Onko lääkärit kaupitelleet mömmöjä teille?

Eivät tietenkään myönnä, mutta Suomessa on muista maista poiketen lääketiede ja "vakuutuslääketiede".

Eläkevakuutusyhtiöt ja itse KELA määrittelevät eläkeperusteet "vakuutulääketieteen" perusteella.

Muualla maailmassa esimerkiksi sairauseäkkeelle siirtyminen tapahtuu lääketieteellisin perustein, kun ihminen todetaan työkyvyttömäksi.

Suomessa vaikka olisi 25 erikoistunutta asiantuntijalääkärien perusteelliset kirjalliset lausunnot työkyvyttömyydestä, niin KELA:n "vakuutuslääkäri" voi kolmella lauseella tyrmätä kaikki lääketieteeseen perustuvat lausunnot näkemättä edes potilasta.

Vakuutuslääketiede on eräänlaista parapsykologiaa, jossa tiedetään kaikki ilman, että ei tarvitsisi tehdä mitään. Joillekin ihmisille on miellyttävää olla tekemättä mitään ja juoda työaikana henkilökunnan sosiaalisissa tiloissa kaiket päivät kahvia.

"Vakuutuslääketieteen" hylätessä sairauseläkeanomuksen seuraukset ovat hyvin usein fataaleja.

Olen nähnyt kymmeniä "vakuutuslääketieteen" surmaamia ihmisiä.

Juttelin erään KELA:n virkamiehen kanssa ja hän saoi, että

"sairauslomalle pääseminen pitää estää kaikin keinoin, koska slloinhan KELA joutuisi maksamaa sairauseläkettä. Sairas ihminen näännytettään vuosikausia kestävillä tarvittavilla vakuutusoikeusprosesseilla ja suuri osa ehtii kuolla jo sinä aikana. Tällöin ei tarvitse maksaa eläkettä ja näin eläkevakuutusyhtiöiden ja KELA:n erittäin hyvä taloudellinen tilanne paranee entisestään.

karmeaa tekstiä tuo, toivottavasti et ole tuossa oikeassa. Voiko elämä olla todella näin raadollista ja että raha on aina se pääasia kaikessa.

Sairaseläkkeelle pääsee heti kun on diagnoosi todellisesta sairaudesta eikä mistään helkutin masennuksesta.

Tämä on fakta juttu ja itse koettu.

Eipäs niin vain välttämättä pääsekään. Eräskin tietämäni ihminen sairastaa reumaa ja oli pitkään osa-aikaisella kuntoutustuella, mutta eläke häneltä evättiin.

Itse olen eläkkeellä hullunpapereilla. Pelkkä masennus ei riittäisi, mutta minulla on diagnoosit myös ahdistuksesta ja persoonallisuushäiriöstä. Kun kiinnostuin siitä mahdollisuudesta että minulla saattaisi olla Asperger, menin alan lääkärille, mutta häntä ei kiinnostanut minua tutkia koska oli etukäteen masennuspapereistani päättänyt että ei voi olla. Myönsi keskustelun kuluessa että voi ollakin, mutta "masentuneelta ei pysty tutkimaan onko". Sain siltä taholta diagnoosin psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö" ja sain eläkkeen.

En tunne olevani psykoottispiirteisesti häiriintynyt. Mutta sama se. Jokatapauksessa kyllä mielen puolen diagnooseilla taitaa helpommin saada eläkkeen. Pelkäävät että hullut menevät työpaikoille riehumaan.

En yhtään ihmettelisi jos jotkut lääkärit yrittäisivät saada työttömät myöntämään että päässä vippaa, koska näin olisi työttömälle helpompi saada se eläke.

titityykukkuukukkuu kirjoitti:

Eipäs niin vain välttämättä pääsekään. Eräskin tietämäni ihminen sairastaa reumaa ja oli pitkään osa-aikaisella kuntoutustuella, mutta eläke häneltä evättiin.

Itse olen eläkkeellä hullunpapereilla. Pelkkä masennus ei riittäisi, mutta minulla on diagnoosit myös ahdistuksesta ja persoonallisuushäiriöstä. Kun kiinnostuin siitä mahdollisuudesta että minulla saattaisi olla Asperger, menin alan lääkärille, mutta häntä ei kiinnostanut minua tutkia koska oli etukäteen masennuspapereistani päättänyt että ei voi olla. Myönsi keskustelun kuluessa että voi ollakin, mutta "masentuneelta ei pysty tutkimaan onko". Sain siltä taholta diagnoosin psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö" ja sain eläkkeen.

En tunne olevani psykoottispiirteisesti häiriintynyt. Mutta sama se. Jokatapauksessa kyllä mielen puolen diagnooseilla taitaa helpommin saada eläkkeen. Pelkäävät että hullut menevät työpaikoille riehumaan.

En yhtään ihmettelisi jos jotkut lääkärit yrittäisivät saada työttömät myöntämään että päässä vippaa, koska näin olisi työttömälle helpompi saada se eläke.

Lue lisää

Saitko eläkkeen nopeastikin, vai pitikö kauan taistella ja olla kirjeenvaihdossa eri tahojen kanssa. Itse tänään viimeeksi mietin, että jos töissä pitäisi vielä ravata niin tulisi ehkä tehtyä jotain typerää siellä kun napsahtaisi korvien välissä.

lebeerebber kirjoitti:

Saitko eläkkeen nopeastikin, vai pitikö kauan taistella ja olla kirjeenvaihdossa eri tahojen kanssa. Itse tänään viimeeksi mietin, että jos töissä pitäisi vielä ravata niin tulisi ehkä tehtyä jotain typerää siellä kun napsahtaisi korvien välissä.

Lue lisää

2004 jäin sairauslomalle ja silloin oli psykologin suorittama työkykyisyysarvio, joka ilmeisesti näytti miinusta (muisti reistasi). Sairausloman päätyttyä alkoi kuntoutustuki. Sinä aikana kävin MTT:ssa juttelemassa parin viikon välein, olin parissa suljetussa keskusteluryhmässä ja kokeilin useampia eri mielialalääkkeitä (joista mistään ei ollut apua). En koskaan vaatinut eläkettä ja en muista haettiinko sitä edes, lääkärinlausunnossa rasti taisi aina olla kuntoutustuen jatkon hakemisessa (jos siellä sellainenkohta oli, en muista enää).

Kerran kysyttiin että lähtisinkö töihin jossa arvioitaisiin työkykyisyyttäni. Selvisi että minun olisi pitänyt itse hakea se työpaikka, josta sitten kieltäydyin koska ajattelin kauhulla sellaista että minun pitäisi esitellä itseni useaan eri paikkaan ja vielä kertoa että olen "hullu" jne. Eivät pakottaneet.

Sitten kun arvelin että minulla voisi olla Asperger, puhuin sitä psykiatrille ja innostuneen oloisesti hän laittoi lähetteen neuropsykiatrian klinikkaan. Siellä ei se sen paika lääkäri sitten halunnut tutkimuksia tehdä. Jonkun sosiaalihenkilön kanssa tein monisivuisen luonnetestin ja sen koommin en koko paikasta kuullut mitään, vaikka oli sanottu että silti kävisin siellä vielä jokusen kerran. Puolen vuoden päästä tuo minut yhden ainoan kerran tavannut neuropsykiatri sitten laittoi lääkärintodistuksen jossa maininta psykoottispiirteinen persoonallisuushäiriö. Tällä kertaa MTT:n psykiatrini sitten ilmeisesti haki pysyvää eläkettä ja Kela sen myönsi. Sain sen vuoden 2009 alkupuolella.

Kyllä tämä nin sattumavaraista touhua on kaikinpuolin. Jos minulle olisi sattunut kohdalle lääkäri joka olisi jaksanut oikeasti tutkia Asperger-piirteisyyttä (uskon vakaasti että minulla sitä on, ainakin lievästi koska olen motorisesti kömpelö, kasvosokea yms.), niin en tiedä olisinko lopulta päätynyt vaikkapa tukityöllistetyksi. Mistä näistä tietää.

Minulta on kysytty enkö saanut missään vaiheessa terapiaa. No enpä saanut. Kerran annettiin joku lappu että voi itse hommata terapeutin, mutta totesin ettei ole rahaa. Joku on myöhemmin sanonut että vähävaraiselle kunta kustantaisi sen. No, minulle ei sanottu/paljastettu että niin tehtäisiin. Minulle jäi käsitys että minun pitäisi eka kerta maksaa itse ja jos siitä kehittyy pitkä terapia niin niihin käynteihin saa jotain prosenttitukea. Mutta jos en olisi tullut ekalla kerralla juuri sen terapeutin kanssa juttuun, niin se koko hinta olisi kai jäänyt minun kontolleni ja sitten olisi pitänyt hypätä terapeutilta toiselle kunnes löytyy se jonka kanssa kemiat natsaa. Se kun on aika intiimi suhde ja pitää olla juuri sopiva terapeutti.

Oliko tuossa nyt useamman ihmisen kommentteihin kommentti, kun minä en siitä itseäni tunnistanut? En minä ole "ihan itse" hakenut mitään työkyvyttömyyseläkettä, vaan psykiatri kirjoitti joka vuosi B-lausunnon ja siitä sitten tuli taas yksi vuosi kuntoutustukea lisää. Kun mielenterveystoimiston psykiatrin lisäksi oli myös neuropsykiatrin kirjoittama lausunto, näistä kahdesta lausunnosta sitten poiki työkyvyttömyyseläke. En muista oliko jotenkin erityisesti kenenkään taholta haettu nimenomeen (tai pelkästään) pysyvää eläkettä, ainakaan itse en ollut sitä pyydellyt, mutta psykiatrini oli kyllä kuin Hangon keksi kun pysyvä eläke myönnettiin, oli iloinen kun ei tarvinnut enää kirjoitella lausuntoja. Sanoi niin.

Minulle sanottiin mielenterveystoimistosta että terapia maksetaan ekalta käynniltä itse ja jos löytää mieleisen terapeutin ja Kela hyväksyy sen, niistä käynneistä saa jatkossa osakorvauksen. Ei täyttä korvausta.

Minulla ei ollut varaa maksa itse mitään ekaakaan käyntiä, ja pelkäsin että Kela ei suostu korvaamaan siitäkään sitten yhtään mitään.

titityykukkuukukkuu kirjoitti:

Oliko tuossa nyt useamman ihmisen kommentteihin kommentti, kun minä en siitä itseäni tunnistanut? En minä ole "ihan itse" hakenut mitään työkyvyttömyyseläkettä, vaan psykiatri kirjoitti joka vuosi B-lausunnon ja siitä sitten tuli taas yksi vuosi kuntoutustukea lisää. Kun mielenterveystoimiston psykiatrin lisäksi oli myös neuropsykiatrin kirjoittama lausunto, näistä kahdesta lausunnosta sitten poiki työkyvyttömyyseläke. En muista oliko jotenkin erityisesti kenenkään taholta haettu nimenomeen (tai pelkästään) pysyvää eläkettä, ainakaan itse en ollut sitä pyydellyt, mutta psykiatrini oli kyllä kuin Hangon keksi kun pysyvä eläke myönnettiin, oli iloinen kun ei tarvinnut enää kirjoitella lausuntoja. Sanoi niin.

Minulle sanottiin mielenterveystoimistosta että terapia maksetaan ekalta käynniltä itse ja jos löytää mieleisen terapeutin ja Kela hyväksyy sen, niistä käynneistä saa jatkossa osakorvauksen. Ei täyttä korvausta.

Minulla ei ollut varaa maksa itse mitään ekaakaan käyntiä, ja pelkäsin että Kela ei suostu korvaamaan siitäkään sitten yhtään mitään.

Lue lisää

Itselläni ihan vastaavat kokemukset, lukuunottamatta aspergerosuutta, vaikka sekin tosin taitaa olla. En itse hakenut eläkettä, enkä tiennyt että sitä haettiin. Luulin, että kyse on määräaikaisen eläkehakemuksen uusimisesta. Kelassahan se hakemus pitää käydä itse allekirjoittamassa, siihenkin laitoin rastiin ruutuun "määräaikainen työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki". Kotiin tuli lääkärin B-lausunto ja siinä huomasin, että lääkärillä rasti oli pysyvän eläkkeen kohdalla. Siinä sitten kotona odottelin kuinka käy ja viikon sisään posti toi päätöksen pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Olin vuodesta 2011 määräaikaisella, lukuunottamatta puolen vuoden pätkää, jona mietin töihin menemistä. Ja nyt vuoden ihan täyspäiväisellä työkyvyttömyyseläkkeellä hamaan tappiin näin halutessani.

Lääkinnällisellä kuntoutuksella ei ole mitään tekemistä lääkkeiden kanssa.