koiran haku

Parin sadan km.n päässä oli pisin haku. Eikä olisi kannattanut. Vanha mummu alkeellisessa pienessä asunnossaan myi pentuja. Vaalea koiruus. Oli emoa, tytärkoiraa ja yksi uroskin... Ne tiedot ei mitenkään olleet esillä kennelin sivulla. Koirat tekivät talvella tarpeensa kylppärin lattialle. Arvaat kai, että edessä oli ongelmia sisäsiisteyden kanssa.
Toinen haku n. sadan km.n päässä. Emokoiria oli monia, muutamia uroksia. Sisätiloissa, pienissä, oli vain pentuja saanut narttu. Vanhempi pariskunta. Ilmeisesti elivät pentutuloilla. Hevosiakin oli. Näyttivät ravihepoilta. Myöhemmin seurasin em. kennelin sivuja ja huomasin emokoirien vaihtuvan nopsaan. Eli tehtailua.
Ota enemmän selvää taustoista joltakin tunnetun kennelin pitäjältä. Rodulla on oikeasti väliä.

Riippuu todella paljon koirasta. Jos kyseessä on jokin erityisen kiinnostava yksilö, jonka taustat tunnetaan riittävän tarkasti (myös myyjän/kasvattajan taustat oltava todella selkeät), niin sitä voi mennä hakemaan vaikkapa tuhansien kilometrien päästä toisesta maasta.

Riskinä on tietenkin se, ettei koira vastaakaan odotuksia. Monen sadan/tuhannen kilometrin päässä asuvaa pentua ei kauhean montaa kertaa voi käydä katsomassa ennen varsinaista ostopäätöstä. Myös koiran palauttaminen on hankalampaa. Sitä mega-lupaava tulevaisuuden näyttely-/harrastekoiraa saatetaan haluta hakea vaikka toiselta puolelta maailmaa, mutta mitäs teet, jos lentokentällä tuntia ennen paluuta kotimaahan uuden pennun kanssa huomaakin häntämutkan tai muun merkittävän vian tulevaisuuden käyttötarkoitusta varten? Mitäpä jos koiran kanssa tulee ongelmia tai elämäntilanne muuttuu tai jostain muusta syystä haluat palauttaa koiran?

Kaikessa on riskinsä. Vain sinä päätät ottaa tai olla ottamatta ne.

jep..tää pentu joka haetaan on sekarotuinen..eli ei rotukoira..kuitenkin koirassa olevat rodut sai mut kiinnostuun just tästä pennusta.pennussa siis pyreneittenkoiraa ja berniä. ja toisaalt matka ei mua haittaa,näkeehän samalla muutakin kun tän oman kylän=) ollaanhan tätä jo yli kuukausi odotettu:D

Kunhan haettava koira on lähinnä suomenpystykorva rodultaan, se kannattaa hakea vaikka kivennavalta. Näin se vaan on. =)

Koirani on tullu mulle aina virosta. Ne on tuotu pentuna mulle kotiin asti, eikä oo tullu lisäkuluja siitä että on kiikutettu kotia :) 4 virolainen jo menossa. Ja ei ole pentutehtailtuja nää koirat, kaikki paperit kunnossa :)

kaksi koiraa on haettu noin 400 km päästä, eikä matka kaduta yhtään. Mennäänhän sitätyhjän takia (lomalle) ihnan ulkomaille asti

Pikku matka lämpöä ja rakkautta mukaan,ja pidä eka automatka sylissä että ei tuu shokki hoitoa kun lähtee emon luota autolla....zemppiä pennun kanssa,vastuuta ja tekemistä riittää.....tulevaisuudessa.

kiitos kovasti vastauksistanne. täytyy pitää pikkuista sykyssä alkumatka:)

Itse käytiin hakemassa Espoosta, Jyväskylässä asutaan. Käytiin katsomassa pentuja 2 viikon ikäisinä ja valittiin oma, muutaman viikon päästä käytiin sitten luovutusiässä hakemassa. Ihan sama mulle paljonko matkaa, jos osuu kohdalleen hyvä koira ja kasvattaja, rahalla saa bensaa ja autolla pääsee.

Eka koiramme tuli n.20km päästä, toinen 350km päästä (mut muutakin asiaa samalle suunnalle silloin niin haku kävi kätevästi), ja kolmas tuli 100km päästä. Varmaan joku 400km olisi maksimi jos pelkkää koiraa menisi hakemaan.
Eka koira oli ainoastaan puhdas mutta paperiton, viimeisimmät seropeja.

Eka koira 230 km.
Toinenkoira 335 km, piti palauttaa 537 km.
Ja nuo siis on vaan kilometrit menosuuntaan. Virheitä molemmat koirat, ei minun tarkoitukseeni sopivia kumpikaan. En enää aijo pitkän matkan päästä koiraa hakea.
Maximissaan 100 - 200 km. Pitää päästä useampaan kertaan tutustumaan koiraan ja kasvattajaan ennen kun tekee päätöksen.