Olen 39-vuotias nainen. Olen isäni neljäs, äitini ainoa eli minulla on kolme sisarusta isäni puolelta. Äitini oli mummoni ainoa lapsi. Äitini isä on minulle tuntematon. Tiedän, kuka hän on, mutta en ole tavannut. Kirkon kirjoissa äidilläni ei ole isää, mutta hän kyllä maksoi äidistä jotakin elatusmaksuja, kun äiti oli pieni 50-luvulla. Tämä oli mummon ja tämän miehen oma, keskinäinen sopimus. Äitini isä meni myöhemmin naimisiin ja sai kaksi lasta, jotka eivät koskaan tavanneet siskoaan. Äitini kuoli muutama vuosi sitten. Mummoni elää, samoin äitini isä. Onko minulla oikeus ilmestyä kulisseista ja vaatia tältä mieheltä rintaperillisen osaa?
Oikeus rintaperimykseen ilman isyyden tunnustusta?
Maisaliini
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos mutsis isä on virallisesti hänen isä niin tottakait olet oikeutettu perintöön.
Ota selvää.
Tuttavani kirkkoherranvirastosta tarkisti asian. Niissä dokumenteissa ei ole isän kohdalla mitään nimeä. Toki esimerkiksi kaikki vanhat naapuritkin ovat minulle miehestä puhuneet ja miehen veli oli kovin iloinen, kun joskus takavuosina sattumalta törmäsi äitiini ja minuun. Äitinikin elämässä hän oli tapaamisten merkeissä noin viiteen ikävuoteen asti, kunnes muutti pois. Mutta virallisesti ei ole merkitty papereihin. Voinko vaatia asian vahvistamista?
Tottakai sinulla on oikeus tulevaan perintöön, mutta vaatii tunnustuksen äitisi isältä, ennen kuin mitään perimysoikeutta voisi syntyä.
Mitenkähän sellaisen tunnustuksen saa, kun hän teki aikoinaan vaimonsakin kanssa sopimuksen, ettei aviottomasta lapsesta puhuta. Eno-puolenikin kuulivat siskostaan vasta aikuisena ja vaikenivat kunnioituksesta äitiään kohtaan. Kyseinen nainen kuoli kesällä 2012, äitini puoli vuotta myöhemmin. Voinko vaatia tunnustuksen? Tiedän olevani ilkeä, mutta jälkensä saa kyllä perata vaikka vanhana ukkona.
Kysymys on siis siitä, että aviottomana syntyneen (ja sittemmin kuollen) äitisi isä (yhä elossa) voitaisiin vahvistaa äitisi isäksi ja sinut hänen rintaperillisekseen. Sanon suoraan, ettei onnistu, ellei äitisi isä ole halukas tunnustamaan isyyttään. Jos hän isyytensä virallisesti tunnustaa, asia on sillä selvä, mutta jos ei, sinulla ei ole mitään konstia tunnustamisen pakottamiseen. Sinulla (lapsenlapsena) kun ei ole edes oikeutta ajaa kannetta isyyden vahvistamiseksi. Näin se nyt vain on. Oikein tai väärin.
Kiitos vastauksesta! Ja suurielkeiseen tappeluun en kuitenkaan ryhdy, koska minä taas kunnioitan mummoa, jolle tämä asia on ollut kipeä. Niin kipeä, että ei ole mulle koskaan siitä puhunut. En pahoita vanhan naisen mieltä. Eiköhän oman ja ainoan lapsen menetys ollut tarpeeksi. Mutta kiitos vastauksestasi! Vastasi lopullisesti tähän kysymykseen.