Kuinka perinnönjako vireille?

Perukirjoitus tehty 10 vuotta sitten mutta pesä jakamatta. Miten tästä eteenpäin kun haluan asian selväksi?

tarvitaanko jakokirjaan välttämättä muidenkin kuin pesän osakkaiden allekirjoitukset ( Todistajien ? jos osakkaat jakavat kaiken sulassa sovussa.

osakas kirjoitti:

tarvitaanko jakokirjaan välttämättä muidenkin kuin pesän osakkaiden allekirjoitukset ( Todistajien ? jos osakkaat jakavat kaiken sulassa sovussa.

Kaikki paikalla yhtaikaa ja nimet vain jakokirjaan ja vielä kaneetti "emme tule moittimaan jakoa".

koijari kirjoitti:

Kaikki paikalla yhtaikaa ja nimet vain jakokirjaan ja vielä kaneetti "emme tule moittimaan jakoa".

Välttämättä koko jakokirjaakaan ei tarvita. Pesän voi vain jakaa. Maistraatti tietysti vaatii jakokirjan, mikäli pesässä on osakkaana edunvalvonnassa oleva, eli alaikäinen tai henkilö jolle on määrätty edunvalvoja.

--- kirjoitti:

Välttämättä koko jakokirjaakaan ei tarvita. Pesän voi vain jakaa. Maistraatti tietysti vaatii jakokirjan, mikäli pesässä on osakkaana edunvalvonnassa oleva, eli alaikäinen tai henkilö jolle on määrätty edunvalvoja.

Kyllä perinnönjaosta on jakokirja laadittava. Jakokirja on allekirjoitettava pesänjakajan toimesta, jos tämä suorittaa jaon. Muussa tapauksessa pesän osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa.

kalliiksi jako tulee? Mitkä ovat kulut? Mitä pesänjakaja käytännössä tekee? Miten hän jakaa?

Voidaanko esim. vain kirjoittaa paperi ilman jakajaa jossa todetaan, pesä jaetaan esim. neljään yhtäsuureen osaan?

Käräjäoikeuden määrämä pesänjakaja ei todellakaan ole se ensimmäinen asia, joka pitäisi tehdä, kun pesää aletaan jakamaan vaan se viimeinen keino.
Ensinnäkin pesänjakajan käyttö maksaa helposti 2-5 tuhatta euroa (ja enemmänkin), jonka perilliset voisivat jakaa keskenään eikä ojentaa muualle. Toisekseen pesänjakajankin ensimmäinen tehtävä on yrittää saada pesä jaettua neuvottelemalla ja vasta toissijaisesti tehdä pakkojako. Jos jako saadaan aikaan neuvottelemalla niin on varsin todennäköistä, että osakkaat suostuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin allekirjoitusten jälkeen päästään jakamaan pesä heti eikä vasta moiteajan ja mahdollisten oikeudenkäyntien jälkeen. Eli ensin pesänosakkaiden kannattaa alkaa keskenään neuvottelut ja jos niissä ei päästä sopuratkaisuun (jokainen voi yhdessä tahi erikseen varmistaa jaon perusteet halutessaan asianajajalta, tulee halvemmaksi kuin pesänjakajan hakeminen) niin voidaan alkaa miettiä virallisen jakajan hakemista.

neuvottelut ensin kirjoitti:

Käräjäoikeuden määrämä pesänjakaja ei todellakaan ole se ensimmäinen asia, joka pitäisi tehdä, kun pesää aletaan jakamaan vaan se viimeinen keino.
Ensinnäkin pesänjakajan käyttö maksaa helposti 2-5 tuhatta euroa (ja enemmänkin), jonka perilliset voisivat jakaa keskenään eikä ojentaa muualle. Toisekseen pesänjakajankin ensimmäinen tehtävä on yrittää saada pesä jaettua neuvottelemalla ja vasta toissijaisesti tehdä pakkojako. Jos jako saadaan aikaan neuvottelemalla niin on varsin todennäköistä, että osakkaat suostuvat olemaan moittimatta jakoa, jolloin allekirjoitusten jälkeen päästään jakamaan pesä heti eikä vasta moiteajan ja mahdollisten oikeudenkäyntien jälkeen. Eli ensin pesänosakkaiden kannattaa alkaa keskenään neuvottelut ja jos niissä ei päästä sopuratkaisuun (jokainen voi yhdessä tahi erikseen varmistaa jaon perusteet halutessaan asianajajalta, tulee halvemmaksi kuin pesänjakajan hakeminen) niin voidaan alkaa miettiä virallisen jakajan hakemista.

Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja taitaa silloin olla ainoa keino jos muut eivät suostu...?

Hakemus käräoikeuteen maksaa siis 65 euroa sen päälle tulisivat varsinaisen jakajan kulut?

Nimetön kirjoitti:

Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja taitaa silloin olla ainoa keino jos muut eivät suostu...?

Hakemus käräoikeuteen maksaa siis 65 euroa sen päälle tulisivat varsinaisen jakajan kulut?

Kulut menevät pesän varoista (myös tuo 65 €), mikäli pesässä on varoja. Ellei varoja ole, niin hakija maksaa kaiken.

Yleensä kannattaa ilmoittaa muille osakkaille aikeistaan hakea jakajaa. Tämä pehmittää muita suostumaan sopujakoon.

Nimetön kirjoitti:

Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja taitaa silloin olla ainoa keino jos muut eivät suostu...?

Hakemus käräoikeuteen maksaa siis 65 euroa sen päälle tulisivat varsinaisen jakajan kulut?

Olen sitä mieltä, että pesänjakajan käyttö on se viimeinen keino, ensin NEUVOTELLAAN (ei siis aleta sanelemaan muille, vaan yritetään ymmärtää myös sitä vastapuolta). Nimittäin neuvottelutie on se halvin ja NOPEIN tapa hoitaa asiat. Pesänjakajan kulut maksaa kyllä pesä, jos siinä varoja on, mutta kaikki se on perillisiltä pois (ja jakoa tuskin saadaan aikaan alle 2000 euron, edes sopuisassa tilanteessa, riidellen menee paljon enemmän). Toki jokaisella osakkaalla on OIKEUS hakea oikeudelta pesään jakaja, joka sitten aloittaa neuvottelut osakkaiden kanssa. Jos silloinkaan ei synny sopujakoa, niin kannattaa varautua aikaa vieviin oikeudenkäyntiin, nimittäin pesänjakajan tekemän jaon jälkeen mahdollisuudet neuvotteluihin ovat menneet ja jäljellä ovat oikeudenkäynnit... siis jos kaikki eivät jakajan tekemää jakoa hyväksy ja joku alkaa moittia sitä. Tällä palstalla annetaan helposti sellainen kuva, että pesänjakajan hakeminen ratkaisisi pesän ongelmat kertaheitolla, vaikka todellisuus voi olla paljon karumpi.

neuvottelut ensin kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että pesänjakajan käyttö on se viimeinen keino, ensin NEUVOTELLAAN (ei siis aleta sanelemaan muille, vaan yritetään ymmärtää myös sitä vastapuolta). Nimittäin neuvottelutie on se halvin ja NOPEIN tapa hoitaa asiat. Pesänjakajan kulut maksaa kyllä pesä, jos siinä varoja on, mutta kaikki se on perillisiltä pois (ja jakoa tuskin saadaan aikaan alle 2000 euron, edes sopuisassa tilanteessa, riidellen menee paljon enemmän). Toki jokaisella osakkaalla on OIKEUS hakea oikeudelta pesään jakaja, joka sitten aloittaa neuvottelut osakkaiden kanssa. Jos silloinkaan ei synny sopujakoa, niin kannattaa varautua aikaa vieviin oikeudenkäyntiin, nimittäin pesänjakajan tekemän jaon jälkeen mahdollisuudet neuvotteluihin ovat menneet ja jäljellä ovat oikeudenkäynnit... siis jos kaikki eivät jakajan tekemää jakoa hyväksy ja joku alkaa moittia sitä. Tällä palstalla annetaan helposti sellainen kuva, että pesänjakajan hakeminen ratkaisisi pesän ongelmat kertaheitolla, vaikka todellisuus voi olla paljon karumpi.

Asia ei ole ollut vielä edes puheena, pelkkä asian esille ottaminen saattaa aiheuttaa myrskyn vesilasissa.

Odotellaan ensin 10 vuotta vanhaa perukirjaa ja uutta verotustodistusta, sitten tuumailemaan käypää arvoa ja pohtimaan onko asia revohkan arvoinen. Sukulaissuhteet eivät kyllä paljon paina koska ne ovat ennestään aika "väljät".

Jos joskus joulun jälkeen avaisi keskustelun...

Nimetön kirjoitti:

Asia ei ole ollut vielä edes puheena, pelkkä asian esille ottaminen saattaa aiheuttaa myrskyn vesilasissa.

Odotellaan ensin 10 vuotta vanhaa perukirjaa ja uutta verotustodistusta, sitten tuumailemaan käypää arvoa ja pohtimaan onko asia revohkan arvoinen. Sukulaissuhteet eivät kyllä paljon paina koska ne ovat ennestään aika "väljät".

Jos joskus joulun jälkeen avaisi keskustelun...

nostaa myrskyn vesilasissa, niin mietipä miten käy jos haet suoraan pesänjakajaa... vaikka välit ovat väljät niin siltoja on turha lähteä polttelemaan, tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Siis kerro ensin, että haluat alkaa neuvottelut pesänjaosta, sitten odottelet vähän aikaa kiivaimman tunnekuohun ohimenoa ja palaat uudelleen asiaan vaikkapa esittämällä, että sinut maksetaan pesästä ulos tavalla tai toisella. Odottelet taas viikon pari ja palaat sitten asiaan. Tämä on todennäköisesti kuitenkin itsellesi edullisin ja nopein tapa (ei toki se näyttävin tapa). Jos näyttävyyttä haluat, niin silloin toki kannattaa hakea muille kertomatta pesään jakaja. Kun toinen puolisoista on vielä elossa niin sinun perintövaatimuksesi ei tule herättämään positiivista vastaanottoa. Mieti siis miksi haluat pesän jakoon nyt (osuutesihan oli varsin pieni) ja valmistaudu kertomaan perustelusi pesän muille osakkaille. Pieni osuutesi kyllä tekee ulosostamisesi helpommaksi.

neuvottelut ensin kirjoitti:

nostaa myrskyn vesilasissa, niin mietipä miten käy jos haet suoraan pesänjakajaa... vaikka välit ovat väljät niin siltoja on turha lähteä polttelemaan, tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Siis kerro ensin, että haluat alkaa neuvottelut pesänjaosta, sitten odottelet vähän aikaa kiivaimman tunnekuohun ohimenoa ja palaat uudelleen asiaan vaikkapa esittämällä, että sinut maksetaan pesästä ulos tavalla tai toisella. Odottelet taas viikon pari ja palaat sitten asiaan. Tämä on todennäköisesti kuitenkin itsellesi edullisin ja nopein tapa (ei toki se näyttävin tapa). Jos näyttävyyttä haluat, niin silloin toki kannattaa hakea muille kertomatta pesään jakaja. Kun toinen puolisoista on vielä elossa niin sinun perintövaatimuksesi ei tule herättämään positiivista vastaanottoa. Mieti siis miksi haluat pesän jakoon nyt (osuutesihan oli varsin pieni) ja valmistaudu kertomaan perustelusi pesän muille osakkaille. Pieni osuutesi kyllä tekee ulosostamisesi helpommaksi.

mutta silti pätee, että ensin kannattaa neuvotella ja odotella tunnekuohujen tasaantumista. Pesänjakajaa käyttämällä jakoon mnee helposti liki vuosi ja riidellen vielä enemmän (oikeuskäsittelyt)

edell. kirjoitti:

mutta silti pätee, että ensin kannattaa neuvotella ja odotella tunnekuohujen tasaantumista. Pesänjakajaa käyttämällä jakoon mnee helposti liki vuosi ja riidellen vielä enemmän (oikeuskäsittelyt)

Ei mitään, kiitos neuvoista ja hyvää joulua!

edell. kirjoitti:

mutta silti pätee, että ensin kannattaa neuvotella ja odotella tunnekuohujen tasaantumista. Pesänjakajaa käyttämällä jakoon mnee helposti liki vuosi ja riidellen vielä enemmän (oikeuskäsittelyt)

Neuvottellen asiassa on syytä edetä. Itseasiassa pesänjakajan hakeminen ei muuta tilannetta. Silloinkin neuvotellaan pesänjakajan johdolla.