Kysyn tuota itseltäni kovin usein. Enkä tiedä vastausta olenko todella vai olenko vain rajamailla. SIksi ajattelin kertoa vähän itsestäni, ja haluaisin kuulla mielipiteitä ja kommentteja jotka voisivat auttaa. Olen nainen ikää on 23, enkä oli juurikaan koskaan ollut kiinnostunut miehistä.
Pienenä en tykännyt hirveesti tyttöjen barbileikeistä tai muusta, enemmin salaa aina toivoin joululahjaksi poikien leluja koska ne oli paljon siistempiä. Aloin pukeutumaan poikienvaatteisiin ennen ylä-asteen loppua. Ne tuntuivat kotoisalta eikä ahdistanut ulkonäkö niin paljon. Ja näytin mielestäni paljon paremmalta lyhyissä hiuksissa yms. Myös ylä-asteella tein feikkiprofiileitä muutamaan otteeseen joissa esitin olevani poika. Ja se tuntui hyvältä kuula kehuja, että en ole niinkuin ne muut paskat pojat jotka eivät tajua yhtään mitään. Lopetin sen kumminkin muutamassa vuodessa. Käyttäydyn myös erittäin poikamaisesti oikeastaan kaikissa tilanteissa.
Kehoni ei silti ahdista minua. Tissini eivät häiritse tai mikään muukaan. Jos nyt ei lasketa jatkuvaa itseinhoa sitten muilta osin. Jos olisin trans, eikö oma keho pitäisi
siis tuoda jonkinlaista ahdistusta ? Haluaisin näyttää miehemmältä saada lihaksia ja kaikkea. Mielessäni kun ajattelen niin tuntuisi että näyttäisin niin paremmalta.
Olen nyt puolivuotta kyseenalaistanut itseäni, että menenkö ihan trans puolelle vai mitä mä olen.
Jos joku koskaan ollu samassa tilanteessa niin kertokaa kokemuksia, kiitos !
Pienenä en tykännyt hirveesti tyttöjen barbileikeistä tai muusta, enemmin salaa aina toivoin joululahjaksi poikien leluja koska ne oli paljon siistempiä. Aloin pukeutumaan poikienvaatteisiin ennen ylä-asteen loppua. Ne tuntuivat kotoisalta eikä ahdistanut ulkonäkö niin paljon. Ja näytin mielestäni paljon paremmalta lyhyissä hiuksissa yms. Myös ylä-asteella tein feikkiprofiileitä muutamaan otteeseen joissa esitin olevani poika. Ja se tuntui hyvältä kuula kehuja, että en ole niinkuin ne muut paskat pojat jotka eivät tajua yhtään mitään. Lopetin sen kumminkin muutamassa vuodessa. Käyttäydyn myös erittäin poikamaisesti oikeastaan kaikissa tilanteissa.
Kehoni ei silti ahdista minua. Tissini eivät häiritse tai mikään muukaan. Jos nyt ei lasketa jatkuvaa itseinhoa sitten muilta osin. Jos olisin trans, eikö oma keho pitäisi
siis tuoda jonkinlaista ahdistusta ? Haluaisin näyttää miehemmältä saada lihaksia ja kaikkea. Mielessäni kun ajattelen niin tuntuisi että näyttäisin niin paremmalta.
Olen nyt puolivuotta kyseenalaistanut itseäni, että menenkö ihan trans puolelle vai mitä mä olen.
Jos joku koskaan ollu samassa tilanteessa niin kertokaa kokemuksia, kiitos !
Vastaukset 3
Vanhimmat
Soita Transtukipisteeseen ja kysy. Heillä on varmasti kokemusta koko asteikon mitalta. Minusta ei tarvitse ahdistua siitä, ettei tunne ahdistusta.
Minusta voit olla ihan rohkeasti juuri tuollainen kuin olet eikä sinun tarvitse olla mies tai transu. Poikamaiset naiset on tosi okei. Treenaa ihmeessä kuin mies :)
Tyttös sanoo oikein hyvin. Voit määritellä itseäsi vaikka millä lailla mutta sen ei tarvitse kahlata sitä mitä olet tai haluat olla.
Itämaissa on käsittääkseni "sekupuoli" joka meinaa poikamaista lesboa. Koitin googlailla muttei heti löytynyt. Jos et ole tyytymätön kehoosi, niin tuskin sitä kannattaa ruveta mieheksi muuttamaan. Prosessi vaan on niin älyttömän raskas.
Yksi määritelmä on että transsukupuolinen olet, jos TUNNET OLEVASI mies. Nainen olet jos vain HALUAISI OLLA mies. Alussa aika suoraan sanot olevasi nainen. Tosin Humen giljotiini "No ought from is" ei ole ihan selvä tuollaisissa identiteettijutuissa.
Mutta transtukipisteen psykologia voi varmaan hyödyntää jos haluat.
Tsemppiä itse tutkiskeluun!