Ikään katsomatta, läpi elämän. Sitenkö se on ymmärrettävä.
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1441593538664.html
Tasapää-arvoa peräänkuulutan. Sohaisinko naarasmuurahaispesään?
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1441593538664.html
Tasapää-arvoa peräänkuulutan. Sohaisinko naarasmuurahaispesään?
Vastaukset 11
Vanhimmat
11 kommenttia, joissa yhdessäkään ei puhuttu mitään kehumisesta?
Lukaisin linkin äkkiseltään. En kyllä minäkään ymmärrä miten aloittaja sai siitä keksittyä sanan ´´kehuriippuvainen´´. Taitaa olla hyvä mielikuvitus.
Jos minä huomaan jonkun tutun naisen käyneen kampaajalla, eihän tuo tuttu tiedä sitä ellei hänelle sano, että hei sä olet käynyt kampaajalla. Kehuksi se mielletään täällä suomalaisessa kulttuurissa ja nainen tulee iloiseksi kun saa "kehun".
Niin ja mies tulee iloiseksi kun huomautat että hänen pitäisi käydä parturissa :D.
11 pientä asiaa jotka ilostuttavat päivääsi...
allekirjoitan itsekin suurimman osan näistä.
2, 4, 6 ja 9 ei ajankohtaisia, mutta jos olisin vielä työelämässä niin nekin paitsi 4, koska en omista koiraa enkä kissaa (tällä hetkellä) kun haluan silittää jotain minä silitän Lutusta.
Paloma (ei kehuriippuvainen, mutta kehuakin saa ihan vapaasti, en suutu)
"kehuriippuvainen" Kyl nyt sohaisit vääräänpesään, nuo kaikki 11 kohtaa on asioita jotka saavat ainakin minut iloiseksi, ei niissä mitään "kehuja" kerjätty, ystävällisyys ja hyvä käytös on aivan eria asia kuin kehuminen, iloinen ja hyvä mieli ystävällisestä kohtelusta on aivan eriasia kuin itsetunnon kohottaminen kerjätyillä kehuilla.
Minut kehu saa lähinnä vaivaantuneeksi mutta nuo linkin mainitsemat asiat kun ovat läsnä elämässä, ne saavat iloiseksi ja tytyväisyys arkeen lisääntyy. Ei ole niin itsestäänselvyksiä. Ne pitää huomata.
Kaikkinuo asiat olivat mielihyvää tuottavia, nautintoja.
Kehuminen erijuttu, voi olla jopa epämiellyttävää jos joku kehuu, siis
"kehuu", antaa tunnustus asiallisesti, on jotenkin fiksumpaa.
Onhan se kiva jos saa myönteistä huomiota, vielä tässä iässä.
Jaoin yhdessä tilaisuudessa arpajaispalkintoja, yksi mies voitti kolme
kertaa ja sanoi että, viis noista palkinnoista mutta kun sinua on saanut
kolmekertaa halata se on jotain. Hän puristi lujasti:)
Olihan se mukava tunne.
Enpä sanoisi kehumiseksi, mutta kivalta tuntuvia asioita ovat nuo 4,6,8,ja11.
Saamani kehumiset pidän omana salaisuutena.
Se on ihan hurjan totta, että vaatimattomiksi kasvatetut (nais)immeiset eivät osaa ottaa kehuja vastaan silloinkaan kun ne ovat aiheellisia. Mutta se on jo vallan kipeetä, että kehuminenkin on noin stanan vaikea aihe kuin aloittajalle näyttää olevan.
Pelkääköhän se menettävänsä jotain miehuudestaan jos lausuu jotain kaunista ja nättiä. On siihen aihetta tai ei. Miksi helwetissä ihmisiä ei saisi tehdä iloisiksi ja onnellisiksi?
Olen. Tarvitsen niitä, tai jos ei suoranaisesti kehuja niin ainakin hyväksyntää. Haukkumiset ja nenänvarttapitkinkatseet ja vähättelyt taas näivetyttää.
Ei ne tartte aina edes sanomisia olla. Vaikka sanat "äiti sä oot söpö" saakin sydämen sulaamaan. Riittää kun lapset suorastaan ahmii ruokaa. Tai kun näen heidän silmien loistavan. Kissa, kun se kiehnää mun jalkoja, vaikka tiedän että ruokaa se vaan haluaa. Koiran koko olemus, kun se istuu mun edessä ja katselee mua suklaasilmillä niin että pää on melkein taaksepäin, ja hännän heilutus tekee että koko kroppa heiluu. Miehen arvostava katse. Tai kassaneidin lämmin hymy.
Ne on mun päivän huippuhetkiä. Tosin on muitakin. Kuppi kuumaa, lakatut kynnet, listassa olevat kaikki jutut. Sujuva arki.