Hei!
Mitä mieltä olette tällaisesta tapauksesta?
Asun asunto-osakeyhtiössä (kerrostalo r.v. 1974), jossa 71 % äänivallasta on kolmen suuromistajan (SO) hallussa. SO:t ovat liikekumppaneita eli heillä on täysin yhteiset intressit. Taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja (PJ) on kytköksissä SO:iin. Nimittäin SO:t vuokraavat asuntojaan, mutta eivät itse, vaan yrityksen kautta ja tämä yritys on PJ:n oma firma. PJ yrityksineen on siis sopimussuhteessa SO:iin. PJ itse ei omista taloyhtiömme osakkeita eikä myöskään asu talossa. Taloyhtiössä oli yksi epäonnistunut yritys puheenjohtajan vaihtamiseksi, mutta se ei saanut riittävää kannatusta.
Hallitukseen kuuluu PJ:n lisäksi yksi SO:sta ja kolme asukas-osakasta eli yhteensä viisi jäsentä. Monet taloyhtiössämme ovat kyseenalaistaneet PJ:n roolin, koska hän tunnetusti edustaa SO:jia eikä tämä ole mikään salaisuus vaan asia on yleisesti kaikkien tiedossa. PJ on myös itse suoraan myöntänyt eräässä meilissä, että hän edustaa SO:jia. Kun asema on tällainen, on epäilty, että PJ on väkisinkin puolueellinen hänen sopimussuhteen ja ”edustamisen” takia ja että on olemassa riski, että PJ:n tekemä päätös ei palvele välttämättä KAIKKIEN osakkaiden ja taloyhtiön etua, vaan ennemminkin SO:ien.
Syyskuun alussa hallitus äänesti putkiremontin ajankohdasta ja äänet jakaantuivat näin: 2x2018, 1x2020 ja 2x2024. Ne, jotka äänestivät 2024 ehdottivat myös putkien kuntotutkimusta 2017. Sekä SO että PJ äänestivät 2018 ja SO:t ovat itse myöntäneet eräässä meilissä, että suurin syy heidän halukkuuteen aikaiseen remonttiin on se, että kauppa ei käy eli he odottavat saavansa asuntoja paremmin myyntiin, jos talo on remontoitu. Pienomistajat eivät taas halua remonttia tässä vaiheessa kun putkia ei ole tutkittu.
Osa osakkaista vetosi PJ:hin, koska ei haluta että heillä maksatetaan toisten bisnesten paraneminen. Pyydettiin, että hän äänestäisi järkevästi ja reilusti kaikkien kannalta eli äänestäisi itsenäisesti. Hän ilmoitti myöhemmin: ”puhuin SO:ien kanssa ja he silti haluavat remontin 2018”. Tämän jälkeen PJ itse äänesti 2018. PJ ei siis kuunnellut pienomistajia, vaan kysyi ensin SO:ien mielipidettä.
Nyt PJ julisti, että koska yksimielistä päätöstä ei saatu, ehdotettu 2018 voitti, koska ”lain mukaan PJ:n kanta ratkaisee”. Tähän liittyen minulla on kaksi kysymystä:
1. Onko oikein, että 2018 voitti, vaikka kolme viidestä oli tätä ehdotusta vastaan?
2. Onko PJ ylipäätään esteellinen äänestämään tässä asiassa? Hänhän on sopimussuhteessa SO:iin ja äänesti heidän tahdon mukaan vaikka pienomistajat vielä vetosivat häneen. Asiaa ei (vielä) ole kysytty, mutta olisi mielenkiintoista tietää, että olisiko PJ:lle seurannut jotain sanktioita, jos hän olisi äänestänyt suuromistajia vastaan.
Kiitos etukäteen näkemyksistä!
Mitä mieltä olette tällaisesta tapauksesta?
Asun asunto-osakeyhtiössä (kerrostalo r.v. 1974), jossa 71 % äänivallasta on kolmen suuromistajan (SO) hallussa. SO:t ovat liikekumppaneita eli heillä on täysin yhteiset intressit. Taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja (PJ) on kytköksissä SO:iin. Nimittäin SO:t vuokraavat asuntojaan, mutta eivät itse, vaan yrityksen kautta ja tämä yritys on PJ:n oma firma. PJ yrityksineen on siis sopimussuhteessa SO:iin. PJ itse ei omista taloyhtiömme osakkeita eikä myöskään asu talossa. Taloyhtiössä oli yksi epäonnistunut yritys puheenjohtajan vaihtamiseksi, mutta se ei saanut riittävää kannatusta.
Hallitukseen kuuluu PJ:n lisäksi yksi SO:sta ja kolme asukas-osakasta eli yhteensä viisi jäsentä. Monet taloyhtiössämme ovat kyseenalaistaneet PJ:n roolin, koska hän tunnetusti edustaa SO:jia eikä tämä ole mikään salaisuus vaan asia on yleisesti kaikkien tiedossa. PJ on myös itse suoraan myöntänyt eräässä meilissä, että hän edustaa SO:jia. Kun asema on tällainen, on epäilty, että PJ on väkisinkin puolueellinen hänen sopimussuhteen ja ”edustamisen” takia ja että on olemassa riski, että PJ:n tekemä päätös ei palvele välttämättä KAIKKIEN osakkaiden ja taloyhtiön etua, vaan ennemminkin SO:ien.
Syyskuun alussa hallitus äänesti putkiremontin ajankohdasta ja äänet jakaantuivat näin: 2x2018, 1x2020 ja 2x2024. Ne, jotka äänestivät 2024 ehdottivat myös putkien kuntotutkimusta 2017. Sekä SO että PJ äänestivät 2018 ja SO:t ovat itse myöntäneet eräässä meilissä, että suurin syy heidän halukkuuteen aikaiseen remonttiin on se, että kauppa ei käy eli he odottavat saavansa asuntoja paremmin myyntiin, jos talo on remontoitu. Pienomistajat eivät taas halua remonttia tässä vaiheessa kun putkia ei ole tutkittu.
Osa osakkaista vetosi PJ:hin, koska ei haluta että heillä maksatetaan toisten bisnesten paraneminen. Pyydettiin, että hän äänestäisi järkevästi ja reilusti kaikkien kannalta eli äänestäisi itsenäisesti. Hän ilmoitti myöhemmin: ”puhuin SO:ien kanssa ja he silti haluavat remontin 2018”. Tämän jälkeen PJ itse äänesti 2018. PJ ei siis kuunnellut pienomistajia, vaan kysyi ensin SO:ien mielipidettä.
Nyt PJ julisti, että koska yksimielistä päätöstä ei saatu, ehdotettu 2018 voitti, koska ”lain mukaan PJ:n kanta ratkaisee”. Tähän liittyen minulla on kaksi kysymystä:
1. Onko oikein, että 2018 voitti, vaikka kolme viidestä oli tätä ehdotusta vastaan?
2. Onko PJ ylipäätään esteellinen äänestämään tässä asiassa? Hänhän on sopimussuhteessa SO:iin ja äänesti heidän tahdon mukaan vaikka pienomistajat vielä vetosivat häneen. Asiaa ei (vielä) ole kysytty, mutta olisi mielenkiintoista tietää, että olisiko PJ:lle seurannut jotain sanktioita, jos hän olisi äänestänyt suuromistajia vastaan.
Kiitos etukäteen näkemyksistä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osake-enemmistön mukaanhan asia on lain mukaan hoidettava, eikä osakkeen omistajien lukumäärä siihen mitään vaikuta.
Osakkaat valitsevat hallituksen jäsenet keskuudestaan ja saavat sen mukaisen hallituksen kuin ovat halunneetkin.
^^Hallitukseen kuuluu PJ:n lisäksi yksi SO:sta ja kolme asukas-osakasta eli yhteensä viisi jäsentä. // hallitus äänesti putkiremontin ajankohdasta ja äänet jakaantuivat näin: 2x2018, 1x2020 ja 2x2024. Ne, jotka äänestivät 2024 ehdottivat myös putkien kuntotutkimusta 2017. Sekä SO että PJ äänestivät 2018 // PJ julisti, että koska yksimielistä päätöstä ei saatu, ehdotettu 2018 voitti, koska ”lain mukaan PJ:n kanta ratkaisee” ^^
1. Oliko Pj esteellinen asiassa?
AsOYL 7:4
"Hallituksen jäsenen esteellisyys
Hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee:
1) hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa;
2) sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien osakehuoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta; taikka
3) hänen osakehuoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan.
Hallituksen jäsen ei myöskään saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen välisen 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
Edellä tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös, kun päätetään yhtiön puhevallan käyttämisestä oikeudenkäynnissä tai muuten."
Puheenjohtaja ei siten ollut esteellinen.
2. Onko oikein, että 2018 voitti, vaikka kolme viidestä oli tätä ehdotusta vastaan?
Puheenjohtaja päättää siitä, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Kun ehdotuksia oli kolme, olette ilmeisesti sopineet/hyväksyneet (vain) yhdestä äänestyksestä sekä siitä, että siinä eniten ääniä saanut voittaa. Äänten jakautuessa 2-1-2 puheenjohtajan ääni ratkaisi asian vaihtoehdon 1 hyväksi.
Kolme viidestä ei kuitenkaan tällöin ollut vaihtoehtoa 1 vastaan. Näin olisi voinut käydä, jos äänestyksessä vastakkain olisi asetettu 2018 vs. 2020 ja 2024. Jos "2020 ja 2024" olisi voittanut, lopuksi olisi äänestetty näiden välillä 2020 vs. 2024.
Toinen tapa olisi ollut asettaa äänestyksessä kerrallaan vastakkain vain kaksi vaihtoehtoa. Ensin kauimpana toisistaan olevat 2018 vs. 2024 ja sitten tämän voittaja vastaan keskimmäinen, joko 2018 vs. 2020 tai 2024 vs. 2020. Kun äänestäjiä on 5, ei edellä kerrotuilla äänestysmenettelyllä olisi voinut tulla tasatulosta.
7:3.1
"Hallituksen päätöksenteko
Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. /.../"
3. Olisiko asia kuulunut yhtiökokoukselle?
Putkiremontin ajankohta on niin suuri asia, että jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, se nähdäkseni kuuluu yhtiökokouksen päätettäväksi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599#L7P2
Tässä tapauksessa asia ei olisi yhtiökokouksessa muuksi muuttunut, kun vaihtoehtoa 1 kannattaneilla on yhtiökokouksessa selvä enemmistö.
Lisäisin vielä nix_naxin hyvin osuvaan kommenttiin:
putkiremontin päättäminen menee todellakin lopulta yhtiökokouksen päätettäväksi, hallitus ei voi siitä päättää. Yhtiökokoushan myös joko hyväksyy tai hylkää budjetin hallituksen esityksen mukaan.
Hallituksessa on myös pienosakkaiden enemmistö, joten he pystyisivät vaihtamaan puheenjohtajaksi jonkun heistä niin halutessaan. Hallitushan valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.
Toisaalta yhtiössä on suuromistajien osalta selvä määräysvalta ja yhteispeliä pitäessään saavat juuri sellaisen hallituksen kuin haluavat, koska äänimäärä jopa leikkurin kanssa on yli 50% äänistä yhtiökokouksessa.