Pitäisi eristää vanhan ritamamiestalon kellairin seinät? Miten tehdä niin, että mahdollisimman vähän tila pienenee sisäänpäin. Ulos eristäminen tehdään sitten joskus, kun teemme salaojat.
Kellarissa uusi lattia vesikiertoisella lattialämmityksellä ja sinne tulee myös varaava takka nurkkaan ulkoseinälle. Piippu ulos.
Eri vaihtoehtoja pyöritelty, nyt kaivattaisiin kokemuksia?
Kellarissa uusi lattia vesikiertoisella lattialämmityksellä ja sinne tulee myös varaava takka nurkkaan ulkoseinälle. Piippu ulos.
Eri vaihtoehtoja pyöritelty, nyt kaivattaisiin kokemuksia?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ennenkuin ryhdyt mihinkään korjaustyöhön, suunnittele! Ensinnäkin älä aloita sisältä! Vaan malta mielesi ja tee se ulkopuolen korjaustyö ensin. Vältyt monelta harmilta ja voit samalla sitten eristää kellarin seinät ulkoapäin. Paljon helpompaa! Sisäpinnoille hyvät puhdistukset ja desinfioinnit. Lattiaan, jos et aio korjata, timanttihionta ja CREOM. Ulkopuolella käytä nykyaikaisia vesieristeitä,älä usko vanhaan ja perinteisiin pikieristeisiin, työvirheiden vaara suuri ja tarkastaminen jotakuinkin mahdotonta. Tasoita vanha sokkeli tasaiseksi, mielummin paremmin kuin huonommin, tähän päälle patolevy valmistajan ohjeiden mukaan. Patolevyä vasten lahoamaton eriste; leca-sora, styrox, finnfoam, uretaani. Eristeen viereen tasarakeista sepeliä, mielummin väh 16 mm. Kun olet täyttämisessä n.40 cm päästä valmiista pinnasta asenna sepelin päälle vielä vaakaan eriste sokkelin viereen n. väh 1 m:n leveydeltä. Laita eristeen päälle muovia tai muuta vettä läpäisemätöntä materiaalia niin että toinen reuna nousee sokkelin vieressä samaan korkoon kuin patolevyn pinta ja eristeen toisessa reunassa vähintään 10 cm ohi eristeen eristeen paksuus. Tämän päälle 10 hienompaa sepeliä ettei riko muovia tms. Sen jälkeen n. 20cm savipitoista multaa. Savipitonen sen takia että siitä tulee melkolailla vettä huonosti lapäisevää ja ohjaa näin sadevedet pois sokkelista ja sinulla kasvaa nurmikko sokkeliin asti eikä siitä ole haittaa. Toki voit päällystää sokkelin vierustan millä tahansa materiaalilla kunhan muistat että se on vettä huonosti läpäisevää. Muista kuitenkin asentaa sokkelin vieurseriste kallelleen poispäin sokkelista, reilusti! Miel. väh 10 cm kallelleen. Tai jos käytät Lecapapua muotoile yläpinta kallelleen ja asenna lecapvun päälle 5 cm kovaa eristettä esim styrox. Muista kun kaivat kaikki auki niin korjaa kunnolla älä pihistele eristepaksuudessa. Mielummin 20 cm kuin 10 cm. Eriste maksaa nyt sen minkä maksaa mutta energian hinta nousee joka vuosi enemmän mitä palkkasi! Monta detaljia tientenkin jää tästä pois. Mutta suunnittele! Yksi juttu vielä. Lämmöneristeen jäädessä ulkopuolelle saadaan kellarin betonisen sokkelin lämpötilaa nostettua ja näin edesautetaan suhteellisen kosteuden laskeutumista. Kun suhteellinen kosteus pysyy tietyn tason alapuolella ei esiinny ns. kosteus eikä homevaurioita. Lämpötilalla tässä on suuri merkitys. Mitä lämpimämpi kellarin huonelämpö on sen enemmän siihen mahtuu kosteutta. Betoninen sokkeli kykenee sitomaan melko suuriakin vesimääriä itseensä mutta kun se saavuttaa tietyn rajan alkaa siinä tapahtua homekasvua.(en kuitenkaan selitä tässä miksi). Mutta jos sokkelista pääsee vapaasti haihtumaan kosteutta ympäröivään huonetilaan ei kasvua tapahdu. Koska betoniseen sokkeliin voi tosiaa sitoutua suuria määriä vettä on erityisen tärkeää että edes jompikumpi pinnoista pääsee haihduttamaan suoraan joko ulkoilmaan tai sisäilmaan! Pienet vesivuodot eivät betosisessä sokkelissa edes näy sisäpinoilla jos veden haihtumista ei estetä. Haihtuminen estetääm usein liian tiivillä maaleilla. Joten tasoituksissa suosittelen sementtipohjaisia tasoitteita sekä maaliksi joko kalkkimaalia tai muita hengittäviä maaleja. Toki sokkeli voidaan päällystää tuuletusvälillä ja panelillakin. Mutta ei missään nimessä muovia eikä lämmöneristeitä! Ja nämä neuvot koskevat nimenomaan tätä rakennetta. Mikäli ehdoin tahdoin haluat aloittaa sisältä siihen ovat eri neuvot, mutta paljon monimutkaisemmat!
Ilmastointi on myös tärkeä juttu kellarissa. Pääsääntöisesti kellarien koneellinen ilmanvaihto säädetään alipaineisiksi. Mutta, omasta mielestä ja kokemuksen myötä. Ilmastointi säädetään alipaineiseksi ja sen jälkeen lisätään tuloilmaa esim sokkeliin porattavilla tuloilmaventtiileillä. Näin saadaan pysymään tilanne sellaisena ettei korvausilmaa ala virrata vanhojen harvojen kellareiden seinien läpi ja ala aiheuttaa hajuhaittoja ja yms. Tilanne pysyy ns. tasapainoisena. Ilmastoinnilla on turha sekoittaa kellarin muutenkin herkkää kosteus taspainoa. Tulisijat vaativat tietenkin kellarissa lisäilmaa. Nämä kannattaa huomioida huonekohtaisilla avattavilla/suljettavilla tuloilmaventtiileillä. Venttilien määrät ja sijainnit saadaan usein vasta selville asumisen myötä. Miksikö asia on sitten näin? Teoriat perustuvat aina jonkin asteisiin vakiotilanteisiin. Ja oman kokemuksen myötä vanhojen talojen työvirheet, maastosijainnit, pohjavesiasemat, tuulensuunnat, maaperän laatu(savet haisevat, saven sisässä olevat puut löyhkäävät, hiesu ja hiekkakerroksissa on hyönteisiä, kalliossa on omat tuoksunsa, rikki yms) eivät ole vakioita! Pienikin virhe esim. viemäröinnissä voi aiheuttaa suuren hajuhaitan kun koneellinen ilmastointi laitetaan päälle! Ja jos viemäriä ei voi pienillä kustannuksilla korjata mitä teet? Sammutat uuden ilmastointikojeen ja tilanne korjaantuu. Näin ei saisi tapahtua. Mutta valitettavan usein joudutaan hienot ilamstointikojeet sammuttamaan koska ne aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Siis suunnittelu! Ei teorioita!
Kiitos mestarille (ja muille) asiantuntevista neuvoista. Meillä on suunnittelija ja vastaava, sillä taloon tehdään perusteellinen peruskorjaus. Hän on ollut tuuletusvälin ja kyprokin kannalla. Itse kapinoin sen tilaa pienentävän vaikutuksen vuoksi. Putkimiehemme taas on SPU eristeen kannalla.. Otamme nyt urakoitsijan tekemään peruskorjauksen vuoden alusta alkaen ja odottelemme (vastaava) hänenkin näkemystään asiasta. Itse olen myös ollut ulkopuolisen eristämisen kannalla luettuani asiasta eri lähteistä.
Tällä hetkellä tilanne on se että kellarissa on lattia purettu kokonaisuudessaan, laitettu uusi eristyssepeli/sora, uusittu valu jossa vesikiertoinen lämmitys sekä uudet viemäriputket. Taloon tulee koneellinen lämpöä talteen ottava ilmastointi.
Nyt olemme tekemässä kellarin tiloja kuntoon eikä se voi odottaa ensi kesän ulkopuolista eristämistä. Joten vaihtoehtona lienee nyt käsitellä sisäseinäpinnat kuntoon ja laatoittaa ym. muuten sisustaa ja sitten kesällä hoitaa se ulkopuoli. Kyllä kai se voi odottaa sinne, eristäminen meinaan...
Nimim. Mestari kirjoitti Rintamamiestalon sokkelin eristämisestä ulkoapäin. Kirjoituksessa tuotiin esiin seikkoja, joita en ole tullut ajatelleeksi. Yksi asia vielä askarruttaa: Miten eristää sokkeli maanpinnan ylapuolelta? Eristevahvuus nousee melko suureksi ja vaikuttaa talon ulkonäköön ja johtaa siihen, että talon ulkoverhousta on myös tuotava ulospäin. Sokkeli on muurattu betoniharkoista. Pitäisikö minun kuitenkin tehdä eristys sisäpuolelle? Kellarin päälle on valettu holvilaatta ja kylmäsiltoja tulee. Kuinka sisäpuolinen eristys olisi järkevää tehdä?
Eli ennenkuin teet yhtään mitään kannattaa palkata joku suunittelija tekemään suunitelmat.Tuo projektisi ei ole mikään pikkujuttu joka käy tosta vaan.Siis jos tehdään hyvää.
Itse tekisin ne ulkopuoliset hommat kyllä ensin ja vasta sen jälkeen miettisin sisäjuttuja.
Usko tuota aiempaa kirjoittajaa!!
Niin se eristys kannattaa tosiaan tehdä ulkopuolelle. Itse harkitsisin kyllä eristystä heti sokkeliin kiinni siis patolevyn alle. Eriste mitä voisi ajatella sisäpuolelle voisi olla esim leca-harkko. Valitettavasti vie kyllä tilaa, alle 150mm ei lisää kyllä kovinkaan paljon u-arvoa.
Niin varsinaisesti piti kommentoida tota salaojitusta. Sitä ei sitten välttämättä kannata tehdä ainakaan anturan alapuolelle, jos sellaista nyt edes on. Savimaassa saattaa käydä niin, että maan kuivuessa menee se kasaan ja seurauksena talon painumista. Jos suunnittelijaa käytät valitse sellainen kenellä kokemusta, vaikka maksaisikin vähän enemmän. Niin paljon väärin korjattuja taloja!! Meinaatko jonkinlaisen perustuksen tehdä sitä takkaa varten??
Asiaa puhuu mestari. Jos tuohon nyt jotain lisäisi, niin sokkelin voi sisältä maalata esim. kalkkimaalilla. Se läpäisee kosteuden ja perinnemaalikauppiaan mukaan myös tappaa pöpöt.
A
Hei, meillä on samanmoinen projekti sisäpinnoitusvaiheessa.
Aloitettiin ulkopuolelta salaojituksella, ja kellarin seiniin tuli ulkopuolelle Isodrän eriste, joka toimii kosteuseristeenä myös. Kuoppa täytettiin samalla maalla mitä sieltä kaivettiin pois, maa muotoiltiin poispäin viettäväksi.
Kellarin maanvarainen betonilattia piikattiin pois ja eristeeksi laitettiin lattiaankin Isodrän ja päälle kuitukangas, raudoitus, vesikiertoinen lattialämmitys ja valu.
Sisäpuolella meillä oli vanhastaan siporeksin näköisestä tiilestä rakennetut sisäseinät. Nuo jätetään ennalleen ja pesuhuoneeseen tulee tiilitasoite, kosteuseristys ja laatoitus. Takkahuoneeseen tulee koolaus ja puupaneli, ei mitään eristyksiä väliin.
Meillä on remontti vähän vaiheessa... toisaalta on ollut kiva katsoa ennen päälystämistä että kosteutta ei tule läpi yms.
Juu meillä rintsikkatalo on muuten rempattu, mutta kellari odottaa vielä remonttia. Tarkotus olisi aloittaa piakkoin.MIten purit kellarin lattiat eli puritko kaikki lattiat kerralla ja entäs ulkoseinien vierustat,jätitkö seinien viereen vanhaa laattaa suikaleen vai otitko kaikki pois.
Tarttiko tehdä maanvaihtoja laatan alle?
Tuliko kantavien seinien siirtoja?
Miten olet ilmanvaihdon järjestänyt?
Kuulostelen tässä miten itsekukin on kellarinsa remontoinut!
Hyvää Joulua !!
Puratimme ensin vahnan öljysäiliön sisältä saatiin kokonainen huone tilaa.. Sitten purettiin kellarin lattian kokonaan piikaten ja palat ulos kantaen... pari miestä teki pari päivää. Reunoille jäi joihinkin kohtiin "suikaletta" tukemaan. Sitten kannoimme ulos n. 40 cm hiekkamaata. Väliseinien alle jäi hiekkaa. Sitten tehtiin virhe, vältä jos voit. Eli jos purat kiviväliseinä tee se ennen hiekankantoa. On helpompi roudata palat kun ei tarvii nostaa. Timanttisahuri sahasi väliseinät alas, 3 päivää meni laskua 2700e. Sitten laitettiin huopa ja uudet viemäriputket ym.vedot. Päälle sora eristeeksi, eristyslevyt/styroksi, vesilämmitysputket ja uusi valu lattiaksi samaan tasoon kuin entinen. Teknikkaa (uusi pannu,vesimittarin siirto(ennen valua)öljysäiliöt 2x750l) saatiin mahtumaan entiseen pannuhuoneeseen pienellä suunnittelulla.
Näin meillä, nyt asennetaan ilmastointia (koneellinen), takka ja uusi piippu takkahuoneeseen...
niin vielä unohtui sanoa että välipohja (kellarin katto) tuettiin tietysti useillä ns."tönäreillä". Meille piti tulla tukipalkki kattoon, mutta sitten päädyimme (suunnittelija) tekemään uuden valun keskikerrokseen raudoituksineen (TB-valu) tukemaan välipohjaa/kattoa. Ja taas säästyi tilaa ja sen keskikerroksen valun yhteydessä asennettiin myös lattialämmitysputket (kuisti, eteinen ja keittiö)...
Kaikki lattiat kerralla, niin sai viemärit ym uusituksi kerralla jne. Tietysti tällaisista työjärjestyksistä on kussakin tapauksessa syytä kysyä ammattilaiselta, jottei pura niin, että esim hajoaa paikat...
Samaten seinien viereen vanhan jättäminen tai ylipäänsä, miten lattian rakenne on mahdollista ja syytä uusia, on syytä katsoa ammattilaisen kanssa, koska esim lattian osallisuus jopa kantavana rakenteena riippuu alkuperäisen rakennekokonaisuuden toteutustavasta. Meillä jätettiin pieni kaistale ulkoseinien viereen jo siksikin, että siihen oli pykätty aiemmin seinän lisäeristykseksi tiilikerros seinän sisäpuolelle muuraten ja se hyvänä rakenteena haluttiin säilyttää eikä ollut tulossa esim sen luonteista maanvaihtoa, jonka toteuttaminen olisi vaikuttanut tämän ratkaisun toimivuuteen.
Maanvaihdon merkitys riippuu monesta seikasta.
Meillä ei tehty suurta maanvaihtoa, koska monestakin syystä sen toteuttaminen olisi ollut riskialtista ja vain sisäpuolisena toteutuksena tähän maaperään mahdollisesti pitkällä tähtäimellä huono asia kantavien rakenteiden keston kannalta. Hyvä salaojitus riittävän paljon lattiatason alle (siis talon ulkopuolella normaaliin tapaan) ja sisäpuolella laatan alla ohuen kapillaarikatkokerroksen päällä oleva kapillaarisuuden katkaiseva isodrän-eriste toivottavasti hoitavat kosteuden poissapidon riittävästi.
Kantavia seiniä ei onneksi tarvinnut lähteä siirtämään, koska sekin tekisi taas remontista monella tapaa mittavamman suunnittelusta kaikkiin toteutusvaiheisiin. Totesimme heti alkuun, että aiotaan korjata vanhaa eikä rakentaa kokonaan uusiksi se talo. Silloin on tehtävä vain ne asiat, jotka ovat välttämättömiä vanhan rakennustekniikan aiheuttamien nykyään virheinä pidettävien ilmiöiden korjaukseen ja asianmukaisten rakenneratkaisujen varmistamiseen ja vältettävä koskemasta lähes kaikkeen siihen, mihin ei ole pakko.
Ilmanvaihdosta ajattelimme ensin lämmmöntalteenotolla varustettua nykyaikaista konetta. Sitten pohdittuamme ammattilaisten sinänsä hyvien suunnitelmien ja ehdotusten toteuttamista totesimme, että putkitukset jo sinänsä muodostuvat hankaliksi toteuttaa ja lopputulosta on kuitenkin vaikea taata. Viitaten tälläkin palstalla esiin tulleisiin ongelmiin. Päädyimme poistopuhaltimeen (helposti säädettävään toki, esim saunomisen jälkeiseen kuivaukseen ajatellen) kellarikerroksen tilojen osalta. Ilman sisäänotot järjestämme ikkunoiden yhteyteen niitä uusiessamme, paitsi saunomisen ja takkahuoneen takan käytönaikaiset ilman sisääntulot (vanhoihin tuuletusläpivienteihin), joihin tulee erilliset tarvittaessa avattavat kanavat. Näin ilmanvaihto on toteutettavissa halvimmin, vähiten muutenkin mahdollisuuksiltaan rajoittunutta sisäkaton laskemista vaatien ja yksinkertaisesti toiminnan mukaan säätäen. Aiempaan ikkunoiden ja ovien vetoisuuteen sekä koordinoimattomaan lämpökatoon 50-luvun avoimiin savu- ja tuuletushormeihin verraten ei energiatalous ainakaan huonontune ja vältetään monta rakennusteknistä ongelmaa. Upealta toki toimiva lämmön talteenottava systeemi kuulostaisi edelleenkin...
Kiitosta vaan kaikille. Samanlaiset ajatukset on minullakin tuosta kellariremontista. Ilmastoinnin toteuttaminen on tosiaankin hankalaa tuonne kellariin , siis ilmanvaihtokoneella (putkitukset,läpiviennit..).
Palataanpa astialle!
Voisitteko kertoa mitä nämä kellariremontit ovat kokonaisuudessaan maksaneet? Olemme nimittäin miettimässä 50-luvun talon ostoa, jossa kellarissa eristämättömät tilat.