Tuulettuva-alapohja

Poistoilman suhteellinen kosteus on lämmityskaudella aina 100%. Eli varma homepommi todellakin.

Tuuletuksen tarkoitus on estää mm kosteusvaurioita. Varmuuden vuoksi kannattaa asentaa kosteusmittarit (esim http://bit.ly/2ial1uN ).

Tuota tekniikkaa on käytetty Ruotsissa jo vuosia ja on pysynyt rossi kuivana. Sun teoria edellyttää, että 7/24 kylppäri suoltaa kosteutta ilmastointiin.

Mulla ollut vuosia ilman talteenoton pohjassa oleva putki auki, josta pitais tulle kondessivesi pois.

Olen pitänyt siinä astiaa ja kas'kummaa ei ole vuosien aikana tipahtanut yhtä ainoaa tippaa vettä poistosta.

Joten kehittele tuota jäteilmaideaasi lisää.

ko-kei-li-ja kirjoitti:

Tuota tekniikkaa on käytetty Ruotsissa jo vuosia ja on pysynyt rossi kuivana. Sun teoria edellyttää, että 7/24 kylppäri suoltaa kosteutta ilmastointiin.

Mulla ollut vuosia ilman talteenoton pohjassa oleva putki auki, josta pitais tulle kondessivesi pois.

Olen pitänyt siinä astiaa ja kas'kummaa ei ole vuosien aikana tipahtanut yhtä ainoaa tippaa vettä poistosta.

Joten kehittele tuota jäteilmaideaasi lisää.

Lue lisää

Ei ole järkevää toimintaa.

Omaansa saa toki tuhota ja huonosti hoitaa.

Olen tuota järjestelmää valmistajilta kysellyt ja he ovat oman laitteensa käytön sanotulla tavalla kieltäneet. Eivät kanna mitään vastuuta juuri kosteusongelmien vuoksi.

En kyllä edes ymmärrä mitä olet tehnyt. Voisitko ystävällisesti kertoa järjestelmäsi kuvauksen käyttäen alan oikeita termejä. Arvaan, että puhallat jäteilmaa rossipohjaan. Se ei ole järkevää.

Yhden asunnon kokemuksia ei voi yleistää. Jos vaikka henkilö sattuisi käyttämään niin vähän vettä, ettei ongelmaa sen vuoksi ole näkyvästi ilmaantunut, niin lapsiperheessä lotrattaisiin sen verran enemmän, että ongelmia tulisi.

ko-kei-li-ja kirjoitti:

Tuota tekniikkaa on käytetty Ruotsissa jo vuosia ja on pysynyt rossi kuivana. Sun teoria edellyttää, että 7/24 kylppäri suoltaa kosteutta ilmastointiin.

Mulla ollut vuosia ilman talteenoton pohjassa oleva putki auki, josta pitais tulle kondessivesi pois.

Olen pitänyt siinä astiaa ja kas'kummaa ei ole vuosien aikana tipahtanut yhtä ainoaa tippaa vettä poistosta.

Joten kehittele tuota jäteilmaideaasi lisää.

Lue lisää

Jäteilman johtaminen ala- tai yläpohjaa aiheuttaa kosteusvaurin 100% varmuudella.
Jos ruotsissa on jotain käytetty, niin se ei takuuvarmasti ole kosteaa sisäilmaa.

eiääliö kirjoitti:

Jäteilman johtaminen ala- tai yläpohjaa aiheuttaa kosteusvaurin 100% varmuudella.
Jos ruotsissa on jotain käytetty, niin se ei takuuvarmasti ole kosteaa sisäilmaa.

Mulla 4 hengen perhe ja tuolla systeemillä rossipohja pysynyt täysin kuivana. Teillä luulosairautta rutosti.

Laitevalmistaja voi kieltää mutta minä asensin 6 v. sitten tuon systeemin, kun ryämintätilassa oli vallankin nurkissa kosteutta. Sen jälkeen tilanne parani täysin.

Jokainen saa hometta kasvattaa vapaasti talonsa alla mutta mulle se ei käynyt.

khj4kg kirjoitti:

Mulla 4 hengen perhe ja tuolla systeemillä rossipohja pysynyt täysin kuivana. Teillä luulosairautta rutosti.

Laitevalmistaja voi kieltää mutta minä asensin 6 v. sitten tuon systeemin, kun ryämintätilassa oli vallankin nurkissa kosteutta. Sen jälkeen tilanne parani täysin.

Jokainen saa hometta kasvattaa vapaasti talonsa alla mutta mulle se ei käynyt.

Lue lisää

Saahan sitä tehdä. Voi vaikka kakata housuihin, jos haluaa. Laki ei kiellä edes tappamasta, mutta lupaa kyllä rangaistuksen, jos niin tekee.

Tuo kytkentä ei ole hyvän asennustavan eikä rakennusmääräysten mukainen. On edesvastuutonta suositella sitä muille. PISTE

BauHerr kirjoitti:

Saahan sitä tehdä. Voi vaikka kakata housuihin, jos haluaa. Laki ei kiellä edes tappamasta, mutta lupaa kyllä rangaistuksen, jos niin tekee.

Tuo kytkentä ei ole hyvän asennustavan eikä rakennusmääräysten mukainen. On edesvastuutonta suositella sitä muille. PISTE

Lue lisää

Luettele pykäliä. PISTE

eiääliö kirjoitti:

Jäteilman johtaminen ala- tai yläpohjaa aiheuttaa kosteusvaurin 100% varmuudella.
Jos ruotsissa on jotain käytetty, niin se ei takuuvarmasti ole kosteaa sisäilmaa.

Ruåtsissa ovat tietääkseni enempi harrastaneet lämpöalapohjia, joissa ei ole lainkaan tuuletusta/ilmanvaihtoa. Hlökohtaisesti pidän tätäkin riskialttiina - vaatii tosi huolellista työtä, ettei sinne jostain sitä kosteutta järjestetä...

Jäteilma LTO:n jälkeen ryömintätilaan = katastrofi. Asunnoissa tuppaa olemaan kosteuslähteitä sisällä (viherkasveista pyykin kuivaamiseen) -> poistoilman vesisisältö on ainakin ajoittain gramman tai kaksi (per kuutio) korkeampi kuin ulkoilmassa .... ja sitku ilma jäähtyy LTO:ssa, suhteellinen kosteus pompsahtaa jo lähelle sataa ja tätä ilmaa sitten pitäisi ryömintätilaan ajaa?

Lämpöalapohjia on joskus tehty silläviisiin, että poistoilma kierrätetään ryömintätilan/alapohjan kautta ... mutta siinä välissä EI ole lämmöntalteenottoa. Silloin ilman suhteellinen kosteuskin pysyy matalana. Vrt. samaa on isoissa rakennuksissa tehty niin, että toimistojen poistoilma syötetään pysäköintihalliin. Mutta nämä keksinnöt ovat ajalta, kun ilmanvaihtolaitteissa ei yleensä ollut lämmöntalteenottoa ollenkaan.

Ja nyt essonvaarit yrittää vanhasta muistista soveltaa näitä LTO:lla varustettuihin järjestelmiin... koska ennenkin on tehty näin?

huuhaatakin kirjoitti:

Luettele pykäliä. PISTE

http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf#page=12

Poistoilmaluokka 3:
Kuvaus ja käytön rajoitus: Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman laatua.
Tilaesimerkki: WC ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen keittiöt, jakelu ja opetuskeittiöt, piirustuksien kopiointitilat.

Taulukko 5:
Jäteilmalaitteen sijoitus:
Poistoilmaluokka 3: Maanpinnasta tai pihatasosta 3m.

Eiköhän se ole juuri toisinpäin eli talvella kiinni ja kesällä auki - itse kyllä pitäisin luukut auki aina.

ryömintätila kirjoitti:

Eiköhän se ole juuri toisinpäin eli talvella kiinni ja kesällä auki - itse kyllä pitäisin luukut auki aina.

No ei todellakaan ole. Talvella ilma on rutikuivaa, ja siksi alapohjaan kannattaa päästää sellaista ilmaa. Kesällä ilma on korkeasta lämmöstä johtuen kosteaa, joten sitä ei kannata rakenteisiin päästää.
Eipä mikään ihme, että Suomessa on talot läpimätiä muutaman vuoden iässä, kun kaiken maailman Esson baarissa koulutetut hevosmiehet soveltaa alkoholisoituneen peräkammarinpojan oppeja. Sellaisten pitäisi pysyä kunnan vuokratalossa, jossa kiinteistöhuolto ja isännöitsijä pitää asukkaat holhouksessa, yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

http://www.finnfoam.fi/kayttokohteet/alapohja/tuulettuva-alapohja/

"Esimerkki B - rossipohja syksyllä ja talvella:
Kylmä ilma kuivattaa tehokkaasti rakenteita"

rossimopo kirjoitti:

No ei todellakaan ole. Talvella ilma on rutikuivaa, ja siksi alapohjaan kannattaa päästää sellaista ilmaa. Kesällä ilma on korkeasta lämmöstä johtuen kosteaa, joten sitä ei kannata rakenteisiin päästää.
Eipä mikään ihme, että Suomessa on talot läpimätiä muutaman vuoden iässä, kun kaiken maailman Esson baarissa koulutetut hevosmiehet soveltaa alkoholisoituneen peräkammarinpojan oppeja. Sellaisten pitäisi pysyä kunnan vuokratalossa, jossa kiinteistöhuolto ja isännöitsijä pitää asukkaat holhouksessa, yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

http://www.finnfoam.fi/kayttokohteet/alapohja/tuulettuva-alapohja/

"Esimerkki B - rossipohja syksyllä ja talvella:
Kylmä ilma kuivattaa tehokkaasti rakenteita"

Lue lisää

Tulee mieleen keskiajan suhtautuminen avaruustieteeseen kun lukee sun esitystä.

Onneksi et pääse uhkaamaan mun henkeä.

Mulla ollut n.6 vuotta Valloksin 95 ja siitä ohjasin poistoilman rossipohjaan, kun ryömintätilassa oli näkyvissä alkava homekosteus.

Vuosittain olen tarkastanut rossin tilan ja täysin kuivana on pysynyt.

Ei sinne saa mistään pyykinkuivauskoneesta johtaa vesihöyryä mutta tomppelikin näkee (ilmisesti et sinä), että talteenoton poistosta ei tule vesihöyryä ja poistoputki pitää eristää hyvin ennen rossipohjaa.

Ei putki saa kulkea pakkasilmassa. Olen ekatalvena ryöminyt tutkimaan putken tuomaa ilmaa usein ja kuivaksi havainnut.

Käy hakemassa diapamia tohtorilta ellei burana auta.

Eikös se ole niin, että alapohjan lämpö ei saa koskaan olla ulkoilmaa kylmempää ???

Sehän on hyvä - ilma vaihtuu ja puut pysyvät kunnossa.

Itselläni myös mökki pilariperustuksella tosin vain noin 40 senttiä korkeat - pilareiden välit on katettu rimoista tehdyllä vinoristikolla, jonka taustaan on kiinnitetty galvanoitu verkko citi-pupujen ja muiden otusten poispitämiseksi.

Mitä enemmän tuulee niin sitä paremmin alapohja tuulettuu.

onko millaiset pilarit
betonia vai ruuvipaalut

Pahin tilanne on yleensä keväällä/alkukesällä, kun maaperä ja sitä myöten ryömintätilakin on vielä talven jäljiltä kylmä. Tällaiseen tilaan kun vuotaa ulkoilmaa, niin sehän siellä sitten jäähtyy jopa niin paljon, että siitä tiivistyy kosteutta. Eli mitä enemmän vaihdat ilmaa, sitä enemmän tuot kosteutta tilaan!

Toisaalta ilmanvaihdon mukana tulee myös lämpö, joten ohjeet kyllä yleensä on silläviisiin, että kesällä pitäisi tuulettaa tehokkaasti, jotta saadaan ryömintätila mahd. nopeasti lämpenemään ja kondensointi loppumaan.

Sattuneesta syystä voisi puurossin kanssa olla paikallaan harkita myös
- maanpinnan eristämistä
- ryömintätilan lämmitystä tai ilmankuivaimen käyttöä

Miten olisko sellainen paikallaan, että jonkin asteen lämmitin/puhallin seuraa ulkoilmaa keväällä eikä päästä rossia kylmemmäksi kuin ulkona oleva ilma

Sittenpä hän pysyy koko ajan matalammissa suhteellisissa kosteuksissa. Kuivanapitolämmitykseksi tällaista on tavattu haukkua.

Tälläistä olen myös kuullut, että tuo olisi keväällä tilanne pahin?'

lämpimällä_säällä kirjoitti:

Pahin tilanne on yleensä keväällä/alkukesällä, kun maaperä ja sitä myöten ryömintätilakin on vielä talven jäljiltä kylmä. Tällaiseen tilaan kun vuotaa ulkoilmaa, niin sehän siellä sitten jäähtyy jopa niin paljon, että siitä tiivistyy kosteutta. Eli mitä enemmän vaihdat ilmaa, sitä enemmän tuot kosteutta tilaan!

Toisaalta ilmanvaihdon mukana tulee myös lämpö, joten ohjeet kyllä yleensä on silläviisiin, että kesällä pitäisi tuulettaa tehokkaasti, jotta saadaan ryömintätila mahd. nopeasti lämpenemään ja kondensointi loppumaan.

Sattuneesta syystä voisi puurossin kanssa olla paikallaan harkita myös
- maanpinnan eristämistä
- ryömintätilan lämmitystä tai ilmankuivaimen käyttöä

Lue lisää

Yks asia joka nappaa on, että miksi jäähdyttää sitä alapohjaa talvella pitäen luukut auki, jos heti keväällä luukut avattua kosteus kondensoituu kylmiin pintoihin.

Eikö parempi olisi pitää talvella luukut kiinni, jolloin maan lämpö pitää tilan lämmön siinä 5-asteessa ja kosteus purkautuu eristämättömän sokkelin kautta kuivempaan ulko-ilmaan. Keväällä taas kun aukaisee luukut niin pinnat eivät ole jäätävän kylmiä eikä kondensointia ilmene pintojen ollessa suunnilleen samaa lämpöä kuin ulko-ilma.

Jos taas pohja on hyvin eristetty (kuten pitäisi) eikä maasta nouse paljoakaan kosteutta eristeiden ja maanvaihdon (sepeli) takia niin miksei pitäisi luukkuja auki läpi vuoden - tällöinhän ilma vaihtuu olosuhteiden mukaan eli rakennuksen toinen puoli on aina varjossa ja toinen auringon lämmössä - siis eräänlainen painovoimainen tuuletus (tuulesta puhumattakaan) koskee myös ala-pohjaa eikä pinnat ole koskaan ole merkittävästi ulko-ilmaan nähden eri-lämpöisiä aiheuttaen kondenssia.

Mulla menee kuuraan sokkelin sisäpinnat talvella. Luukut talvella kiinni talo on rmtalo

välilläihmettelee kirjoitti:

Yks asia joka nappaa on, että miksi jäähdyttää sitä alapohjaa talvella pitäen luukut auki, jos heti keväällä luukut avattua kosteus kondensoituu kylmiin pintoihin.

Eikö parempi olisi pitää talvella luukut kiinni, jolloin maan lämpö pitää tilan lämmön siinä 5-asteessa ja kosteus purkautuu eristämättömän sokkelin kautta kuivempaan ulko-ilmaan. Keväällä taas kun aukaisee luukut niin pinnat eivät ole jäätävän kylmiä eikä kondensointia ilmene pintojen ollessa suunnilleen samaa lämpöä kuin ulko-ilma.

Jos taas pohja on hyvin eristetty (kuten pitäisi) eikä maasta nouse paljoakaan kosteutta eristeiden ja maanvaihdon (sepeli) takia niin miksei pitäisi luukkuja auki läpi vuoden - tällöinhän ilma vaihtuu olosuhteiden mukaan eli rakennuksen toinen puoli on aina varjossa ja toinen auringon lämmössä - siis eräänlainen painovoimainen tuuletus (tuulesta puhumattakaan) koskee myös ala-pohjaa eikä pinnat ole koskaan ole merkittävästi ulko-ilmaan nähden eri-lämpöisiä aiheuttaen kondenssia.

Lue lisää

On täällä todella älyttömiä kommentteja. Meillä on hiukan yli sadan neliön talossa tuulettuva rossipohja, talon kummallakin pitkällä sivulla on yhteensä 6 tuuletusreikää ja lyhyillä sivuilla 4 eli kaikkiaan 10 reikää. Pidämme ne avoinna vuoden ympäri ja kosteusvahti lanka lämmittää tarvittaessa. Lisäksi rossipohjassa on alla kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehty sepelikerros estämässä kosteuden nousua ja sepelipatja on vielä peitetty höyrytiiviillä rakennusmuovilla, jonka joka ikinen sauma on tiivistetty hyvin pitävällä vihreällä höyrynsulku teipillä. Sanomattakin pitäisi olla selvää jopa palstan toopeimmillekin, että ongelmia ei ole ollut eikä niitä näin perustukset tehtäessä tule olemaankaan.

Vesi tiivistyy talvella muovin alapintaan ja kesällä muovin päälle.
Sinänsä ilman suhteellinen kosteus seurannee teillä ulkoilmaa siellä alapohjassa ja sitäkautta pysynee kunnossa. (jos muovin pinnassa ei ala kasvaa mitään)

Jos ei hometta kaikki ok

>Entä kun suulakepuristettu eriste hiljalleen vettyy, niin kivasti muhii puun ympärillä ?

1) Ei se vety ellei sitä upoteta veden alle pitkäksi aikaa.
2) Muovieristeistä ei pääse kosteus siirtymään puurakenteeseen koska muovieriste ei toimi kapilaarisesti.

Muovieriste kyllä estää kostuneen puun kuivumista. Finfoam estää sen täysin, EPS vain hidastaa sitä.

Kunhan puupalkkien lämpimällä puolella on korkeampi vesihöyryn vastus kuin kylmällä puolella, eristeen kohdalla olevat palkit pysyvät lahoamatta.

raksaaja kirjoitti:

>Entä kun suulakepuristettu eriste hiljalleen vettyy, niin kivasti muhii puun ympärillä ?

1) Ei se vety ellei sitä upoteta veden alle pitkäksi aikaa.
2) Muovieristeistä ei pääse kosteus siirtymään puurakenteeseen koska muovieriste ei toimi kapilaarisesti.

Muovieriste kyllä estää kostuneen puun kuivumista. Finfoam estää sen täysin, EPS vain hidastaa sitä.

Kunhan puupalkkien lämpimällä puolella on korkeampi vesihöyryn vastus kuin kylmällä puolella, eristeen kohdalla olevat palkit pysyvät lahoamatta.

Lue lisää

Eikös tuollaista foamia ole käytetty jo aikoja yläpohjassa kattotuolien välissä.. Miksi se ei toimisi alapohjassa, tai kuinka sen saa varmiten toimii.

raksaaja kirjoitti:

>Entä kun suulakepuristettu eriste hiljalleen vettyy, niin kivasti muhii puun ympärillä ?

1) Ei se vety ellei sitä upoteta veden alle pitkäksi aikaa.
2) Muovieristeistä ei pääse kosteus siirtymään puurakenteeseen koska muovieriste ei toimi kapilaarisesti.

Muovieriste kyllä estää kostuneen puun kuivumista. Finfoam estää sen täysin, EPS vain hidastaa sitä.

Kunhan puupalkkien lämpimällä puolella on korkeampi vesihöyryn vastus kuin kylmällä puolella, eristeen kohdalla olevat palkit pysyvät lahoamatta.

Lue lisää

Suulakepuristettu eriste vettyy höyrynpaineen alaisena, siksi sitä mainostetaankin upotustestin kestävänä. Mikäli eriste on veden ympäröimänä on jotain muutakin pielessä.
Yleisesti hitaasti vettyvät materiaalit myös kuivuvat huonosti !

Hiekan alle kapilaarikatko ja hiekan päälle eriste ja valu. Tällöin ei maapohjasta pääse kosteus nousemaan koska fysiikan lait on sitä vastaan.

Rossipohjassa on se ero että sinne pääsee ULKOILMAN kosteus, ei pelkästään maaakosteus. Eli vaikka kapilaarinen vedennousu ja haihtuminen on estetty voi lattian alle jääneessä ilmatilassa silti tulla hometta (se saadaan estettyä lämpöeristämällä maanpinta rossipohjassa).

Terveellisen "rossipohjan" aikaansaaminen on "vain" hieman vaikeampaa ja kalliimpaa kuin maanvaraisen.
(mielestäni radonpoistolla varustettu maanvarainen on järkevin perustustapa)

raksaaja kirjoitti:

Hiekan alle kapilaarikatko ja hiekan päälle eriste ja valu. Tällöin ei maapohjasta pääse kosteus nousemaan koska fysiikan lait on sitä vastaan.

Rossipohjassa on se ero että sinne pääsee ULKOILMAN kosteus, ei pelkästään maaakosteus. Eli vaikka kapilaarinen vedennousu ja haihtuminen on estetty voi lattian alle jääneessä ilmatilassa silti tulla hometta (se saadaan estettyä lämpöeristämällä maanpinta rossipohjassa).

Terveellisen "rossipohjan" aikaansaaminen on "vain" hieman vaikeampaa ja kalliimpaa kuin maanvaraisen.
(mielestäni radonpoistolla varustettu maanvarainen on järkevin perustustapa)

Lue lisää

Juu, "raksaaja" ei ainakaan sitten ole LVIS-puolelta. Niitä maanvaraisia kun pääsee avaamaan putkirikkojen tieltä, niin vannoo, ettei ainakaan itselleen tai perikunnalleen sitä "riemua" järjestä.

Hyvin tehty ryömintätila on ehdottomasti paras alapohja. Se mahdollistaa myöhemmin tehtävät päivitykset. Kas minä olen elänyt senkin ajan, kun RAKENNUSTARKASTAJA ilmoitti, ettei maanvaraista alapohjaa kannata eristää "eihän se kylmä maaperästä tule". Tulevaisuudessa nauramme näille tämänpäiväisille rakennusmääräyksille ja ohjeille yhtä makeasti.

SEN VUOKSI on syytä järjestää mahdollisuus tämänpäiväisten hölmöilyjen korjaamiseen myös tulevaisuudessa. Siksi en rakenna maanvaraista alapohjaa enää ollenkaan, vaan kieltäydyn mieluummin koko hankkeesta.

Eli valitset mieluummin riskirakenteen koska olet LVIS mies. OK, valinta se on sekin.

Tai sanotaanko että riskinsä kussakin.

Meillä on tulovesiputki suojaputken sisässä sokkelin ulkopuolelle asti, eli sen voi vaihtaa rakenteita rikkomatta.
Samoin kaikki käyttövesiputket on suojaputkissa siten että ne voi vaihtaa.
Kehitys kehittyy.

Viemäriputkirikko on ainoa joka voisi aiheuttaa tarpeen mennä valetun lattian läpi.
Mikäli alustäyttö on asianmukaisesti tiivistetty ja viemärit asianmukaisesti rakennettu ei liitosten pitäisi alapohjassa koskaan pettää.
Viemäriputkisto kestänee jonkun sata vuotta ongelmitta.
Sen jälkeen ne voitaneen pinnoittaa vaikkapa 50 vuoden välein.

Mutta kaikki on mahdollista tietenkin jos rakennetaan väärin.

En vaihtais maanvaraista.

"että pinnat samalla korkeudella niin lämpenee äkkiä keväällä "

Ei merkitystä. Ei lämpene sen nopeanpaa oli pinnan korkeus mikä tahansa. Oleellista on että maaperän kylmyys ei pääse kesäisin ylläpitämään korkeaa kosteus % tuulettuvassa alapohjassa.
Sinulla tempun tekee 30cm lecasora.

Nyt jos pakkasella alapohjan kosteus % on 70% se tarkoittaa että sinne nousee kosteutta maapohjasta koska maa on 8... 10 asteista ja tuuletustilasi vain 6 asteista. 70% riittää homeelle, joten siellä voisi alkaa home kasvamaan. Toivotaan ettei kuitenkaan.
Harkitsisin pientä lämmitystä sinne alapohjaan talveksi. Mikäli tuuletustilan lämmittäminen 10 asteeseen saisi kosteus % laskemaan esim 50% olisi tilanne mielestäni parempi.

Mahdollisesti joskus joutunen ottamaan vm56 talon rossipohjan auki ja poistamaan kaikki lahoamispisteeseen joutuneet puurakenteet sieltä. Rossissa on siellä 2m hiekkatäyttö, sitä otan hieman pois ja peitän pinnan 50mm EPS levytyksellä ja painotan hiekalla. Eristän myös seinämät. Automaattisesti pakkasella sulkeutuvat tuuletuskanavat http://www.innoair.fi/ilmanvaihtolaitteet/Velco-venttiilit olisi kova juttu moiseen kohteeseen.

Mikähän vikana, kun meillä lasit on säilytetty kellarissa ja niiden pinnassa on hometta. Betoniseinät kans osaksi homeessa.

Voi olla huonoa lasia ja betoonia?