Sata ahneinta saa korvauksen potin päältä?

--- Turhaanpa en ole moitiskellut klubilaisia ahneiksi. Sata näppärintä on hakemassa korvausta suoraan potin päältä – voi mooses..... Vai potin päältä pitäisi joillekin hemmoille maksaa korvauksia. ---

Sanopa muuta, sata tunkkia itkee tappioitaan enemmän kuin muut, vaikka itse tunkivat rahansa tuohon ahneuteen. 8000 tunkkia sen sijaan nielee tappionsa, kun häpeävät niin paljon omaa hulluuttansa. Joko hakevat tappioitaan ensimmäisten joukossa tai sitten eivät hae niitä ollenkaan. Oikeita sikoja nuo tunkit.

--- Kyllä siinä aikaa kuluu, kun virkamies käy virkamiestahdilla läpi hakemuksia. ---

Sanopa muuta. Mutta onneksi rikoskin eli törkeä petos vanhentuu vasta vuonna 2018. Tulee muistaa, että idästä tulee aina uusia päiviä.

--- Pohdinnassa on, onko sponssi toiminut vilpittömällä mielellä. Pohdinnassa on, onko sponssi korvausvastuussa omasta toiminnastaan..... Puuhamiehet – jopa vastoin Hanskin nimenomaista kieltoa – maalailivat ruusuisia tuottoja tunkkiehdokkaille. ---

Juuri näin. Jos sponssi on auttanut selvää näyttöä vastaan tietoisesti rikoksen tekemisessä ja edistänyt sitä parhaan kykynsä mukaan tai luonut varjopyramidin, kyllä siitä pitääkin häkin heilua. Todella törkeää ja törkeintä olisi se, jos joku on vieläpä toiminut vastoin Hanskin nimenomaista kieltoa! Hanski kun valehteli ihan sikana, ja joku pistää vielä paremmaksi. Voi kysyä, miten se edes on mahdollista! Hanskin viiden vuoden linnatuomio kalpenee tuossa rinnalla.

Nyt jo useampi eli vajaa kourallinen sponsseja on saanut jutussa langettavan tuomion. Oulusta saattaa tulla muutama lisää. Oikeita sikoja nuo sponssit.

--- Täällä on vuosia huudeltu teoriaa, että Hanski petti kaikki. ---

Juuri näin. Hanski itsekin kertoi kirjeessä veljelleen, että hän petti kaikki. Oikea sika tuo Hanski.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/isot-wincapita-karajat-alkavat-oulussa/706232/

"Korvauksen saaminen Oikeusrekisterikeskukselta edellyttää sitä, että hakijalla on vahingonkorvausta koskeva tuomioistuimen ratkaisu. Sillä hän todistaa, että juuri hän on yksi WinCapitassa häviölle jääneistä ja oikeutettu korvauksiin."

Mieleni minun niin tekisi, mutta vaatimattomuuteni sen estää.
Nimittäin sanoa, jotta mitäs minä sanoin.

Vai että vapaamuotoinen hakemus....
Ja että kevennetty....
Eiku sopimusta sorvaamaan...

Sarkasmi on siitä vaikea lajia, että lukija saattaa ymmärtää tekstin ihan sananmukaisestikin. En suosittele lajia amatööreille.

”Oikeita sikoja nuo tunkit.”
Odotellaan nyt lisätietoja. Jos joku hakee etuoikeutta kolhoosiämpärille, haluaisin kyllä nähdä myös perustelut, miksi joiden pitäisi saada viedä potista parhaat päältä.

Idästä tulee kyllä päiviä, mutta toisaalta ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho. Nyt on mennyt yli 7 vuotta klubin kaatumisesta. Jos tässä menee sama aika korvausten käsittelyyn, monen osuuden nostaa perikunta.

”Hanski kun valehteli ihan sikana, ja joku pistää vielä paremmaksi. Voi kysyä, miten se edes on mahdollista!”
Kysy vaan, tässä on vastaus:
https://www.youtube.com/watch?v=TuquUppdUqY

”Hanski itsekin kertoi kirjeessä veljelleen, että hän petti kaikki.”
Ei se tainnut Hanskikaan ihan kaikkien suhteen onnistua. Jos muutaman tonnin sijoituksella käärii millin, Hanskin petos meni pahasti kiville. Eikös petoksen määritelmässä keskeinen osa ole tässä: ” ….siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle…”

Kaikkia ei erehdytetty ja kaikki eivät erehtyneet. Osa porukasta nosti kiivaasti rahaa ulos klubista 2007 loppuvuodesta.

> Idästä tulee kyllä päiviä, mutta toisaalta ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho.
> Nyt on mennyt yli 7 vuotta klubin kaatumisesta. Jos tässä menee sama aika
> korvausten käsittelyyn, monen osuuden nostaa perikunta.

Parasta ehdottomasti Wincapitassa on, että siitä kaatumisesta on mennyt jo 7 vuotta eikä nyt tuomiotaan odottavilla rosvoilla ole ehtinyt kulua vielä yhtään päivää siitä velkojen 20 vuoden vanhenemisajasta.

Velka alkaa vanhentua vasta sinä päivänä kun siitä on laivoimainen tuomio. Nyt Oulussa käräjillä olevien osalta siihen menee vielä vähintään kuukausia. Jos hoviin ja KKO:lle valittavat niin muutama vuosi lisää.

Siinä voi monella rosvolla eukkokin lähteä lapsineen kävelemään kun eukko kyllästyy siihen että ulosottomies syö joka päivä vuosikymmeniä heidän pöydässään ja vie kolmanneksen rosvon mahdollisesti palkasta, ulosmittaa mahdolliset perinnöt ja omaisuuden ja mahdolliset veronpalautuksetkin ulosottomies aina kuittaa.

Onneksi siellä tunnelin päässä on kuitenkin näköä valoa jo jopa vuonna 2036. Tai viimeistään 2040-luvun alussa.

Aalto: -Korvauksen saaminen Oikeusrekisterikeskukselta edellyttää sitä, että hakijalla on vahingonkorvausta koskeva tuomioistuimen ratkaisu. Sillä hän todistaa, että juuri hän on yksi WinCapitassa häviölle jääneistä ja oikeutettu korvauksiin.

Kuikka jo heitti irveensa kaivoon, iski hanskat tiskiin ja myi maansa. Olisiko kannattanut?

Luetaanpa lakia ja sen henkeä vielä kerran uudelleen.

RL10:11: -Jos menettämisseuraamus on jo pantu täytäntöön, Oikeusrekisterikeskus voi asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää, että vastaava määrä suoritetaan valtion varoista. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymättömällä on oikeus ajaa kannetta kantajan kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa.

Toisin kuin vanha laki, uusi laki ei sanallakaan mainitse siitä, että asiassa tulisi olla vahingonkorvausta koskeva tuomioistuomen ratkaisu. Vanhan lain mukaan rikoksella loukatun on ensiksi saatava yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio, jonka jälkeen hän voi nostaa kanteen valtiota vastaan ja vaatia suoritusta valtion varoista. Tämä kohta on pudotettu uudesta laista pois kokonaisuudessaan.

Jos laki on joltain osin epäselvä, sitä on luettava suppeasti vastaajan ja nyt asianomistajan eduksi.

Tuoko lain valmistelu selvyyttä asiaan?

Lain hengen mukaisesti sääntely vastaisi lakia sakon täytäntöönpanosta, 45 §: -Jos tuomioistuin on lainvoimaisella tuomiolla hylännyt omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen, omaisuus on pyynnöstä palautettava omistajalle tai sille, jolla siihen muuten on oikeus. Asianomaisella on oikeus saada omaisuudesta korvaus, jos sen palauttaminen ei täytäntöönpanotoimen suorittamisen tai muun syyn vuoksi ole enää mahdollista. Oikeusrekisterikeskus vahvistaa kirjallisesta hakemuksesta korvauksen ja suorittaa sen asianomaiselle.

Edelleen hallituksen esitys HE 2/2013 käsittelee asiaa: -Oikeusrekisterikeskus ratkaisisi hakemuksen perusteella, onko vaatimus oikeutettu. Tähän kuuluisi ensinnäkin se, ettei hakija ole saanut suoritusta muualta. Lisäksi olisi verrattava, vastaako tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus tuomittua menettämisseuraamusta ja perustuvatko ne samaan tekoon. Vielä olisi tarkistettava, että tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus olisi aiheellinen sekä perusteiltaan että määrältään, koska riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomio voidaan perustaa esimerkiksi myöntämiseen, jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää.

Edelleenkään ei mainita sanallakaan yksityisoikeudellisesta tuomioista vahingonkorvausasiassa. Onko Aalto keksinyt vaateen omasta päästään. Tuskin. On siis jatkettava tonkimista.

Lain valmistelussa kuvataan kevennystä seuraavasti: -Edellä mainittua menettelyä ehdotetaan kevennettäväksi niin, että kanteen nostamisen asemesta suoritusta vaadittaisiin ensisijaisesti valtion varoista Oikeusrekisterikeskukselle tehdyllä kirjallisella hakemuksella ja, jos hakija olisi Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymätön, vasta tämän jälkeen kanteella.

Asiaa näin lukien kevennys koskisikin vain ja ainoastaan kohtaa, jossa kanne jää pois, mutta "yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio" tulisi siitä huolimatta olla olemassa. Kevennyksen jälkeenkin ORK:lla tulisi olla käytettävissään "vahingonkorvausta koskeva tuomioistuomen ratkaisu".

Sanotaanko näin, että harvoin laki perusteluineen jää näin epäselväksi. Laki itsessään ei vaadi hakijalta yksityisoikeudellista tuomiota tai ratkaisua, vaan asia ratkaistaan lain mukaan puhtaasti hakemuksella. Lain valmisteluissakaan ei vaadita yksiselitteisesti kuvattua yksityisoikeudellista ratkaisua, vaan hakemuksen tulee sisältää tarkasti ne perusteet, joihin oikeutettu hakemus voi perustua.

Nyt ORK:n Aallon edellyttämän hakemusmuodon on perustuttava kohtaan, jossa kevennys koskee vain tapaa, jolla korvausmenettelyä haetaan. Aallon mukaan lakia on luettava siten, että kaikki muu pysyy ennallaan, mutta vain korvausmenettelyn käsittelyosoite muuttuu.

Itse olen kaikesta huolimatta vankasti sitä mieltä, että asiansa osaava lakimies pystyy perustelemaan asianomistajan oikeuksien perusteet ilman yksityisoikeudellista tuomioistuimen ratkaisua. Lain mukaan vahingonkorvaussuoritusta vaaditaan oikeutetulla kirjallisella hakemuksella.

Edelleen tulee pitää mielessä, että vaikka ORK hylkäisikin hakemuksen, hakijalle jää edelleen kanneoikeus.

Aletaanpa taas hartiavoimin auttamaan meidän Kuikkaa. Ehkä tämä tästä vielä suttaantuu.

”Oikeusrekisterikeskus ratkaisisi hakemuksen perusteella, onko vaatimus oikeutettu.”
Tee hakemus. Minä jo aiemmin tein mallin, joka alkoi sanoilla ”Arvoisa viranomaisrikollinen”

1. …ettei hakija ole saanut suoritusta muualta.
Liitä tähän Hanskin, Muiskun ja oman sponssin kirjallinen todistus siitä, että he eivät ole maksaneet sinulle mitään.

2. ….vastaako tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus tuomittua menettämisseuraamusta
No niin, tässä sitä taas ollaan. Liitä mukaan se suuri sovintosopimus, jospa se siitä.

3. ….ja perustuvatko ne samaan tekoon.
Katso kohta 2.

4. ….että tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus olisi aiheellinen sekä perusteiltaan että määrältään..
Liitä mukaan Hanskin kaikki tuomiot ja oman sponssisi mahdollinen tuomio. Liitä mukaan tekemäsi rikosilmoitus ja siinä esitetty laskelma winkkaritappioista. Poliisin esitutkinta-asiakirjat olisivat nannaa tässä kohdassa.

Onhan tämä melkoinen soosi. Onnea vaan.

"Mielestäni Hanskin sovintosopimukseen ei olisi kannattanut suostua."

Miksi ei? Koska tunnet sopimuksen sisällön paremmin kuin me muut, niin mikä siitä teki niin huonon? Millainen sopimuksen olisi pitänyt olla?

Aina joka ikinen pitää käyä ponssinsa ovella ja kolkutella menetyksiää, kukakovemmin ja joku kankien kanssa siitä sitä koputusta piisoopi, vielä kun maksoopi koputelijan eitarvitse itse olla paikalla ko kop vaan

Väärinkäsitysten välttämiseksi lienee hyvä palauttaa mieliin, että Vantaan sovintoesitys oli lähtöisin Kailajärveltä.

Pari lakiasiaintoimistoa tarttui mahdollisuuteen tienata helpolla muutamia ylimääräisiä miljoonia ja sai narautettua n. 1300 klubilaista tekemään sangen joutavanpäiväisen sovinnon.

Vantaan KO:n rooli oli ainoastaan vahvistaa osapuolten tekemä sovinto.

Mm. Oulun käräjäoikeus on sittemmin luovuttanut ko. lakitoimistojen käyttöön asianosaistietoja jutuista, joiden käsittelyä ei ole edes vielä aloitettu.
Onko tietoja luovutettu vastikkeetta jäänee osapuolten väliseksi salaisuudeksi tässä hyväveli-verkostojen luvatussa maassa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/isot-wincapita-karajat-alkavat-oulussa/706232/ :

"Oikeusrekisterikeskuksessa puolestaan on edelleen vireillä lähes 1 300 hakemusta, joissa klubista takkiinsa ottaneet hakevat tappioitaan valtiolta. "

Reppanat joutuivat huijatuiksi toistamiseen ja tällä kertaa ihan laillisesti.

No, opissahan se on variksenpoika tuulessa ja kyllä noillekin sitten joskus (ehkäpä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua) karmea totuus paljastuu.

”Millainen sopimuksen olisi pitänyt olla?”

Sopimuksen pitää olla kaikille sopijaosapuolille kannattava, muuten siihen ei pidä laittaa nimeään. Usein sopimus on useista eturistiriidoista taikinoitu kompromissi. Kukin sopijapuoli siis tinkii omista eduistaan ja tarjoaa muille sopijapuolille hieman enemmän kuin alun perin oli aikonut.

Mitä Hanski tarjosi sopimukseen? Ei yhtään mitään.

KKO: tuomion perusteella Hanski on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Tähän korvausvelvollisuuteen sisältyy sekä kaikki takavarikoitu winkkariraha että se raha, minkä Hanski mahdollisesti myöhemmin pystyy haalimaan kasaan.

Nyt tehdyllä sopimuksella Hanski ei korvaa mitään, vain takavarikkorahaa käytetään korvauksiin. 1300 sovintosopimuksen väsääjää eivät siis saaneet Hanskilta yhtään mitään, mutta Hanski sai merkittävän edun.

Nyt tehdyllä sopimuksella Muisku vapautettiin kaikesta korvausvastuusta. 1300 sovintosopimuksen väsääjää eivät siis saaneet Muiskulta yhtään mitään, mutta Muisku sai merkittävän edun.

Kuten Kuikka ounastelee, 1300 sovintosopimuksen allekirjoittaa luopui myös siitä, että oikeus mittaa heidän kärsimänsä vahingon. Yllättävää kyllä, tämä saattaa melkoisesti vaikeuttaa asiointia Oikeusrekisterikeskuksen kanssa.

Ei ole ilmaisia lounaita. Ei ole lakitoimistoja, jotka kristillisen vakaumuksen tähden kipaisevat esittämään sinulle kolhoosisopimusta; pane vaan tähän nimi ja homma hoituu kätevästi.

Miksi, oi miksi on niin vaikea ajatella, että itse kukin hoitakoon omat asiansa ja ajatelkoon itse. Kuka tahansa asianajaja olisi kyllä sanonut, että soo soo, nyt jäitä hattuun tämmöisten sopimusten kanssa. Et vaan osannut edes kysyä.

”Millainen sopimuksen olisi pitänyt olla?”

Korvauksen saaminen Oikeusrekisterikeskukselta edellyttää sitä, että hakijalla on vahingonkorvausta koskeva tuomioistuimen ratkaisu. Sillä hän todistaa, että juuri hän on yksi WinCapitassa häviölle jääneistä ja oikeutettu korvauksiin.

Sinulla pitää siis olla vahingonkorvaustasi koskeva tuomioistuimen ratkaisu mukana hakemuksessasi. Muuta ei vaadita ellei Oikeusrekisterikeskus erikseen pyydä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/isot-wincapita-karajat-alkavat-oulussa/706232/

"""""""""" 1300 sovintosopimuksen väsääjää eivät siis saaneet Hanskilta yhtään mitään, mutta Hanski sai merkittävän edun. Nyt tehdyllä sopimuksella Muisku vapautettiin kaikesta korvausvastuusta."""""""""""

Kumman hyvin tunnet (ja sairaalloisen uteliaasti suhtaudut) jopa tehdyn sopimuksen vaikka sinulle vain vain tarjottiin tuttavasi kautta mahdollisuutta osallistua klubiin. Taitaa olla niin että ihan lähipiiriäsi on höynäytetty ja pahasti.

"Mielestäni Hanskin sovintosopimukseen ei olisi kannattanut suostua."

Parempi sopimuksen kanssa kuin ilman sopimusta. Mieluummin pitää uskoa hyvämaineista asianajotoimistoa kuin nimetöntä irtonikkiä.

- Vahingonkärsijöiden korvausvaateiden käsittely alkoi Vantaan käräjäoikeudessa syksyllä 2013. Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy edusti prosessissa lähes kolmeasataa WinCapitaan sijoittanutta henkilöä. Suurin osa korvauksia vaatineista päämiehistämme oli valmis sovintoratkaisuun Hannu Kailajärven kanssa. Heidän ja Kailajärven välillä laadittiin sovintosopimus, joka merkitsi sitä, että päämiehemme saattoivat siirtää korvausasiansa Oikeusrekisterikeskuksen käsiteltäväksi ja vaatia Oikeusrekisterikeskukselta korvausta suoritettavaksi rikoslain nojalla valtiolle rikoshyötynä tuomituista varoista. Toimiessaan näin päämiehemme välttivät aikaa vievän ja kalliin oikeudenkäynnin Hannu Kailajärveä vastaan.

http://www.heikkilaco.fi/taloushuijaus-nimelta-wincapita-heikkila-co-edusti-lahes-300-asianomistajaa/

”..ja sinulla on pokkaa haukkua sopimusta..”
Pahoittelen, jos koet mielipiteeni haukkumiseksi. Se ei ollut tarkoitus. Tarkoitukseni oli pelkästään sanoa, että sovintosopimusta olisi ehkä pitänyt harkita tarkemmin.

Eihän se, että 1300 jäsentä suostui sopimukseen, tarkoita sitä, että he olisivat tässä asiassa oikeassa. Se, että he ovat nyt winkkarisoosissa mukaan, tarkoittaa sitä, että nämä 1300 ovat sortuneet huonoon harkintaa jo aiemminkin.

”Wincapitan jäsenet tuskin ovat juridiikan ammattilaisia.”
Ei niin. Minä saatan ollakin.


”Kummallista touhua irtonikiltä ilman perusteluja.”
Älä höpötä. Perusteluni ovat viestissä ”BrynolfKalapottu 7.9.2015 15:39”.
Siinä näytin, että sopimus on edullinen Hanskille ja Muiskulle, mutta toinen sopijapuoli ei saa yhtään mitään.

Ainoa jotenkin järkeenkäypä peruste hyväksyä sopimus oli se, että aikaa säästyy ja vältetään ”kallis” oikeudenkäynti.

Nyt on käynyt ilmeiseksi, että aikaapa ei säästykään. Oikeusrekisterikeskus ei suostu hötkyilemään korvausten kanssa. Olen myös eri mieltä tuon kalleuden suhteen. Jos henkilön tappiot ovat kymmeniä tuhansia, kannattaa muutama tonni käyttääkin rahojen takaisinsaamiseksi.

Irtonikki tai rekattu nikki, samapa tuo. Toivoisin vain asiasisällön ratkaisevan. Ja tässä suhteessa minulla ei ole huolen häivää; olen ollut harvinaisen usein oikeassa.

>>> Lain mukaan hakemus voi olla myös vapaamuotoinen, kunhan hakemuksessa osoitetaan selkeästi oikeutetut perusteet saada vahingonkorvausta. Kunnon lakimies osaa hoitaa asian. <<<

Vaikka laki ei otakaan kantaa yksityisoikeudelliseen ratkaisuun, sellainen jutussa tulee olla. Tämä käy ilmi lain valmistelusta.

Rikoslain menettämisseuraamuksia koskevaa lukua 10:11 haluttiin muuttaa siten, että jos rikoshyöty on tuomittu valtiolle ja tuomio on pantu täytäntöön, hyötyä vastaavan tuomioistuimen vahvistaman vahingonkorvauksen suorittamista valtion varoista pitää hakea Oikeusrekisterikeskukselta tuomioistuimessa nostettavan kanteen asemesta.

Rikoshyötyyn liittyvää vahingonkorvausta voi hakea siis vain tuomioistuimen vahvistamalla ratkaisulla, joka on WinCapita-asiassa sama kuin yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio. Vain tällä tavoin hakija voi todistaa, että hän on jäänyt WinCapitassa tappiolle ja on oikeutettu korvauksiin.

Ei ollut uusi laki mikään todellinen kevennys. Kanteen ja nyt siis oikeuslaitoksen tuomarien sijaan asiaa tutkivatkin ORK:n virkamiehet. Ei tuomioistuimen vahvistamaa yksityisoikeudellista vahingonkorvausratkaisua - ei asiaa ORK:n hunajapotille. Sorry.

Väite: ”Wincapitan jäsenet tuskin ovat juridiikan ammattilaisia.”

Nim. BrynolfKarjalanpiirakka: "Ei niin. Minä saatan ollakin..... Mielestäni Hanskin sovintosopimukseen ei olisi kannattanut suostua."

Olet juridiikan ammattilainen ja sanot, että sovintosopimukseen ei olisi kannattanut suostua. Et ole kuitenkaan juridiikan ammattilaisena perustellut asiaasi, jota ihmettelen suuresti. Puhut vain Hanskista ja Muiskusta, vaikka kantajana Vantaan asiassa oli 1500 jäsentä.

Asianomistajat olivat mitä ilmeisimmin liikkeellä vahingonkorvauskanteella, jota käytetään silloin kun kyseessä on sopimussuhteen ulkopuolisen velvoitteen rikkomisesta johtuva vahinko. Asianomistajat ovat halunneet käräjäoikeudelle jättämänsä vahvistuskanteen kautta käräjäoikeuden vahvistavan, että Kailajärven aiheuttama varallisuusvahinko on kantajan kohdalla sekä perusteeltaan että määrältään oikea. Mistä muusta voisikaan olla kyse.

Kun nyt lainvoimainen tuomio, tai riita-asiassa jossa myös sovinto on sallittu, myös ratkaisu, on olemassa, tuomion toimeenpanijana toimii Oikeusrekisterikeskus. Koska kyse on edellä kuvatun mukaisesti käräjäoikeuden käsittelemästä vahingonkorvausasian vahvistuskanteesta, käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon on oltava muodoltaan täysin täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, joka kelpaa sellaisenaan Oikeusrekisterikeskukselle. Vaikka ratkaisu ei nyt aiheuttaisikaan kelpoisuutta ulosoton perustaksi, vahingonkorvauksen perustaksi sen tulee kyllä kelvata sekä muodoltaan että määrältään.

Jos kanne on johtanut ratkaisuun joka on joko perusteeltaan tai määrältään oikeudeton, ja riippumatta siitä, onko perusteita tai määriä myönnetty, ratkaisu on samalla myös täytäntöönpanokelvoton. Olemmeko samaa mieltä asiasta?

Miksi oikeuslaitos tuomareineen päästäisi käsistään vahvistuskanteeseen perustuvan ratkaisun, joka ei olisi täytäntöönpanokelpoinen ORK:ssa, vaikka kanteella juuri sellaista ratkaisua mitä ilmeisimmin on haettu? Jos ORK:ssa täytäntöönpanokelvoton ratkaisu olisi annettu, käräjillä olisi yhdessä lukuisten asianajajien kanssa istunut täysin asiantuntematon tuomaristo. Mitä sanot tähän juridiikan ammattilaisena?

Sovintosopimus on kaikin puolin muodollisesti OK. En ole missään vaiheessa esittänyt, että asiaa sorvanneet lakimiehet tai sovinnon hyväksynyt tuomioistuin olisivat tehneet muotovirhettä. Ongelma on sopimuksen sisällössä.

Ei kannata suostua sopimukseen, jos sopimuksella ei saa yhtään lisää siihen, mitä olisi saatavissa oikeusteitse.

Useinhan sopimukseen päädytään siitäkin syystä, että tuomioistuimen päätöstä ei voi ennakoida. Winkkarin tapauksessa tätä riskiä ei ollut. Hanski ja Muisku olivat takuuvarmasti korvausvelvollisia asiassa. Korvauksen rajaaminen vain siihen määrään, mikä oli jo konfiskoitu klubista tai saataisiin konfiskoitua klubin jäseniltä, pienensi ratkaisevasti Hanskin ja Muiskun korvausvastuuta.

Sopimus oli huono, vaikkakin laillinen. Sopimukseen suostuminen on aina vapaaehtoista. Ei kannata suostua huonoon sopimukseen. Tätä minä yritän tunkuttaa. Sinä vänkytät koko ajan asian vierestä.

Toinen asia on, että itse karsastan kolhoosimeininkiä. ”Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy edusti prosessissa lähes kolmeasataa WinCapitaan sijoittanutta henkilöä. ”
Hieno, hip hurraa taas. Minä en itse suostuisi siihen, että seisoisin 300 hemmon jonossa, kun kyseessä on minun omat rahani. Tuntisin oloni paremmaksi, jos itselläni olisi ihan ikioma asianajaja – vaikka sitten kalliiksi tulisikin.

Olen tässä vuosien ajan yrittänyt neuvoa tunkkeja, että mene nettiin, etsi hakusanalla ”asianajaja” lähin asianajaja ja kipaise sinne. Olen korostanut, että älä kävele lampaana muun lauman perässä. Kyseessä on sinun asiasi eikä lammaslauman asia. Kovinpa huonosti ovat neuvoni uponneet.


”Mitä sanot tähän juridiikan ammattilaisena?”
Sanon, että hohhoijaa taas.

Yftakoski: "Pari lakiasiaintoimistoa tarttui mahdollisuuteen tienata helpolla muutamia ylimääräisiä miljoonia ja sai narautettua n. 1300 klubilaista tekemään sangen joutavanpäiväisen sovinnon."

Lakiasiaintoimisto teki juuri sitä työtä, mitä varten se on olemassa ja perustettu: tuottamaan oikeudellisia palveluja asiakkailleen ja rahaa omistajilleen. Ei kahta sanaa tästä eli hyvin tehty. Suuri osa asianomistajista ei maksanut tästä työstä mitään, sillä työ jäi vakuutusyhtiöiden (mm. kotivakuutuksen oikeusturvaosuus) maksettavaksi.

Sovinto on ratkaisu, jota oikeuslaitoksen tuomarit ovat virkansa puolesta pakotettuja esittämään dispositiivisissa jutuissa. Sovinnon hyväksymällä asianomistajat välttivät aikaa vievän ja kalliin oikeudenkäynnin Hannu Kailajärveä vastaan. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon aikaa Vantaan ko säästi.

Yftäkoski: "Vantaan KO:n rooli oli ainoastaan vahvistaa osapuolten tekemä sovinto."

Kyllä. Jos olen edelleen ymmärtänyt kuvion oikein, asianomistajat ovat jättäneet oikeuteen joko vahingonkorvauasiaa koskevan vahvistus- tai suorituskanteen. Oikeuden on tullut antaa nostettuun kanteeseen ratkaisu, joka on sekä perusteeltaan että määrältään oikea. Oleellista ratkaisussa asianomistajille on näin ollen se, että lainvoimainen ratkaisu on ORK:ssa täytäntöönpanokelpoinen.

Kalakeitto: "Kuten Kuikka ounastelee, 1300 sovintosopimuksen allekirjoittaa luopui myös siitä, että oikeus mittaa heidän kärsimänsä vahingon."

Tässä tilanteessa ja ilman perusteluja ko. ounastelu on kaikkia perusteita vailla. Riippumatta siitä saadaanko oikeuden lainvoimainen ratkaisu aikaan pääkäsittelyn läpi käyneellä tuomiolla tai sovinnolla, vahingonkorvausasiassa nostetun kanteen ratkaisun tulee sisältää sekä vahingonkorvauksen peruste että määrä. Koska sekä peruste että määrä ovat olemassa, ratkaisun on oltava ORK:ssa täytäntöönpanokelpoinen.

Yftakoski: "Oikeusrekisterikeskuksessa puolestaan on edelleen vireillä lähes 1 300 hakemusta, joissa klubista takkiinsa ottaneet hakevat tappioitaan valtiolta. --- Reppanat joutuivat huijatuiksi toistamiseen ja tällä kertaa ihan laillisesti."

Vaikea ymmärtää, mitä tuossa yritetään sanoa. Jos vahingonkorvausasiaa koskevaan suoritus- tai vahvistuskanteeseen on saatu ratkaisu, jota kantajat ovat hakeneet, ratkaisu on ORK:ssa täytäntöönpanokelpoinen. On toki mahdollista, että jutun sekä kymmenet asianajajat että tuomarit ovat tehneet prosessivirheen, jolloin kantajien oikeusturva ei toteudukaan, ja juttu pitäisi palauttaa käsittelyyn. Ei kuulosta uskottavalta.

Pussikeitto: "Ongelma on sopimuksen sisällössä."

Mikä se sopimuksen sisältö sitten on? Voitaneen pitää selvänä, että prosessivirhettä ei ole tapahtunut eli vahvistus- tai suorituskanteeseen saatu lainvoimainen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen. Se lienee ollut jutussa pääasia.

1300 kantajaa, asianomistajaa, ovat ilmeisen tyytyväisiä sovintoratkaisuun, jutun asianajajat ovat tyytyväisiä ratkaisuun samoin kuin tuomarit ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Pitäisi siis tietää, mitä sellaista pääkäsittelyn kautta tuomion saaneet kantajat ovat saaneet, mitä sovintoratkaisuun tyytyneet eivät ole saaneet. Sitä emme tiedä. Sen jo tiedämme, että ORK ei halua heikentää yhdenkään korvauksen hakijan asemaa.

Peruste ongelmalle sopimuksen sisällössä ei voi olla se, ku' Hannu sano, tai se, että sovinto olisi Kailajärveltä peräisin. Ehkä Hannu ja Tiina ovat sitoutuneet maksamaan osan tulevaisuuden palkastaan ulosottoon. Silti ongelmia yhdenkään sovintosopimuksen sisällössä ei ole voitu näyttää toteen. Mielipiteitä on esitetty, perusteita ei.

”Mikä se sopimuksen sisältö sitten on? Voitaneen pitää selvänä, että prosessivirhettä ei ole tapahtunut…”

Ei ole tapahtunut prosessivirhettä, senhän minä olen jo muutamaan kertaan myöntänyt. Kuinka monta kertaa se pitää vakuuttaa sinulle?

Oletkos kuullut, että Suomessa on ihan vapaa sopimusoikeus. Sopimuskumppanit voivat sopia lähes mitä vaan, kunhan se ei ole laitonta ja asia on muuten sopimuskumppaneiden hallussa. Voidaan sopia, että 500 g hernekeittopurkki maksaa 1,3 EUR tai 13 EUR. Tämä on sitä sopimuksen sisältöä.

On tyhmää ostaa hernekeittopurkki 13 Eurolla, kun sen saa Siwasta 1,3 Eurolla. On tyhmää antaa Hanskille ja Muiskulle alennusta rikosvahingon korvausvelvollisuudesta, kun lain mukaan he ovat siitä 100% vastuussa.

En ole perustellut kantaan: ku Hansksi sano. Et viitsisi valehdella. Olen perustellut kantaani sovintosopimuksen sisällöllä ja sinä olet kiitettävästi jankuttanut muotovirheestä. Puhut aidanseipäistä kun pitäisi puhua aidasta.

Nämä sata hakevat korvausta sisään jääneistä tuotoista. Jäsenet pitivät liiketoimintaa rehellisenä, Kailajärvi petti heidät ja gumuloituneet tuotot jäivät sisään.

”Nämä sata hakevat korvausta sisään jääneistä tuotoista.”

Jos tämä pitää paikaansa, tieto on herkullisen koominen. Siis gumuloitunut virtuaalirahakin pitäisi korvata näille sadalle periaateen miehelle.

Minä jo luulin sisäistäneeni käsiteet rikoshyöty ja rikosvahinko. Mitä vielä.

Rikosvahinko onkin se vahinko, joka jäsenelle aiheutui, kun rikoksen tekeminen keskeytyy tai keskeytettiin.

Jos et tätä täysin sisäistänyt, voin lohduttaa: en minäkään.

Puhut pitkälti asiaa kierrellen, tekstistäsi on vaikea saada selville asian oikeaa laitaa. Mielipiteesi selviää eli viranomainen valehtelee aina. Perusteesi ovat hatarat.

>>> Näinhän se meni: "Korvauksen saaminen Oikeusrekisterikeskukselta edellyttää sitä, että hakijalla on vahingonkorvausta koskeva tuomioistuimen ratkaisu."

Tuosta lausahduksesta nokkelimmat tullevat siihen johtopäätökseen, että ainakin joku on samaa mieltä kuin minäkin tai vaihtoehtoisesti minä olen samaa mieltä jonkun muun kanssa. <<<

Jos tämä asia sanotaan vielä toisella tavalla, henkilöllä pitää siis olla yksityisoikeudellisen vaatimuksen turvaava oikeudenpäätös. Tällä asianomistaja voi Aallon mukaan todistaa, että juuri hän on yksi WinCapitassa häviölle jääneistä ja oikeutettu korvauksiin.

Mikä tässä on vielä epäselvää?

Pitää siis olla Vantaan käräjäoikeuden tai vastaavan tahon lainvoimainen sovintoratkaisu tai pääkäsittelyn läpikäynyt tuomio. Näillä kahdella ei ole eroa ORK:lle, jos molemmat ovat toimeenpanokelpoisia.

>>> Jos eivät meinaa nuo, vallua lainatakseni, viranomaisrikolliset ko. asiakirjaa löytää, niin toimitan teille diaarinumeron, jolla pyyntö saataneen kaikkien kannalta positiiviseen päätökseen. <<<

Toimita ihmeessä, mutta asiasisältö lienee tärkeämpi. Onko Vantaalla tehty sovintoratkaisu siis ORK:ssa toimeenpanokelpoinen sisältäen perusteen ja määrän, vai ei ole? Ellei vahvistus- tai suorituskanteeseen saatu sovintoratkaisu ole ORK:ssa toimeenpanokelpoinen, Vantaan KO on rikkonut asianomistajien oikeusturvaa, ja kyseessä on prosessivirhe. Silloin asia pitää palauttaa oikeuteen!

Onko sovintoratkaisu toimeenpanokelpoinen? Ellei ole, mistä ihmeestä sinä voit sen tässä vaiheessa hakuprosessia tietää, kun jopa omalla nimellään toimivat asianajajat ovat sitä mieltä, että ratkaisu on toimeenpanokelpoinen? Mitä sellaista sinä tiedät, mitä jutun asianajajat eivät tiedä?

>>> Ja ehkäpä lakkaamme ihmettelemästä sitäkin, että miksikä jotkut Vantaalla riitauttivat asian Kailajärven kanssa ja saivat tuon sangen arvokkaan yksityisoikeudellisen vaatimuksen turvaavan oikeudenpäätöksen, kuten Heikkilä & Co:n lakimieskin totesi jo viime joulukuussa. <<<

Kerro nyt ihmeessä asia suoraan ja suomen kielellä: (1) tekivätkö tuomarit Vantaalla prosessivirheen ja rikkoivat asianomistajien oikeusturvaa; (2) valehteliko asianajotsto Heikkilä & Co osalle asiakkaitaan?

>>> Sanan "kaikki" voinee korvata vaikkapa "kaikki mitä irti lähtee"-ilmaisulla. <<<

Virallisissa oikeusministeriön papereissa lukee, että ainakin 23 miljoonan edestä korvausvaateita tullaan jakamaan Wincapitassa korvauksen hakijoille, jos konfiskaatiot etenevät aiotun mukaisesti. Valehteleeko myös OM?

Enpä malta olla sivussa, kun asiaa vatkataan kuin mummo puuroa –päin persettä vielä.

HE2/2013 kaiken tarpeellisen asiasta, pitäisi vain osata lukea. Oikeusrekisterkeskuksen tehtäviä on koottu ihan omaan kappaleeseen. Siinä puhutaan Oikeusrekisterikeskuksen tehtävistä, ei tuomioistuimen roolista sovintoratkaisujen osalta.

” Oikeusrekisterikeskus ratkaisisi hakemuksen perusteella, onko vaatimus oikeutettu,”
Siis täällä se asia ratkaistaan eikä tuomioistuimessa.

Sitten tulee hattukauppalla ohjeita siitä, mitä Oikeusrekisterikeskuksen virkamiespolon on tehtävä. Myös tämä:
”Vielä olisi tarkistettava, että tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus olisi aiheellinen sekä perusteiltaan että määrältään...”
Jee, jee. Selvä juttu. ORK siis tarkistaa, koska tuomioistuin ei sovinnoin tapauksessa tarkista vaan lättää vain leiman paperiin.

”Kyse onkin siitä, onko Vantaan KO tuottanut täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun...”
No ei ole tuottanut.

Trölli ei näytä paranevan vanhasta rintamavammastaan. Hän sekoittaa toiveet ja haaveet yhdeksi sekavaksi hutuksi ja alkaa sitten jankuttamaan näistä kuin oikeastakin asiasta.

Näitä ponzzeja wincaputt..oneCoin..emgoldex ei saada loppumaan kui yhdellä tavalla.
Se raha mitä sioitit menetät ja lisäksi maksat saman summan valtolle.
Nykyinen hallitus on 100 vuoteen kaikkein saamaton..ei saa edes tälläistä lakia voimaan. Pimun ostolaki kyllä saatiin nopeutetulla aikataululla.

Unohtui kertoa detaljit tuosta Tröllin sotavammasta.

Suuren Winkkarisodan uljaina päivinä, kun matruusi Trölli valittiin puolustusrintaman propagandalohkon komentajaksi, hän meni tyhmyyttään heti etulinjaan. No hetihän siellä tulla tupsahti päin näköä rahankeräysrikos. Kolhu oli melkoinen ja vammaa siitä jäi.

Paraneeko koskaan, mene ja tiedä.

Yftäkoski esittää asiansa kiitettävän ymmärrettävästi ja loogisesti, mutta pessimistisesti ja joko lakia tai viranomaisia mitä ilmeisimmin aliarvioiden.

”Kyse onkin siitä, onko Vantaan KO tuottanut täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun...”

Läskisoossi: "No ei ole tuottanut."

Tuossa oli vankka mielipide, joka ei perustunut mihinkään.

Oikeudenmenetys on oikeudellinen seuraamus, jossa mm. tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa suoritettava toimi jätetään tekemättä joko kokonaan tai annetussa määräajassa. Ovatko Vantaalla sovintoratkaisun tehneet kohdanneet lopullisen oikeudenmenetyksen, kuten täällä annetaan ymmärtää?

Hallituksen esitys HE 2/2013: "Vielä olisi tarkistettava, että tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus olisi aiheellinen sekä perusteiltaan että määrältään, koska riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomio voidaan perustaa esimerkiksi myöntämiseen, jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää."

Tästä asiasta emme voi olla eri mieltä, sillä näin hallituksen esityksessä seisoo räntättynä.

Päällikkö Aalto lisää asiaan: "Korvauksen saaminen Oikeusrekisterikeskukselta edellyttää sitä, että hakijalla on vahingonkorvausta koskeva tuomioistuimen ratkaisu. Sillä hän todistaa, että juuri hän on yksi WinCapitassa häviölle jääneistä ja oikeutettu korvauksiin..... Meidän täytyy varmistua siitä, ettei kukaan saa läpi perusteetonta korvausvaatimusta. Se heikentäisi muiden korvauksen hakijoiden asemaa."

Tässähän kaikki oleellinen on kerrottu. Ensinnäkin pitää olla yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio, jonka lisäksi jokainen hakemus käsitellään vielä hakemuskohtaisesti. Riippumatta siitä sisältääkö tuomioistuimelta saatu ratkaisu valmiiksi sekä vahingonkorvaushakemuksen perusteen että määrän vaiko ei sisällä, jää ORK:n tehtäväksi selvittää asia.

Vaiheessa I vahingonkorvauksen päätöksestä ja toimeenpanemisesta vastaa ORK, ja ellei hakija ole lopputulokseen tyytyväinen, asia siirtyy vaiheessa II kanteen kautta (uudelleen) tuomioistuinlaitoksen ratkaistavaksi.

Laki eikä sen valmistelu ota lainkaan kantaa siihen, miten ORK asian käytännön tasolla ratkaisee. Voisi kuvitella, että tuomioistuimen ratkaisun lisäksi hakijan tulee esittää joko poliisin esitutkinta-aineisto tai vastaava materiaali, jossa hakijan suoritukset suuntaan ja toiseen on yksiselitteisesti kerrottu.

Toteutuiko Vantaan KO:ssa asianomistajien ensisijainen oikeusturva eli tuottiko vahvistus- tai suorituskanne kantajalleen ORK:ssa kelpaavan ja siten täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun, jonka peruste ja määrä katsotaan selvitetyksi? Ellei ratkaisu ole täytäntöönpanokelpoinen, jää ORK:n tehtäväksi vastata siitä, ettei asianomistaja kärsi todellista oikeudenmenetystä.

Miksi käräjäoikeus tuottaisi ratkaisuna suorituskanteeseen muunlaisen ratkaisun kuin täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun, ja saadaanko Vantaan KO:n tekemä ratkaisu toteuttaa sellaisenaan ORK:ssa? Täytäntöönpanokelpoisuuden yleisenä edellytyksenä on, että päätös on virheetön, pätevä ja siten valmis ja sen tulee sisältää myös lopullinen asiaratkaisu. Ratkaisun tulee useimmiten olla myös lainvoimainen.

Muiden muassa AATsto Heikkilä & Co tietojen mukaan kaikki viittaa siihen, että Vantaalla suorituskanteessa annettu sovintoratkaisu on lainvoimainen, virheetön, pätevä, valmis ja sisältää lopullisen asiaratkaisun, joten se myös on ORK:ssa täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Mistään muusta ei ole näyttöä. Oleellista kuitenkin on, että kantajat eivät ole kärsineet asiassa oikeudenmenetyksiä.

http://www.heikkilaco.fi/taloushuijaus-nimelta-wincapita-heikkila-co-edusti-lahes-300-asianomistajaa/

”Vielä olisi tarkistettava...” Kun asia esitetään näin passiivissa, viisaampi kysyy, että kenen on tarkistettava. Kipaistaan äkkiä lukemaan HE 2/2013. Tämä kappale alkaa lauseella: ”Oikeusrekisterikeskus ratkaisisi hakemuksen perusteella...” On ilmi selvää,, että koko ajan puhutaan Oikeusrekisterikeskuksen tehtävistä.

Sovintoasiassa teksti erikseen toteaa: ” koska riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomio voidaan perustaa esimerkiksi myöntämiseen, jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää.”

Hallituksen esityksessä on siis lähdetty siitä perusoletuksesta, että mikäli osapuolet ovat tehneet sovinnon, vaatimuksen perustetta ei ole sen enempää tutkittu oikeudessa. Näinhän sitä käräjäoikeudessa tapahtuu lähes päivittäin.

”Toteutuiko Vantaan KO:ssa asianomistajien ensisijainen oikeusturva eli tuottiko vahvistus- tai suorituskanne kantajalleen ORK:ssa kelpaavan ja siten täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun...”
Tämähän on täyttä lallattelua. Mikä ihmeen oikeusturva? Kun osapuolet tekevät sovinnon, kukaan tai mikään ei vaadi käräjäoikeutta tutkimaan sen enempää sovinnon perusteita. Käräjäoikeus vain toteaa, että sovinto tuli ja asia on siinä.

Ei tämä asia jankuttamalla muuksi muutu, ystävä kallis. Kuikka totesi käytännönläheisesti ja viisaasti: ” että...Vantaan KO olisi tutkinut muutamassa viikossa nuo 1300 sovintoratkaisuun päätynyttä korvausvaadetta.” Niinpä niin. Mahdoton on mahdotonta.

”Jotta suorituskanteen ratkaisu olisi täytäntöönpanokelpoinen, päätöksen on oltava virheetön, pätevä ja siten valmis ja sen tulee sisältää myös lopullinen asiaratkaisu.”

Lallattelu se vaan jatkuu. Toki Vantaan KO:n päätös on kaikin puolin pätevä ja sisältää lopullisen asiaratkaisun: Osapuolet sopivat asian niin tai näin. Se on myös täyttöönpanokelpoinen kaikin puolin.

Nyt sitten poukaisee esiin se Kuikan pelkäämä ongelma. Korvaussumma on sovittu, eikä oikeus ole sen kummemmin tutkinut korvauksen perusteita. Kun tällainen lappu kourassa kipaistaa Oikeusrekisterikeskukseen hakemaan rahaa, HE 2/2013 sitten kertookin, miten tässä tapauksessa menetellään. Menetellään niin, että Oikeusrekisterikeskus vielä tutkii vaatimuksen perusteita tai määrää.

”Pitäisi siis luottaa mieluummin nimettömään irtonikkiin ...”
Ei toki, kehenkään ei pidä luottaa pelkästään siksi, että tittelit tai tarina ovat ovat hienoja. Etkös jo oppinut, miten kävi kun luotit muistineroon, ATK-guruun ja syvästi uskovaan henkilöön.

Mitäpä jos unohtaisit hetkeksi haaveesi ja toiveesi, lukisit nämä asiat oikein ajatuksen kanssa ja yrittäisit itsekin ymmärtää.

”Kyse onkin siitä, onko Vantaan KO tuottanut täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun...”

Nim. Br.Läskisoossi: "No ei ole tuottanut."

Nim. Br.Savulahna: "Toki Vantaan KO:n päätös on kaikin puolin pätevä ja sisältää lopullisen asiaratkaisun: Osapuolet sopivat asian niin tai näin. Se on myös täyttöönpanokelpoinen kaikin puolin."

Nimerkki Läskisoossi ja Savulahna tuossa edellä käy Jaakobin painia itsensä kanssa. Mitäpä, jos unohtaisit hetkeksi riitasi itsesi kanssa, lukisit nämä asiat oikein ajatuksen kanssa ja yrittäisit päästä sopimukseen asiassa itsesi kanssa.

Jos oletetaan, että Savulahna on asiassa oikeassa ja Läsksisoossi väärässä, tuomari on siis aivan oikein ratkaisuvelvollisuutensa kautta antanut käsiteltävänään olevassa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittavan eli täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun.

Näin asianlaidan ollen asianomistajien oikeuturvaa ei ole millään muotoa loukattu. Hyvä näin.

> Sopimuksessa sovittu korvaussumma ei mitenkään sido valtiota.

On siis olemassa (1) osapuolia aktiivisesti sitova, lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen sovintoratkaisu sekä (2) pääkäsittelyn läpikäynyt lainvoimainen tuomio.

Onko jompi kumpi näistä aktiivisesti velvoittavista ratkaisuista 1 - 2 toista huonommassa asemassa valtiota vastaan ja onko jompi kumpi korvaussumma sitova? Ei ole, vaan molemmat ovat samassa asemassa.

Valtio sitoutuu kokonaisuutena vain korvausummaan, jonka se saa kerättyä kolhoosikukkaroon rikoshyötynä. Tämä on vedenpitävä fakta. Elleivät rahavarat kolhoosikukkarossa riitä, mukaan astuu lain tulkinta konkurssilain mukaisesti.

ORK:n tulee olla asiassa tasapuolinen, mutta lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu ei voi koskaan olla olla perusteeton. Toinen kysymys kuuluukin, millä valtuuksiin ORK toimeenpanevana viranomaisena voisi lähteä epäilemään ja tarkastelemaan lainvoimaista, akviivisesti velvoittavaa ja täytäntöönpanokelpoista käräjäoikeuden ratkaisua. ORK ei ole asemassa jättää toimeenpanematta annettua tuomioistuinpäätöstä, mikäli kolhoosikassassa varoja riittää.

Mikäs siinä, jatketaan hullun humppaa vielä muutama kierros. Alat saivarrella siitä, että en ensimmäisessä vastauksessani pilkuntarkasti kuvannut termiä ”täyttöönpanokelpoinen”. Hyi sentään.

Sinä ymmärrät ”täyttöönpanokelpoisella” päätöksellä vain sen, että Oikeusrekisterikeskuksen olisi hyväksyttävä käräjäoikeudessa sovittu korvaussumma sellaisenaan, muu ei kelpaa.

Näin ei asia ole. HE 2/2013 kertoo asiasta toisen tulkinnan, lue sieltä.

Menikö ohi kokonaan se, että riita-asiassa osapuolet voivat tehdä sovinnon ja sanoa tuomarille, että heippa, homma olikin tässä.

Haaveistasi ja toiveistasi sinä olet rakentanut tämän puuhevosen, jota sinä nyt apinan raivolla puolustat.

Uskotaan ja toivotaan, että Oikeusrekisterikeskus käsittelee klubilaisten korvaushakemukset ketterästi. Uskotaan ja toivotaan, että esitutkinta-aineisto ja korvauskanne muodostavat riittävän aineiston siihen, että Oikeusrekisterikeskus voi todeta korvausvaateen määrän ja perusteen riittävästi selvitetyksi.

Uskotaan ja toivotaan.

"Siis millä valtuuksin?"

Lukaiseppas HE 2/2013. Siinä se on kerrottu.

”Jos menettämisseuraamus on jo pantu täytäntöön, Oikeusrekisterikeskus voi asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää, että vastaava määrä suoritetaan valtion varoista.”

Tässä se lakiteksti on. Oikeusrekisterikeskuksella on lain mukaan asiassa ehdoton päätäntävalta. Voi tarkoittaa sitä, että voi päättää, voi jättää päättämättäkin.

Sinä lallattelet täyttöönpanokelpoisuudesta, vaikka laki suoraan sanoo, että tässä asiassa päätäntävalta on Oikeusrekisterikeskuksella.

Vallan kolmijako-oppia on ihana asia, mutta kovin ontuva keppihevonen se on.

"Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymättömällä on oikeus ajaa kannetta käräjäoikeudessa. "
Tämäkin taisin jo aiemmin sanoa.

Mikäs siinä. Laissa lukee, että Oikeusrekisterikeskus voi päättää. Jos sinä haluat kiistää lakitekstin olemassaolonkin, niin ole hyvä vaan.

Tällaisissa loputtomissa juupas-eipäs väännöissä voinemme taas soveltaa vanhaa koeteltua ratkaisutapaa; elämä näyttäköön, miten asia on.

Tähän asti elämä on näyttänyt, että minä tuppaan olemaan oikeassa. ;)

Odottele rauhassa. Kuka elä, se näkee.

Odotellaan toki.

Se on kuitenkin varmaa, että ORK:lla ei ole Wincapita-asiassa ehdotonta päätäntävaltaa, kuten täällä eräs kirjoittaja väärin kertoi.

”Sanot, että Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymättömällä on oikeus ajaa kannetta käräjäoikeudessa, mutta seuraavaksi sanotkin, että Oikeusrekisterikeskuksella on lain mukaan asiassa ehdoton päätäntävalta.”

Pipa silmillä sotket – tahallisesti tai tahattomasti – kahta eri tuomioistuinta ja kahta eri prosessi yhdeksi puuroksi.

A. Vantaan käräoikeus
- tunkki vastaan Hanski,
- asia päättyy sovintoon, jonka sisällön käräjäoikeus ilmeisesti kirjasi päätökseen

B. Oikeusrekisterikeskus
- tunkki hakee vapaamuotoisella hakemuksella valtiolta rahaa
- Oikeusrekisterikeskus voi hyväksyä kootut selitykset, mutta voi olla hyväksymättäkin
- hakemuksen suhteen Oikeusrekisterikeskuksella on itsenäinen päätäntävalta

C. Käräjäoikeus jossakin
- tunkki vastaan valtio
- käytössä, jos tunkki ei tyydy B-vaiheen ratkaisuun

B ei ole sidottu mitenkään A:n ratkaisuun. Näin lukee laissa.

Se, että tunkilla on muutoksenhakuoikeus B:n ratkaisusta toiseen tuomioistuimeen C, ei mitenkään kyseenalaista B:n itsenäistä ratkaisuvaltaa.

Muutoksenhakuoikeuden ei yleisestikään katsota rajoittavan minkään oikeusasteen itsenäistä päätäntävaltaa.

Voin antaa periksi sen verran, että itsenäinen on paremmin kuvaava sana kuin ehdoton.

”...kuten täällä eräs kirjoittaja väärin kertoi..”
Loitontelu - ohi puhuminen - on ihan turha kikka. Ei se minuun tehoa. ;)

”Kun vielä otetaan huomioon se, että viimeisen sanan asiassa sanoo tarvittaessa joka tapauksessa tuomioistunlaitos, ORK:n päätäntävalta ei ole millään muotoa itsenäinen.”

Itsenäistä päätäntävaltaa ei rajaa mitenkään se, että asiasta jää jäljelle valitusoikeus. Vantaan käräjäoikeus on itsenäinen ja riippumaton, mikäli uskomme Suomen perustuslakia. Käräjäoikeuden tuomiosta voidaan kuitenkin valittaa ja viimeisen sanan sanoo hovioikeus tai korkein oikeus.

Järkeilysi ontuu tai halua tahallisesti kulkea pipo silmillä.

Niin tai näin, vilpittömästi toivon, että sopu, rauha ja rakkaus säilyvät kolhoosiämpärillä ja Oikeusrekisterikeskus avustaa parhaansa mukaan rikosvahinkoa kärsineitä.

Samalla hieman huolestuneena seuraan tätä ihme juttua, jossa 100 ahneinta hakee korvauksia potin päältä. Jos tämä on tahallista jarruttelua, asia voi viivästyä useita vuosia. Onhan heillä käytössä koko valitustie aina korkeimpaan oikeuteen saakka.

Vetosit myös siihen, että ORK:lla ei voi olla itsenäistä päätäntävaltaa, koska päätökseen tyytymätön voi valittaa ts. haastaa valtion oikeuteen, ja viime kädessä tuomioistuin on päättävä elin.

Kun huomautin, että valitusoikeus ei ole sopiva tuntomerkki itsenäisestä päätäntävallasta, sivuutat asian vähin äänin.

Tokihan voimme lopettaa jankutuksen lyhyeen, elämä tämänkin kiistan aikanaan ratkaisee. Pahoin kuitenkin pelkään, että sinulla on sama vika kuin Nummisuutarin Eskolla: pitäähän tässä minun puumerkkini oleman. Koeta nyt jotenkin olla pyörittämättä tätä jankutusta tämän enempää.

SEPETEUS: Hyvin ymmärretty. Minä kirjoitan täkstin, isäsi pistää
puumerkkinsä alle, joka todistetaan.

ESKO: Hän pistää puumerkkinsä alle ja minä samoin.

SEPETEUS: Sinun puumerkkiäs siinä ei tarvita.

Juurí näin. Piti kuitenkin saada Eskon puumerkki. ;D

ESKO: Kinata en tahdo, mutta enpä saa sitä päähäni, ettei oman käteni
painamaa puumerkkiä tässä kirjassa tarvita. Minäpä tämän asian alku ja
juuri, ja sentähden täytyy nimeni seistä supliikissa myös.

Näin juuri. Eskon puumerkki uudestaan. ;DD

>>> http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/isot-wincapita-karajat-alkavat-oulussa/706232/
”…noin sata wincapitalaista on nostanut erikoisen kanteen, jossa he hakevat ”WinCapita-potin” päältä yhteensä noin miljoonan euron summaa…” <<<

"Oikeusministeriön budjettiehdotuksessa on varattu ensi vuodelle kahdeksan miljoonaa euron määräraha WinCapita-huijauksen asianomistajien vahingonkorvausten maksamiseen. Tänä vuonna vahingonkorvauksia on maksettu 2 miljoonaa euroa."

Sata ahneinta on siis jo saanut korvauksen potin päältä ja vähän enemmänkin.

http://www.aamulehti.fi/raha/miljoonien-lasku-valtio-maksaa-wincapitan-huijaamille-mittavat-vahingonkorvaukset/

"Korvaushakemuksia ns. WinCapita-asiaan liittyen on saapunut vuoden 2014 loppuun mennessä 1 117. Korvausvaatimusten yhteismäärä on yli 23 miljoonaa ja vastaava määrä todennäköisesti saadaan perityksi menettämisseuraamuksina ja tullaan jakamaan korvauksen hakijoille."

Kahdeksalla miljoonalla ei pitkälle pötkitä, jos vaade on tänään jo 27 miljoonaa.

Mutta pääasia on se, että ahneimmat jo saivat haluamansa.