettu erilaisilla keinoilla. Presidentti Kekkonen aikoinaan käytännössä määräsi, mihin suurten yritysten piti sijoittaa tehtaansa. Kepu yritti houkutella muuttotappiokuntiin väkeä esim. järjestelmällä, missä opettajille maksettiin kolmannes enemmän palkkaa kuin muualla. Oli jos minkälaista syrjäseutujen investointirahaa ja tehdashallien rakentamista. Joitaisn yrityksiä saatiin näillä houkuteltua. Usein seurauksena oli muutaman vuoden päästä konkurssi ja samalla mukana muuttaneiden työntekijöiden taloudellinen katastrofi.

        Kepun aluepolitiikkaa on harjoittetu budjettipolitiikan kautta. Turhia investointeja (siltarumpupolitiikka) on tehty vuosien varrella läjäpäin. Maatalouspolitiikka ja sen älytön tukeminen (mm. arktisen maatalouden erityistukeminen) ovat keskeinen osa tätä kepulaista hölmöyttä.


    • Vuodesta 2008 jatkuneet taloudellisesti huonot ajat ovat johtaneet siihen, että nuoret jäävät opintojensa jälkeen kaupunkeihin maleksimaan työttöminä sen sijaan että hakeutuisivat aktiivisesti töihin eri puolille maata ja työpaikan vakiintuessa perustaisivat perheen ja rakentaisivat omakotitalon maaseudulle kuten vielä 2000-luvun alussa. Kaupunkien asumistuet ja joukkoliikenne tekevät kaupungissa asumisesta kilpailukykyisen vaihtoehdon pätkätöitä tekevillekin.

      Tämän "maleksimisilmiön" taustan huomaa siitäkin, ettei enää uutisoida suurista työllisyyseroista kaupunkien ja maaseudun välillä tai edes maakuntien välillä. Ei myöskään uutisoida muuttoliikkeestä työn perässä, joten suuri osa kaupunkien saamasta kasvusta perustuu juuri nuorten ikäluokkien opiskelemaan lähtemisestä ja sille tielle jäämisestä. Myös maahanmuuttajat asettuvat yleensä kaupunkeihin. Koska työpaikkoja kaupunkeihinkin syntyy enää vain vähäiseen tahtiin, kaupungit eivät siis hyödy väestönkasvustaan, vaan se on niille enemmänkin rasite toisin kuin takavuosikymmeninä.

      • OikeinYmmärrät

        "suuri osa kaupunkien saamasta kasvusta perustuu juuri nuorten ikäluokkien opiskelemaan lähtemisestä ja sille tielle jäämisestä".

        Fiksuimmat maalta tulleet jäävät siis kaupunkeihin. Niissä viisaus kasvaa entisestäänkin ja maaseutu tyhmistyy vielä entisestäänkin. Niin ollen kepulaisuus siellä suhteellisesti kasvaa, mutta määrällisesti pienenee, kun väki vähenee.


      • OikeinYmmärrät kirjoitti:

        "suuri osa kaupunkien saamasta kasvusta perustuu juuri nuorten ikäluokkien opiskelemaan lähtemisestä ja sille tielle jäämisestä".

        Fiksuimmat maalta tulleet jäävät siis kaupunkeihin. Niissä viisaus kasvaa entisestäänkin ja maaseutu tyhmistyy vielä entisestäänkin. Niin ollen kepulaisuus siellä suhteellisesti kasvaa, mutta määrällisesti pienenee, kun väki vähenee.

        Olen ymmärtänyt, että nykyään periaatteessa jokaiselle suomalaiselle nuorelle löytyy jatko-opiskelupaikka. Ei siis tarvitse olla fiksu lähteäkseen jatko-opintoihin. Käytännössä kaikki nuoret suorittavatkin jatko-opinnot peruskoulun tai lukion jälkeen.

        Akateemiset alat ovat tietysti asia erikseen. Niille pääsevät ovat yhä suuremmassa määrin naisia.

        http://www.hs.fi/kotimaa/a1440984875339?ref=hs-art-luetuimmat-#2

        Akateemisten alojen naisistuminen on kuitenkin enemmän kaupunkien kuin maaseudun ongelma, koska kaupungeissa jo lukioon pääseminenkin voi olla pojille ylivoimaista. Eräissä suurten kaupunkien, kuten Tampereen, Espoon, Helsingin ja Oulun lukioissa vain viidennes tai neljännes opiskelijoista on poikia.

        http://www.hs.fi/kotimaa/a1440903120477?ref=hs-art-luetuimmat-#5


      • Vai kaupunkeihin ”maleksimaan” jäävät niihin opiskelemaan tulleet ja valmistuneet nuoret! Miksi sitten täällä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla työttömyys on kuitenkin pienempi kuin siellä, mistä nuo ”maleksijat” ovat tulleet ja tänne jääneet? Kyllä noista eroista on sentään tilastoja ajoittain. Nyt puhut kyllä ihan höpöjä!

        Maalta kaupunkeihin tulleilla on kaupunkeihin jäämisen syitä paljon muitakin kuin mainitsemasi asumistuet, joukkoliikenne ja pätkätöiden mahdollisuus. Moninkin tavoin parempi elämä. Eivät maalta tulleet nuoret tänne jää tyhmyyttään, vaan viisauttaan. Tiedän sen omastakin kokemuksestani;))

        Tuossa toisessa viestissäsi sanomasi johdosta kysyn nyt tässä, että mikä ongelma on siinä, jos akateemiset alat naisistuvat? Lipsahdus varmaan sinulta, sillä ethän sovinisti ole.


      • kapi_ kirjoitti:

        Vai kaupunkeihin ”maleksimaan” jäävät niihin opiskelemaan tulleet ja valmistuneet nuoret! Miksi sitten täällä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla työttömyys on kuitenkin pienempi kuin siellä, mistä nuo ”maleksijat” ovat tulleet ja tänne jääneet? Kyllä noista eroista on sentään tilastoja ajoittain. Nyt puhut kyllä ihan höpöjä!

        Maalta kaupunkeihin tulleilla on kaupunkeihin jäämisen syitä paljon muitakin kuin mainitsemasi asumistuet, joukkoliikenne ja pätkätöiden mahdollisuus. Moninkin tavoin parempi elämä. Eivät maalta tulleet nuoret tänne jää tyhmyyttään, vaan viisauttaan. Tiedän sen omastakin kokemuksestani;))

        Tuossa toisessa viestissäsi sanomasi johdosta kysyn nyt tässä, että mikä ongelma on siinä, jos akateemiset alat naisistuvat? Lipsahdus varmaan sinulta, sillä ethän sovinisti ole.

        Työttömyysluvut kaupunkien ja maaseudun välillä ovat huomattavasti tasaantuneet takavuosikymmenistä ja johtuu pitkälle juuri kertomastani eli nuorisotyöttömyys on nykyään paha ja painottuu sinne, missä nuoret enimmäkseen ovat kirjoilla eli kaupunkeihin.

        Kun ennen lähdettiin opiskelemaan, opiskelijat pysyivät silloisen käytännön vuoksi lähtöpaikkakuntansa kirjoissa, jos olivat perheettömiä. "Kirjat" pääsi vaihtamaan yleensä vasta kun siirryttiin työelämään. Jos työtä ei valmistumisen jälkeen löytynyt, pysyteltiin yhä lapsuuden aikaisen paikkakunnan kirjoilla ja rekisteröitiin siis sen työttömiksi.

        Vasta valmistunut työtön ei tietenkään ole yleensä halukas palamaan vanhempiensa luo. Kyllä kaupunkilaiselämässä hengailu maistuu työttömänä paremmalta ja sitä kuvatakseni käytinkin sanaa "maleksiminen".

        Sitä onko akateemisten alojen naisistuminen ongelma, sinun kannattaa kysyä Helsingin Sanomien toimitukselta. Sehän on katsonut asian peräti jutun arvoiseksi. Tai noissa molemmissa jutuissa haastatelluilta korkea-arvoisilta henkilöiltä. Onko opetushallitus täynnä sovinisteja?


      • IloveNagu
        OikeinYmmärrät kirjoitti:

        "suuri osa kaupunkien saamasta kasvusta perustuu juuri nuorten ikäluokkien opiskelemaan lähtemisestä ja sille tielle jäämisestä".

        Fiksuimmat maalta tulleet jäävät siis kaupunkeihin. Niissä viisaus kasvaa entisestäänkin ja maaseutu tyhmistyy vielä entisestäänkin. Niin ollen kepulaisuus siellä suhteellisesti kasvaa, mutta määrällisesti pienenee, kun väki vähenee.

        Kannattaa kuitenkin muistaa, että äly ei tule kouluttamalla, se tulee syntymä perintönä.
        Kyllä Suomessa vielä korpeenkin porukkaa riittää ja lopulta elävät onnellisempina, kuin kaupunkien huumehörhöt.
        Ehkä maaseutu jää sitten mökeille ja maanviljelylle, eikä me kaikkia halutakkaan tänne Turun saaristoon asumaan.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Olen ymmärtänyt, että nykyään periaatteessa jokaiselle suomalaiselle nuorelle löytyy jatko-opiskelupaikka. Ei siis tarvitse olla fiksu lähteäkseen jatko-opintoihin. Käytännössä kaikki nuoret suorittavatkin jatko-opinnot peruskoulun tai lukion jälkeen.

        Akateemiset alat ovat tietysti asia erikseen. Niille pääsevät ovat yhä suuremmassa määrin naisia.

        http://www.hs.fi/kotimaa/a1440984875339?ref=hs-art-luetuimmat-#2

        Akateemisten alojen naisistuminen on kuitenkin enemmän kaupunkien kuin maaseudun ongelma, koska kaupungeissa jo lukioon pääseminenkin voi olla pojille ylivoimaista. Eräissä suurten kaupunkien, kuten Tampereen, Espoon, Helsingin ja Oulun lukioissa vain viidennes tai neljännes opiskelijoista on poikia.

        http://www.hs.fi/kotimaa/a1440903120477?ref=hs-art-luetuimmat-#5

        Pystyyn kuolleelle.

        Kaikki nuoret eivät lähde opiskelemaan tai töihin. Jokaisesta ikäluokasta häipyy tuhansia nuoria johonkin jota ei tiedetä. Opintoja he eivät aloita, työhön he eivät ilmaannu, työttömyyskortistoon eivät pääse. Tuo on mysteeri viranomaisille.


      • KannattaaEtsiä
        DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Pystyyn kuolleelle.

        Kaikki nuoret eivät lähde opiskelemaan tai töihin. Jokaisesta ikäluokasta häipyy tuhansia nuoria johonkin jota ei tiedetä. Opintoja he eivät aloita, työhön he eivät ilmaannu, työttömyyskortistoon eivät pääse. Tuo on mysteeri viranomaisille.

        "Kaikki nuoret eivät lähde opiskelemaan tai töihin. Jokaisesta ikäluokasta häipyy tuhansia nuoria johonkin jota ei tiedetä. Opintoja he eivät aloita, työhön he eivät ilmaannu, työttömyyskortistoon eivät pääse. Tuo on mysteeri viranomaisille."

        Kannattaisi etsiä SAK:n toimistosta tai SDP:n tiloista. Siellähän kaikki loiseläjät ovat


      • DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Pystyyn kuolleelle.

        Kaikki nuoret eivät lähde opiskelemaan tai töihin. Jokaisesta ikäluokasta häipyy tuhansia nuoria johonkin jota ei tiedetä. Opintoja he eivät aloita, työhön he eivät ilmaannu, työttömyyskortistoon eivät pääse. Tuo on mysteeri viranomaisille.

        Viranomaiset joille tuhansien nuorten häipyminen vuosittain jonnekin on mysteeri, vaikka asia kuuluu heidän toimenalaansa, on syytä irtisanoa. Samalla on syytä harkita, kannattaako heidän virkojaan täyttää uusilla ennen kuin koko systeemi on pantu uusiksi.


      • Se ei taida olla varsinaisesti kenenkään vastuulla, Suomi kun on vapaa maa. Se näkyy vain tilastoissa, moniko päättää peruskoulun ja toisaalta moniko aloittaa lukion tai amiksen. Ilman koulutusta harva saa työpaikan.


      • DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Se ei taida olla varsinaisesti kenenkään vastuulla, Suomi kun on vapaa maa. Se näkyy vain tilastoissa, moniko päättää peruskoulun ja toisaalta moniko aloittaa lukion tai amiksen. Ilman koulutusta harva saa työpaikan.

        Eli kysymys lienee pitkälti välivuoden vietosta joko vapaaehtoisesti tai siksi, ettei päästy haluttuun jatkokoulutukseen. Noista suurin osa ilmaantunee kyllä myöhemmin koulunpenkille, eikä häviä lopullisesti mihinkään.

        Toisaalta välivuoden viettäneet vievät opiskelupaikan osalta seuraavan ikäluokan nuoria. Syntyy sellainen kuva, että meillä on jonkinlainen pysyvä koulutusvaje, joka peritytyy sukupolvelta seuraavalle. Ongelma ei siis mielestäni kasva kooltaan, vaan pysyy tuon "periytymisen" kautta ennallaan.

        Välivuoden viettäjien joukossa on toki masennusta tai muuta sairautta potevia, joiden oikea paikka voi ollakin kotona, kunhan saavat asianmukaista hoitoa samalla.

        Vaikea uskoa, ettei "kadonneiden nuorten" tilanne olisi yleisellä tasolla viranomaisten tiedossa. Vain henkilökohtainen valvonta ei kuulu vapaan maan toimintaan, joskin kyllä monissa tapauksissa pitäisi kuulua.


    • Hyvä kirjoitus, hyvillä perusteilla. Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin on vääjäämätöntä. Syyt sille ovat hyvin ymmärrettäviä, totta kai ihmiset pyrkivät sinne, jossa uskovat saavansa paremman elämän, eivätkä monetkaan heistä uskossaan pety. Tuon ymmärtänevät nekin, jotka eivät halua sitä myöntää. Se kun vääjäämättä alentaisi kannatusta puolueelta, jonka politiikka koetaan kaupunkivihamieliseksi.

      Noin on tosiaan tapahtunut kuin sanot, meillä ja muualla, ja meno jatkuu samanlaisena, jopa kiihtyvällä vauhdilla. Eilisessä Hesarissa oli sivun juttu, jossa oli ennusteita kaupunkiemme kasvusta vuoteen 2030 mennessä. Ennusteet perustuivat kaupunkien itsensä sekä Tilastokeskuksen laskelmiin. Tässä pääkaupunkiseudun osalta:

      Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan nyt n. 626 000 hengestä reippaasti n. 710 000 henkeen, Espoon n. 268 000 hengestä n. 314 000 henkeen, Tampereen n. 223 000 hengestä n. 257 000 henkeen ja Vantaan n. 212 000 hengestä n. 244 000 henkeen.

      Pääkaupunkiseutu tulee siis v. 2030 olemaan n.1 268 000 asukkaan suuruinen. Lisäväestöä tänne tulee koko maasta ja yhä enemmän myös ulkomailta. Varsin huomattavaa kasvua ennustetaan myös Oululle, Turulle, Jyväskylälle ja Kuopiolle. Ne vetänevät uutta väestöä eniten omilta seuduiltaan, joissa laajat maaseutualueet tulevat entistä vähäväkisemmiksi. Eli tapahtuu juuri niin kuin sanot:

      >>Kepulainen unelma pitää koko maa asuttuna kariutuu vähitellen. Syyt eivät ole poliittisia kuin siltä osin, etti ole ollut suurta halua vastustaa markkintaloutta ja Suomen elintason kasvua. Jos Kepu haluaisi kehitystä vastustaa, sillä olisi hallitusvallassa siihen keinoa, muttei sekään halua niitä käyttää, koska tietää, että sellainen johtaisi koko Suomen osalta taloudelliseen katastrofiin. Markkinatalous saa siis edelleen vapaasti jyllätä. Yrittäjät päättävät sen myötä käytännössä, missä me suomalaiset jatkossa asumme. Ja yritysten katse on yhä tukevammin kaupungeissa.<<

      • JombenrakasHVkapt

        Voi Sinua HHMKV:ni! Kerrrotko nyt viimein millä tavalla Keskustan politiikka on "kaupunkivihamielistä".

        P.S. Yhdestäkään puheenvuorostasi ei voi päätellä, että eläisit tsadilaisena edes siedettävää elämää!


      • Ennusteet saattavat tuollaista esittääkin. Siinä on vaan pari pikku ongelmaa. Mistä saadaan asuntoja muuttajille, ja onko muuttajilla rahaa maksaa asumisensa.

        Nytkin on tilanne se, että suuri osa kaupunkilaisista työskentelee matalapalkkaisissa töissä ja he eivät elä palkallaan. Yhteiskunta maksaa heille asumistukea ja ehkä toimeentulotukeakin. Kyseessä on siis tulonsiirto yhteiskunnalta yrityksille. Jos myyjien jne. pienipalkkaisille maksettaisiin kunnon palkkaa ei tulonsiirtoa tapahtuisi.

        Tunnut unohtavan tämän tulonsiirron aina kirjoituksissasi tai sitten et ymmärrä sitä.

        Mitä enemmän tänne PK seudulle muuttaa ihmisiä sitä suuremmaksi yhteiskunnan menot kasvavat.


      • ErinomaistaDV8
        DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Ennusteet saattavat tuollaista esittääkin. Siinä on vaan pari pikku ongelmaa. Mistä saadaan asuntoja muuttajille, ja onko muuttajilla rahaa maksaa asumisensa.

        Nytkin on tilanne se, että suuri osa kaupunkilaisista työskentelee matalapalkkaisissa töissä ja he eivät elä palkallaan. Yhteiskunta maksaa heille asumistukea ja ehkä toimeentulotukeakin. Kyseessä on siis tulonsiirto yhteiskunnalta yrityksille. Jos myyjien jne. pienipalkkaisille maksettaisiin kunnon palkkaa ei tulonsiirtoa tapahtuisi.

        Tunnut unohtavan tämän tulonsiirron aina kirjoituksissasi tai sitten et ymmärrä sitä.

        Mitä enemmän tänne PK seudulle muuttaa ihmisiä sitä suuremmaksi yhteiskunnan menot kasvavat.

        "Mitä enemmän tänne PK seudulle muuttaa ihmisiä sitä suuremmaksi yhteiskunnan menot kasvavat."

        Aivan oikein.

        Ja juuri tuossa on se koko kansakunnan taloudentilan kohenemista jarruttava, tai paremminkin taloutta alaspäin ajava, voima. Keskittymisen myötä yhä useammalle on maksettava tukea yhteiskunnan toimesta, siis verovaroista. Samalla yhä harvemmaksi käy se joukko, joka on ns. nettomaksaja, maksaa veroja enemmän kuin mitä käyttää palvelujen tai tukien muodossa.


      • DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Ennusteet saattavat tuollaista esittääkin. Siinä on vaan pari pikku ongelmaa. Mistä saadaan asuntoja muuttajille, ja onko muuttajilla rahaa maksaa asumisensa.

        Nytkin on tilanne se, että suuri osa kaupunkilaisista työskentelee matalapalkkaisissa töissä ja he eivät elä palkallaan. Yhteiskunta maksaa heille asumistukea ja ehkä toimeentulotukeakin. Kyseessä on siis tulonsiirto yhteiskunnalta yrityksille. Jos myyjien jne. pienipalkkaisille maksettaisiin kunnon palkkaa ei tulonsiirtoa tapahtuisi.

        Tunnut unohtavan tämän tulonsiirron aina kirjoituksissasi tai sitten et ymmärrä sitä.

        Mitä enemmän tänne PK seudulle muuttaa ihmisiä sitä suuremmaksi yhteiskunnan menot kasvavat.

        Pääkaupunkiseudulle muuton motiivina on työllistyä. Täytyy aina pitää mielessä eri asioiden vaihtoehtoiskustannukset.

        Jos siis työtön kainuulainen muuttaa pääkaupunkiseudulle matalapalkkaista työtä tekemään, hän voi ehkä saada asumistukea. Sen määrä kuukaudessa on Uudellamaalla keskimäärin 50 euroa suurempi kuin muualla maassa. Näin ollen vuodessa yhteiskunnan meno olisi 600 euroa ekstraa yhtä tuen saajaa kohden. Mutta kun huomioidaan se, että työllistetylle ei tarvitse enää maksaa työttömyyskorvausta, keskimmärin 50 euroa kuussa halvempaa asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea, yhteiskunnan säästö on jo melkoinen. Suurella todennäköisyydellä yhteiskunta säästää tässä yhden kuukauden aikana enemmän kuin se menettää koko vuodessa ja nyt puhutaan siis matalapalkkaisista töistä. Keskipalkkaisissa ja hyvin palkatuissa töissä yhteiskunnan säästöt ovat jo valtavia.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Pääkaupunkiseudulle muuton motiivina on työllistyä. Täytyy aina pitää mielessä eri asioiden vaihtoehtoiskustannukset.

        Jos siis työtön kainuulainen muuttaa pääkaupunkiseudulle matalapalkkaista työtä tekemään, hän voi ehkä saada asumistukea. Sen määrä kuukaudessa on Uudellamaalla keskimäärin 50 euroa suurempi kuin muualla maassa. Näin ollen vuodessa yhteiskunnan meno olisi 600 euroa ekstraa yhtä tuen saajaa kohden. Mutta kun huomioidaan se, että työllistetylle ei tarvitse enää maksaa työttömyyskorvausta, keskimmärin 50 euroa kuussa halvempaa asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea, yhteiskunnan säästö on jo melkoinen. Suurella todennäköisyydellä yhteiskunta säästää tässä yhden kuukauden aikana enemmän kuin se menettää koko vuodessa ja nyt puhutaan siis matalapalkkaisista töistä. Keskipalkkaisissa ja hyvin palkatuissa töissä yhteiskunnan säästöt ovat jo valtavia.

        Jos tuo työtön muuttaa PK seudulle pitää olla asunto, jonka grynderi tietysti rakentaa. Kunnat maksavat infran. Työttömän asuinkelpoinen mökki jää Kainuuseen mätänemään. En tunne asumistukien suuruuksia, joten en summaan voi ottaa kantaa.

        Mistä niille kymmenille tuhansille tulokkaille löytyy työpaikat? Matalapalkka-aloilla pitää olla perheestä molempien olla työssä ja silti tarvitaan tukea.

        Ulkomaan esimerkkien mukaan kaupunkeihin muutto tapahtuu pellistä yms rakennettuihin slummeihin ilman mitään infraa. Suomessa talvella paleltuu lautamajassa.

        Asia on monimutkainen, enkä minä osaa laskea kaikkia kustannuksia ja vaikutuksia enkä kyllä usko sinunkaan siihen pystyvän. Esimerkkilaskelmasi ei vakuuttanut


      • DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Jos tuo työtön muuttaa PK seudulle pitää olla asunto, jonka grynderi tietysti rakentaa. Kunnat maksavat infran. Työttömän asuinkelpoinen mökki jää Kainuuseen mätänemään. En tunne asumistukien suuruuksia, joten en summaan voi ottaa kantaa.

        Mistä niille kymmenille tuhansille tulokkaille löytyy työpaikat? Matalapalkka-aloilla pitää olla perheestä molempien olla työssä ja silti tarvitaan tukea.

        Ulkomaan esimerkkien mukaan kaupunkeihin muutto tapahtuu pellistä yms rakennettuihin slummeihin ilman mitään infraa. Suomessa talvella paleltuu lautamajassa.

        Asia on monimutkainen, enkä minä osaa laskea kaikkia kustannuksia ja vaikutuksia enkä kyllä usko sinunkaan siihen pystyvän. Esimerkkilaskelmasi ei vakuuttanut

        Asunto pitää tietysti olla. Niitähän on vuosien mittaan rakennettu ja lisää pitää tietysti rakentaa. Kunnat maksavat infrasta vain osan. Lähinnä se koskee tiestön rakentamista, jos kyse on kokonaan uudesta asuinalueesta. Vesi- ja viemärirakentamisen kulut peritään kyllä kokonaisuudessaan kiinteistön omistajalta liittymämaksuina. Sähköt on yleensä vieressä ja myös sähköverkkoon liittyminen tapahtuu kiinteistön omistajan kustannuksella. Koulut, päiväkodit ja joukkoliikenne yleensä ovat jo valmiina ainakin tiheämmin asutuilla alueilla. Tietysti näitä kaikkia joudutaan rakentamaan lisää sitä mukaa kuin väki lisääntyy. On kuitenkin huomattava, että lasten lisääntyminen ei ole enää yhtä vilkasta kuin sotien jälkeisinä vuosina.

        Kuten sanoin pääkaupunkiseudulle muutetaan lähinnä työn perässä. Jos työtä ei ole, se toimii esteenä muutolle. Työllistyminen on nimenomaan vetovoimatekijä. Helsinkihän on Suomen ainoa kaupunki, joka on paitsi työvoimaomavarainen myös lähiseudun kuntien asukkaiden suuri työllistämisalue. Pääkaupunkiseudun työllistämispotentiaali johtuu siitä, että ylivoimaista enemmistöä yrityksistä kiinnostaa sijoittuminen juuri pääkaupunkiseudulle. Verkostot ja logistiikka toimivat, työvoimaa on lähellä ja kotimarkkinat vieressä.

        Asumistukikustannuslaskelmat eivät ole mitään monimutkaisia juttuja. Keskimääräisistä asumituista on olemassa tilastotietoja. Juuri niihin omat laskelmani perustuvat. Kuten sanoin muutosta pääkaupunkiseudulle kertyy keskimäärin 50 euroa kuussa lisää asumistukikuluja yhteiskunnalle per saaja. Kun muuton motiivina on työllistyminen, se tarkoittaa työttömyyskulujen poistumista ja jo yksin ne ovat moninkertaiset per saaja kuukaudessa asumistukimenoihin verrattuna. Jos siis saajalta poistuu vaikkapa 850 euron työttömyyskorvaus muuton ansiosta, se tarkoittaa edelleen 800 euron nettomääräistä hyötyä yhteiskunnalle kuukaudessa per saaja. Niin että mikä tässä mättää?


    • TotuusTuostakin

      Valhe, emävalhe, tilasto. Vaiko vain kyvyttömyys lukea tilastoa?

      Jompi kumpi on sinun perisyntinäsi, joko suora valehtelu tai sitten vain tilastojen väärinymmärrys.

      Tilastoihinhan tuo "väestötietelijöiden" ennuste pohjaa. Sinä tulkitset sen, että ihmiset muuttavat pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kasvukeskuksiin. Toki niinkin tapahtuu, mutta jos ymmärrät lukea tilastojen laatijoiden sanoman oikein, näetkin jotain muuta.

      Pääkaupunkiseutu kasvaa nettomääräisesti oikeastaan saman kuin mitä on alueen maahanmuutto. Siis ulkomailta Suomeen tulevat lisäkansoittavat Helsinkiä. Maassamuutto kasvattaa sitten muita aluekeskuksia ja pääkaupunkiseudun kehyskuntia.

      Toinen tilastoista löytyvä totuus on, että Helsinkiin muuttaa paljon alle 25 vuotiaita, mutta lähtee paljon noin 35 vuotiaita. Palaajia on myös yli 60 ikäryhmissä. Siis parhaat työelämään päässeet veronmaksajat kaikoavat kehyskuntiin ja tilalle tulee nuoria opiskelijoita tai omakotitaloistaan luopuvia kehyskuntien eläkeläisiä. Helsingin verotulot per kapita siis pienenevät, etenkin kun otetaan vielä maahanmuuttajien vaikutus sekin laskelmaan mukaan.

      Helsinki onkin kovaa vauhtia matkalla kriisikunnaksi, joka on iso tekijä myös siinä, ettei koko maan talouskasvua saada käyntiin. Helsinki kun imee taloudellisia voimavaroja mm. äärettömän kalliden asumiskustannusten muodossa. Nuorilla ei ole varaa kuluttaa kun kaikki tienestit menevät asumiseen, köyhimmille (ml. maahanmuuttajat) joudutaan maksamaan toimeentulo- ja asumistukea jne. Parhaat veronmaksajat rikastuttavat Järvenpäätä ja Sipoota ym.

      Suurimmat viime aikojen yritysten henkilövähennysuutiset ovat tulleet aloilta, jotka sijoittuvat pääkaupunkiseudulle. Rovio, Affecto, Sanoma, MTV, VR, ISS, Sinebrychoff, Työterveyslaitos... siinä pelkästään elokuun YT julkistuksia, ja kuten huomaat, lähes kaikki pääkaupunkiseudulla. Pelifirmoilla ei saatukaan Suomea nousuun, eikä muutkaan ITC sektorin firmat porskuta.

      Uusi taloudellinen toimeliaisuus näyttäisi syntyvän perinteisille aloille, metsäklusteriin ja sen uudempaan sovellukseen, biotalouteen. Niiden kasvu painottuu maakuntiin, ja siellä alkaa helpottaa kun työpaikkojen kato vähenee. Väki siellä on jo nyt vanhempaa kuin pääkaupunkiseudulla, joten työikäisille riittää paremmin töitä. Ei nyt ihan joka niemennotkossa, mutta jopa taajamien ulkopuolella, onhan ne metsiemme puut korjattava ja siirrettävä sinne tehtaisiin.

      • itkeäkövainauraa

        "Uusi taloudellinen toimeliaisuus näyttäisi syntyvän perinteisille aloille, metsäklusteriin ja sen uudempaan sovellukseen, biotalouteen."

        Niinkuin että mitä? Metsä- ja maatalous on menettänyt koko ajan työpaikkoja ja mitään muutosta tähän ei valitettavasti ole näkyvissä, eli työpaikat tulevat vähentymään jatkossakin. Biotalous on vain kiertoilmaus maa- ja metsätaloudelle, on helpompaa rosvota tukiaisrahoja kannattamattomaan biohömppään kun on keksinyt sille ensin uuden nimen. Kepuhan laskee tosin myös rakentamisen biotalouteen, siinä sentään on kasvua mutta sekin vain kaupungeissa.

        http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=10&subject_id=9


      • Hohhohooooooo

        Äänekoski, Kuopio, Lappeenranta, Kemijärvi....

        Eikö nuo sano mitään. Ne ovat suuria teollisia investointeja joko rakenteilla, valmiina tai suunnitteilla. Kaikki metsäteollisuuden alalta. Vaikka niistä ei kaikki toteutuisikaan, jokatapauksessa työllistävä vaikutus on tuhansia henkilöitä vuosittain.

        Kaivat esiin taulukoita jostain 1900 luvun alusta 1990 lukuun, mutta nyt eletään vuotta 2015 ja meidän pitää katsoa mitä tapahtuu vuoteen 2025 mentäessä. Ymmärrän että Mielipidepankki, joka elää sitä 1970 lukuaan, kuten näemmä sinäkin, vetoatte viime vuosituhannen kehitykseen. Voisitte samantien kaivaa edellisen vuosituhannen käyrät,jolloin metsäteollisuus lähti nollasta kasvuun ja maatalouskin nuosi oikeaksi elinkeinoksi keräilytalouden ohi.


      • Tilastojen tulkinta ei tietenkään ole yksinoikeuteni. Voihan niitä yrittää muutkin tulkita. Perustan näkemykseni paitsi väestötieteilijoiden julkisuudessa (usein Timo Aro) esittämiin näkemyksiin sekä kuntarakenneuudistuksesta tehtyyn asiantuntijaselvitykseen. Kun näitä tarkastelee, Suomi jakautuu koko ajan vahvemmin suhteellisen nuorekkaisiin kaupunkeihin ja ikäihmisten kansoittamaan maaseutuun. Tämä on ollut pitkän ajan megatrendi.

        En oikein jaksa uskoa, että Helsinki olisi muuttumassa miksikään kriisikunnaksi, Muistaakseni julkisuudessa esiteltiin vastaavanlaisia tilastoja ehkä noin puoli vuotta sitten ja niistä voitiin havaita sen suuntaista kehitystä, että kehyskuntiin muutto alkoi tyrehtyä ja katumuspaluumuutto vilkastua. Tämä johtui siitä, että kauemmalle kehyskuntiin muuttaneet alkoivat tuskastua pitkiin työmatkoihin, joihin piti vielä yhdistää jälkikasvun perhepäivähoitokuljetukset yms. Moni jäi kahden auton loukkuun ja päivittäin pitkiksi ajoiksi autojensa loukkuun liikenneruuhkia ihmettelemään.

        Pelialaan minään pelastusrenkaana en ole koskaan uskonut. ITC-alaan sen sijaan uskon kyllä edelleenkin vahvasti. Siihen näyttää luottavan myös pääministerimme, jonka sanavarastossa digitalisoiminen esiintyy noin kolme kertaa kymmenestä.

        Hallitus kyllä haluaa panostaa myös biotalouteen ja tottakai kun maksajia löytyy kaupunkien köyhistä, niin maatalouden energiaavustuksiin päätettiin taas panna 100 miljoonaa lisää rahaa. Saa nyt nähdä, saadaanko tuollakaan rahalla mitään aikaan. Tottakai olemme iloisia, jos biotalouteen saadaan potkua. Kepulaisilla näyttää vain olevan aina enemmän sitä halua ja toiveikkuutta kuin mitä sitten todellisuudessa tapahtuu. Talvivaara on tästä elävä (vielä siis henkitoreissaan kituuttava) esimerkki. Toivottavasti biotalouden suhteen ei tehdä yhtä karmivia virheitä. Hyvä ennusmerkki tulevista virheistä on se, jos Paula Lehtomäen perhe sijoittaa taas johonkin tällaiseen uuteen paljon rahaa. Silloin on syytä meidän muiden jo varoa.

        Onhan metsiemme puut korjattava. Onhan ne, mutta kun muistelee takavuosia eli esim. Kemijärven tahtaan alasajoa, silloin metsäteollisuus käytti yhtenä perusteena raaka-aineen kalleutta Suomessa. Ei tiedä, onko puun hinta tullut nyt säällisiin mittoihin, mutta ongelma on sekin, jos tämä metsä- ja biotalous jatkaa tulavaisuudessakin sitä strategiaa, että tehtaat on parempi sijoittaa halvemman raaka-aineen ja suurempien markinoiden läheisyyteen. Metsäteollisuus ei silloin urputtanut lainkaan työvoimakustannuksista vaan raaka-ainekustannuksista. Siihen aikaan korvaavaa ja halvempaa raaka-ainetta saatiin sentään Venäjältä.


      • itkeäkövainauraa kirjoitti:

        "Uusi taloudellinen toimeliaisuus näyttäisi syntyvän perinteisille aloille, metsäklusteriin ja sen uudempaan sovellukseen, biotalouteen."

        Niinkuin että mitä? Metsä- ja maatalous on menettänyt koko ajan työpaikkoja ja mitään muutosta tähän ei valitettavasti ole näkyvissä, eli työpaikat tulevat vähentymään jatkossakin. Biotalous on vain kiertoilmaus maa- ja metsätaloudelle, on helpompaa rosvota tukiaisrahoja kannattamattomaan biohömppään kun on keksinyt sille ensin uuden nimen. Kepuhan laskee tosin myös rakentamisen biotalouteen, siinä sentään on kasvua mutta sekin vain kaupungeissa.

        http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=10&subject_id=9

        Niinpä. Hallitus panee nyt 100 miljoonaa maatalouden energiainvestointeihin kehittämisrahasto Makeran kautta. Haisee pahalle ja epäilyttävälle jo kaukaa. Tässä taidetaan taas palkita puolueen vankkumattomin kannattajaryhmä pienellä joululahjabonuksella. Kun muilta otetaan jusseille annetaan.


      • OikeaaTietoa
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tilastojen tulkinta ei tietenkään ole yksinoikeuteni. Voihan niitä yrittää muutkin tulkita. Perustan näkemykseni paitsi väestötieteilijoiden julkisuudessa (usein Timo Aro) esittämiin näkemyksiin sekä kuntarakenneuudistuksesta tehtyyn asiantuntijaselvitykseen. Kun näitä tarkastelee, Suomi jakautuu koko ajan vahvemmin suhteellisen nuorekkaisiin kaupunkeihin ja ikäihmisten kansoittamaan maaseutuun. Tämä on ollut pitkän ajan megatrendi.

        En oikein jaksa uskoa, että Helsinki olisi muuttumassa miksikään kriisikunnaksi, Muistaakseni julkisuudessa esiteltiin vastaavanlaisia tilastoja ehkä noin puoli vuotta sitten ja niistä voitiin havaita sen suuntaista kehitystä, että kehyskuntiin muutto alkoi tyrehtyä ja katumuspaluumuutto vilkastua. Tämä johtui siitä, että kauemmalle kehyskuntiin muuttaneet alkoivat tuskastua pitkiin työmatkoihin, joihin piti vielä yhdistää jälkikasvun perhepäivähoitokuljetukset yms. Moni jäi kahden auton loukkuun ja päivittäin pitkiksi ajoiksi autojensa loukkuun liikenneruuhkia ihmettelemään.

        Pelialaan minään pelastusrenkaana en ole koskaan uskonut. ITC-alaan sen sijaan uskon kyllä edelleenkin vahvasti. Siihen näyttää luottavan myös pääministerimme, jonka sanavarastossa digitalisoiminen esiintyy noin kolme kertaa kymmenestä.

        Hallitus kyllä haluaa panostaa myös biotalouteen ja tottakai kun maksajia löytyy kaupunkien köyhistä, niin maatalouden energiaavustuksiin päätettiin taas panna 100 miljoonaa lisää rahaa. Saa nyt nähdä, saadaanko tuollakaan rahalla mitään aikaan. Tottakai olemme iloisia, jos biotalouteen saadaan potkua. Kepulaisilla näyttää vain olevan aina enemmän sitä halua ja toiveikkuutta kuin mitä sitten todellisuudessa tapahtuu. Talvivaara on tästä elävä (vielä siis henkitoreissaan kituuttava) esimerkki. Toivottavasti biotalouden suhteen ei tehdä yhtä karmivia virheitä. Hyvä ennusmerkki tulevista virheistä on se, jos Paula Lehtomäen perhe sijoittaa taas johonkin tällaiseen uuteen paljon rahaa. Silloin on syytä meidän muiden jo varoa.

        Onhan metsiemme puut korjattava. Onhan ne, mutta kun muistelee takavuosia eli esim. Kemijärven tahtaan alasajoa, silloin metsäteollisuus käytti yhtenä perusteena raaka-aineen kalleutta Suomessa. Ei tiedä, onko puun hinta tullut nyt säällisiin mittoihin, mutta ongelma on sekin, jos tämä metsä- ja biotalous jatkaa tulavaisuudessakin sitä strategiaa, että tehtaat on parempi sijoittaa halvemman raaka-aineen ja suurempien markinoiden läheisyyteen. Metsäteollisuus ei silloin urputtanut lainkaan työvoimakustannuksista vaan raaka-ainekustannuksista. Siihen aikaan korvaavaa ja halvempaa raaka-ainetta saatiin sentään Venäjältä.

        Kaikki on suhteellista.

        Helsingissä punavihreät huutavat naama punaisena vaatien 1000 miljoonaa Pisara rataan, joka kannattavuus on laskelmissa todettu olevan negatiivinen, siis jokaista sijoitettua euroa kohden saataisiin vain 50 sentin hyöty. Menettaäisimme (ainakin) 500 miljoonaa euroa kirjaimellisesti maan sisään upotettuna. Siihen verrattuna 100 miljoonaa energiainvestointeihin on pikkuraha, ja tuloksena sentään saadaan vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä ja parannettua energiatasettamme (vähennettyä tuontienergian tarvetta)

        Kemijärven sellutehtaan sulkeminen on oiva esimerkki huonosta yritysjohtamisesta, Karvinen saikin juuri tuon päätöksen seurauksena kenkää Stora-Enson pääjohtajan paikalta. Puun hinta todellakin on tippunut huippuajoista vaikka sellun hinta on noussut. Tehtaiden kannattavuus on siis kohentunut kahta kautta ja Stora-Enso jäi siitä kokonaan paitsi kun sulki kannattavan tehtaan. Nyt vireillä onkin kokonaan uusi biotuotetehdas myös Kemijärvelle, sinne jo investoineen Keitele Groupin sahan lisäksi. Äänekoskella ja Kuopiossa tehdasinvestoinnit ovatkin jo käytännössä varmoja (Kuopio YVA vaiheessa, Äänekoski rakenteilla).

        Noiden isojen tehtaiden kylkeen niitä sivuvirtoja jalostamaan on syntymässä joukko pienempiä yrityksiä, ainakin Äänekoskelle on jo perustettu firma, jonka tarkoitus on jalostaa Metsä-Groupin tehtaan tuottamasta sellusta ympäristökuormaltaan hirvittävän puuvillan korvaavaa tekstiilikuitua. Muitakin yrityksiä ja tutkimushankkeita mm. karboksimetyyliselluloosan tuotannon ympärillä on meneillään.


      • Taustaa
        OikeaaTietoa kirjoitti:

        Kaikki on suhteellista.

        Helsingissä punavihreät huutavat naama punaisena vaatien 1000 miljoonaa Pisara rataan, joka kannattavuus on laskelmissa todettu olevan negatiivinen, siis jokaista sijoitettua euroa kohden saataisiin vain 50 sentin hyöty. Menettaäisimme (ainakin) 500 miljoonaa euroa kirjaimellisesti maan sisään upotettuna. Siihen verrattuna 100 miljoonaa energiainvestointeihin on pikkuraha, ja tuloksena sentään saadaan vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä ja parannettua energiatasettamme (vähennettyä tuontienergian tarvetta)

        Kemijärven sellutehtaan sulkeminen on oiva esimerkki huonosta yritysjohtamisesta, Karvinen saikin juuri tuon päätöksen seurauksena kenkää Stora-Enson pääjohtajan paikalta. Puun hinta todellakin on tippunut huippuajoista vaikka sellun hinta on noussut. Tehtaiden kannattavuus on siis kohentunut kahta kautta ja Stora-Enso jäi siitä kokonaan paitsi kun sulki kannattavan tehtaan. Nyt vireillä onkin kokonaan uusi biotuotetehdas myös Kemijärvelle, sinne jo investoineen Keitele Groupin sahan lisäksi. Äänekoskella ja Kuopiossa tehdasinvestoinnit ovatkin jo käytännössä varmoja (Kuopio YVA vaiheessa, Äänekoski rakenteilla).

        Noiden isojen tehtaiden kylkeen niitä sivuvirtoja jalostamaan on syntymässä joukko pienempiä yrityksiä, ainakin Äänekoskelle on jo perustettu firma, jonka tarkoitus on jalostaa Metsä-Groupin tehtaan tuottamasta sellusta ympäristökuormaltaan hirvittävän puuvillan korvaavaa tekstiilikuitua. Muitakin yrityksiä ja tutkimushankkeita mm. karboksimetyyliselluloosan tuotannon ympärillä on meneillään.

        Karvinen sai kenkää kun sulki Kemijärven tehtaan, joka olisi pienellä vaivalla saatu tuottamaan liukosellua, sitä puuvillaa korvaavaa tekstiiliteollisuuden kuitua.

        Puuvillan hinta kaksinkertaistui muutamassa vuodessa tuon sulkemisen jälkeen, ja liukosellu seuraa puuvillan hintaa. Karvinen teki hätäratkaisun ja investoi Uimaharjuun satoja miljoonia korvaamaan Kemijärven menetystä. Taas meni metsään. Uimaharjun investointi laskettiin Venäjän puun varaan, ja siinähän kävi niikuin kävi, venäläisen puun tuonti on vähintäänkin hankalaa.

        Kaksi toisiaan seurannutta pahaa virhettä oli liikaa, ja Karvinen sai mennä. Muodollisesti oman päätöksensä mukaan, mutta yhtiön hallituksen asettamia askelmerkkejä seuraten.

        Puun hinta oli hätävalhe jolla Karvinen koetti selittää Kemijärvi virhettään


      • KemijärvenTodellisuus
        Taustaa kirjoitti:

        Karvinen sai kenkää kun sulki Kemijärven tehtaan, joka olisi pienellä vaivalla saatu tuottamaan liukosellua, sitä puuvillaa korvaavaa tekstiiliteollisuuden kuitua.

        Puuvillan hinta kaksinkertaistui muutamassa vuodessa tuon sulkemisen jälkeen, ja liukosellu seuraa puuvillan hintaa. Karvinen teki hätäratkaisun ja investoi Uimaharjuun satoja miljoonia korvaamaan Kemijärven menetystä. Taas meni metsään. Uimaharjun investointi laskettiin Venäjän puun varaan, ja siinähän kävi niikuin kävi, venäläisen puun tuonti on vähintäänkin hankalaa.

        Kaksi toisiaan seurannutta pahaa virhettä oli liikaa, ja Karvinen sai mennä. Muodollisesti oman päätöksensä mukaan, mutta yhtiön hallituksen asettamia askelmerkkejä seuraten.

        Puun hinta oli hätävalhe jolla Karvinen koetti selittää Kemijärvi virhettään

        Suomen verojärjestelmä (kiitos demareiden jotka tämän saivat aikanaan aikaan) suosivat tehtaiden sulkemista. Sulkemisesta syntyvät kulut voidaan kirjata tappioiksi ja vähentää yhtiön tuloksesta myöhemmin

        http://m.iltalehti.fi/talous/2015052319736694_ta.shtml


      • kepu_haluaa_sosialismia
        KemijärvenTodellisuus kirjoitti:

        Suomen verojärjestelmä (kiitos demareiden jotka tämän saivat aikanaan aikaan) suosivat tehtaiden sulkemista. Sulkemisesta syntyvät kulut voidaan kirjata tappioiksi ja vähentää yhtiön tuloksesta myöhemmin

        http://m.iltalehti.fi/talous/2015052319736694_ta.shtml

        Tappiontasaus on ihan normaali käytäntö markkinatalousmaissa, tietysti Keskustapuolueen ihanneyhteiskunnassa eli kommunismissa sellaista ei ole.


      • TotuusTuostakin
        kepu_haluaa_sosialismia kirjoitti:

        Tappiontasaus on ihan normaali käytäntö markkinatalousmaissa, tietysti Keskustapuolueen ihanneyhteiskunnassa eli kommunismissa sellaista ei ole.

        Tappiontasaus on normaalia, mutta kaikkialla tuotantolaitoksen sulkemisen kustannuksia ei saa vähentää tulevista voitoista.


    • ArvoTulppa

      Tietenkin kaupungistuminen on perseestä, kieltotaulut ja turhat sääntelyt ulottuvat ilmiön johdosta kaukaisiin syrjäkyliin asti vaikka maaseudulla asumaan tottuneet ihmiset eivät tarvitse kaupunkilais apinoiden tavalla opastusta.
      Toinen seikka on mielettömän suuri viranhaltijoiden määrä, joilla monillakaan ei ole asioiden hoito hanskassa, ilmeisesti ovat kommunistien perillisiä, eli demareita. Heidän kykynsä hahmottaa oikean ja väärän välillä on usein hakusessa ja jälki sen mukaista.
      Kolmas näkökohta kaupungistumisen myötä on aiheuttanut aivan uuden ilmiön, uusavuttomuuden, jossa kaupungin kasvatti ei osaa enää valmistaa kaurapuuroa itselleen vaan avuksi on huudettava viranomaislähetteellä joku maahanmuuttaja, usein virolainen tai venäläinen kotipalvelun työläinen, joka tälle avuttomalle kaupunkilaiselle puuron keittää.
      En malta olla huomioimatta myös näiden äänekkäiden mutta varattomien kaupunkilais eläkeläisten avutonta valitusten virtaa, asumistukeen on tulossa pieni leikkaus. Mitä ihmeen asumistukea nuo tarpeettomat jo ennestään tulonsiirtojen varassa eläneet enää tarvitsevat. Onko oma työpanos tähän yhteiskuntaan ollut niin kehno ettei eläke riitä, ilmeisesti aika on mennyt huvitusten hyörinässä sillä aikaa, kun ahkerat ovat aikanaan töitä paiskineet ja elävät nyt omillaan.

      • SurkeaEsimerkki

        Äärettömän surullinen lopputulos kaupukilaistumisen aikaansaamasta turhasta kieltämisestä, sääntelystä ja ymmärtämättöyydestä nähtiin viikonloppuna Herttoniemessä. Monessakin suhteessa.

        Nuorten joskus riehakastakin ilakoimista koetetaan säännellä ja rajoittaa, ja aina löytyy viranhaltija joka saattaa tehdä sen niinkin typerästi kuin hyppyrimäen rinteeseen vaijerin virittänyt on tehnyt. Nyt sääntelyn yritys johti yhden nuoren kuolemaan ja parin muun loukkaantumiseen. Jostain Kapin tasoisesta tollosta tuollaista ajattelemattomuutta saattaisi odottaa löytyvän, mutta eipä juuri muualta. Näköjään tuota kapitasoa löytyy sittenkin myös kaupungin työntekijöistäkin.


      • Tätä_eläkeläisten

        pönkittämistä kaupungeissa isoihin asuntoihin asumistuella olen minäkin ihmetellyt. Jos ei kymmenien vuosien työuralla ole saanut sen vertaa kasaan, jotta pystyisi asumaan omillaan niin eikun pakkausastetta nostamaan. Poistuu samalla yksinäisyys ja vapautuu mamuille asuntoja.


      • SurkeaEsimerkki kirjoitti:

        Äärettömän surullinen lopputulos kaupukilaistumisen aikaansaamasta turhasta kieltämisestä, sääntelystä ja ymmärtämättöyydestä nähtiin viikonloppuna Herttoniemessä. Monessakin suhteessa.

        Nuorten joskus riehakastakin ilakoimista koetetaan säännellä ja rajoittaa, ja aina löytyy viranhaltija joka saattaa tehdä sen niinkin typerästi kuin hyppyrimäen rinteeseen vaijerin virittänyt on tehnyt. Nyt sääntelyn yritys johti yhden nuoren kuolemaan ja parin muun loukkaantumiseen. Jostain Kapin tasoisesta tollosta tuollaista ajattelemattomuutta saattaisi odottaa löytyvän, mutta eipä juuri muualta. Näköjään tuota kapitasoa löytyy sittenkin myös kaupungin työntekijöistäkin.

        Nuoret tiesivät olevansa kielletyllä alueella ja tiesivät vaijerista, joten sitä asiaa on turha ottaa esimerkiksi sääntelystä. Kyllä nuortenkin pitäisi ymmärtää, että kielletty on kielletty.

        Tässä tapauksessa kiellon rikkominen vaati yhden hengen ja kaksi sairaalaan.


      • Vastineeni
        DV8_HellRaiser kirjoitti:

        Nuoret tiesivät olevansa kielletyllä alueella ja tiesivät vaijerista, joten sitä asiaa on turha ottaa esimerkiksi sääntelystä. Kyllä nuortenkin pitäisi ymmärtää, että kielletty on kielletty.

        Tässä tapauksessa kiellon rikkominen vaati yhden hengen ja kaksi sairaalaan.

        Vertaisin tätä turkistarhaiskuihin. Nekin ovat laittomia ja niitä tekevät nuoret tietävät olevansa laittomuutta tekemässä. Sinun tulkintasi mukaan turkistarhuri voisi siis laittaa tappavan ansan iskujen tekijöille ja asia olisi OK. Kyllähän nuorten kettutyttöjenkin pitäisi ymmärtää, että kielletty on kielletty.

        No, esimerkki ei ollut niinkään itse sääntelystä, vaan siitä, että virkamiehiltä puuttuu ns. terve järki kun he toteuttavat sääntelyä. Vaijeri on vaarallinen ja sellaisen asettajan täytyisi ymmärtää siihen liittyvät riskit, jopa kuolemaan johtavan tapaturman mahdollisuus. Sääntelyä voi toteuttaa ajatuksella, tai sitten helsinkiläisittäin.

        Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena, joten poliisi näyttäisi olevan kanssani samaa mieltä, ja sinun kanssa eri mieltä.


      • kuka-maksaa

        asumis tuki pois aivan turha tulon siirto jokainen maksakoon omat menonsa itse.


      • tukiaset_pois
        kuka-maksaa kirjoitti:

        asumis tuki pois aivan turha tulon siirto jokainen maksakoon omat menonsa itse.

        Kyllä, myös maataloustukiaiset pois, jokainen maksakoo omat menonsa itse!!!


    • uskokaaJo
    • Nykyisen talousmallin toimivuus onkin tullut vakuuttavasti osoitettua ;D

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      432
      3105
    2. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      107
      2492
    3. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      368
      2306
    4. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      158
      2025
    5. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      7
      1847
    6. Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!

      Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm
      Tv-sarjat
      23
      1277
    7. 166
      1255
    8. No kerros nyt nainen

      Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.
      Ikävä
      97
      1176
    9. Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä

      Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa
      Haapavesi
      72
      1111
    10. Nainen, mietit miten minä jaksan

      En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite
      Ikävä
      88
      967
    Aihe