oon ollu ihastunut yhteen tyttöön monta vuotta ja en pystynyt kuvitella että joskus olisimme yhessä (en tuntenut häntä silloin pahemmin)
Nyt alkaneella lukukaudella lukiossa ystävystyttiin hänen kanssa, ja parin kuukauden päästä ihastuttiin kummatkin toisiimme.. aloimme olemaan yhdessä. no sitä kestikin huimat viikon ajan ja senjälkeen 2vk tauolla. sitten hän halusi jatkaa ystävänä.. tosin taas sen jälkeen olemme viettäneet 2 iltaa yhdessä reilun kuukauden aikana, mutta mitään pysyvää ei olla saatu aikaan, koska tyttö ei enää seuraavana päivänä halua.. ja nyt on sanonu ettei enää koskaan mitään...
Välitän tästä tytöstä ihan älyttömän paljon.
Haluaisin hänet tosissani vielä joskus takaisin. tai sitten unohtaa hänet siinä mielessä. Minusta vain tuntuu että en halua olla kenenkään muun kanssa, koska välitän todellisesti vain hänestä siinä mielessä. Yritän kokoajan päästä irti hänestä, mutta aina kun näen hänet, minulle palaa mieleen ne kaikki ihana mitä siihen yhteen viikkoon ja pariin muuhun iltaan mahtui ja en haluisi luopua siitä millään..
Tiedän että tässä iässä ei saisi ottaa näin tosissaan vielä, varsinkaan näin lyhyen yhdessäolon ajalta, mutta tuntuu älyttömän pahalta.. johtuu kait siitä että vietän paljon aikaani yksin, ja tämä asia muutti elämäni täysin.. tunsin itseni niin onnelliseksi.. mut myös itseluottamuskin taitaa mulla olla vähän huono :/
Ja se harmittaa myös että meillä synkkaa pikkuasiatkin tosi hyvin.. samanlainen musiikkimaku, pidetään samoista asiosta, jokseenkin samanlaisia harrastuksia.. kaikki täsmäsi melkohyvin.. Ja tiedän että hän pitää vielä minusta, on sanonut sen minulle mutta hän ei vain halua enää muuta kuin ystävyyden :(
Olemme nuoria, samanikäisiä kummatkin mutta ei kuitenkaan ihan teinejä enää..:)
Tulevaisuudestahan ei voi koskaan tietää mutta ei saisi herätellä liikaa toivoa..
Mutta otsikossa kysyin että onko normaalia että näin pienestä suhteesta on mulle niin vaikeata päästä yli? ettei halua ketään muuta kuin yhen määrätyn ihmisen? Kun tuntuu että jotkut kaverit vaihtaa vähän väliä uuteen.. onko siinä välillä todellista rakkautta vai onko se vaa sitä et kuha vaan on joku.. mulle se ei oo sama asia..
Pistäkää kommenttia tosta tekstistä ja vastatkaa myös tähän kysymykseen :)
Nyt alkaneella lukukaudella lukiossa ystävystyttiin hänen kanssa, ja parin kuukauden päästä ihastuttiin kummatkin toisiimme.. aloimme olemaan yhdessä. no sitä kestikin huimat viikon ajan ja senjälkeen 2vk tauolla. sitten hän halusi jatkaa ystävänä.. tosin taas sen jälkeen olemme viettäneet 2 iltaa yhdessä reilun kuukauden aikana, mutta mitään pysyvää ei olla saatu aikaan, koska tyttö ei enää seuraavana päivänä halua.. ja nyt on sanonu ettei enää koskaan mitään...
Välitän tästä tytöstä ihan älyttömän paljon.
Haluaisin hänet tosissani vielä joskus takaisin. tai sitten unohtaa hänet siinä mielessä. Minusta vain tuntuu että en halua olla kenenkään muun kanssa, koska välitän todellisesti vain hänestä siinä mielessä. Yritän kokoajan päästä irti hänestä, mutta aina kun näen hänet, minulle palaa mieleen ne kaikki ihana mitä siihen yhteen viikkoon ja pariin muuhun iltaan mahtui ja en haluisi luopua siitä millään..
Tiedän että tässä iässä ei saisi ottaa näin tosissaan vielä, varsinkaan näin lyhyen yhdessäolon ajalta, mutta tuntuu älyttömän pahalta.. johtuu kait siitä että vietän paljon aikaani yksin, ja tämä asia muutti elämäni täysin.. tunsin itseni niin onnelliseksi.. mut myös itseluottamuskin taitaa mulla olla vähän huono :/
Ja se harmittaa myös että meillä synkkaa pikkuasiatkin tosi hyvin.. samanlainen musiikkimaku, pidetään samoista asiosta, jokseenkin samanlaisia harrastuksia.. kaikki täsmäsi melkohyvin.. Ja tiedän että hän pitää vielä minusta, on sanonut sen minulle mutta hän ei vain halua enää muuta kuin ystävyyden :(
Olemme nuoria, samanikäisiä kummatkin mutta ei kuitenkaan ihan teinejä enää..:)
Tulevaisuudestahan ei voi koskaan tietää mutta ei saisi herätellä liikaa toivoa..
Mutta otsikossa kysyin että onko normaalia että näin pienestä suhteesta on mulle niin vaikeata päästä yli? ettei halua ketään muuta kuin yhen määrätyn ihmisen? Kun tuntuu että jotkut kaverit vaihtaa vähän väliä uuteen.. onko siinä välillä todellista rakkautta vai onko se vaa sitä et kuha vaan on joku.. mulle se ei oo sama asia..
Pistäkää kommenttia tosta tekstistä ja vastatkaa myös tähän kysymykseen :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun mielestä tuo on aivan normaalia.
Jos olet useamman vuoden ollut kiinnostunut tytöstä, ihan normaalia on, että olet tietyllä tavalla häneen kiintynyt.
Jos et tahdo unohtaa vielä tyttöä "siinäkään mielessä" vielä, kannattaa antaa hänelle aikaa. Se kertoo hänelle, että välität hänestä. Kun tutustut häneen ensin ystävänä ja annat hänelle aikaa ystävystyä itseesi, voi hänellä myöhemmin herätä toisenlaisiakin tunteita sinua kohtaan, kun huomaa, millaista on olla ystäväsi. Anna tytölle aikaa ja osoita, että olet hänelle ystävä :)
Niin mun mielestä tyttö on kyllä tehnyt harvinaisen selväksi ettei ole kiinnostunut susta kuin kaverina. Hän varmaankin huomasi seurustelunne aikana ettei välitäkään susta samalla tavalla kuin sä hänestä.
Jos haluat vielä pitää tytön ystävänäsi, hyväksy tosi asiat ja jatka elämääsi. Muuten käytöksesi saattaa ahdistaa häntä ja lopulta hän ei enää halua olla missään tekemisissä sun kanssa.
Mutta kyllä käytöksesi on ihan normaalia. Koita pärjäillä! :)
Pelisi on menetetty, olet väärissä tikapuissa ja tikapuita on mahdoton vaihtaa, lisää factaa: http://www.intellectualwhores.com/masterladder.html