KOIVISTON VAHVAN MARKAN politiikan seurauksena Suomen vienti ja valuuttavaranto heikkenivät lujaa vauhtia 1989-1991. Lyhyt korko (Helibor) käväisi jo liki 40 %:ssa syksyllä 1989 ja jäi useiksi vuosiksi lähelle 20 %. Tilanteen koko karmeus pysyi salassa kevään eduskuntavaaleihin 1991 saakka. Pankit olivat tarjonneet matalampikorkoisia, suojaamattomia valuuttaluottoja yrityksille ja yksityishenkilöille.
Keskustan Esko Ahon hallitus aloitti 1991. Suomen markka ajautui pakkodevalvaatioon syksyllä 1991. SAK ajoi maan lakkoon syksyllä 1991.
KOIVISTON KONKLAAVI 1992:
Presidentti Mauno Koivisto kutsui 30 korkeassa asemassa olevaa henkilöä salaiseen kokoukseen presidentin linnaan keväällä 1992. Syynä oli Korkeimman oikeuden päätös 1991, jossa asiakas voitti pankin yksipuolisessa koron nostossa. Kokouksessa oli tietysti myös Korkeimman oikeuden presidentti Heinonen.
Koivisto ilmaisi huolestuneisuutensa. Hänen mielestään p a n k k e j a p i t ä i s i
y m m ä r t ä ä p a r e m m i n. Entinen oikeusministeri, SAK-taustainen juristi Tarja Halonen pyyhälsi kokoukseen vakuuttelemaan epäileviä, että "perään ei kuulu".
Kun pankit ja perintä saivat vapaat kädet, niitä käytettiin. Keskustan Esko Ahon hallitus devalvoi toisen kerran syksyllä 1992 SAK:n yhteistyöhaluttomuuden vuoksi Esko Ahon hallitus devalvoi vielä toisen kerran, syksyllä 1992. Valuuttaluottojen markka-arvo oli nyt noussut 25%. Lisäksi vakuusarvot olivat romahtaneet.
KORKEIMMAN OIKEDEN LINJA MUUTTUI:
Tämän jälkeen pankki on voittanut asiakkaansa käytännöllisesti katsoen aina, viimeistään Korkeimmassa oikeudessa.
Oikeusministeriössä oikeustieteen kandidaatti Pauliine Koskelo osallistui velkaoikeutta koskevien tekstien laatimiseen heti 1990-luvun alusta alkaen.
SALAUSPÄÄTÖS:
Koivisto luovutti Koiviston konklaavin dokumentit nauhoituksineen Kansallisarkistoon. Halonen teki salauspäätöksen vuonna 2002 presidentin valtaoikeuksin.
Halonen nimitti oikeustieteen kandidaatti Koskelon Korkeimman oikeuden presidentiksi 1.1.2006 alkaen. Nimityksestä nousi kohu. Lisäksi kaikki Koskelon edeltäjät olivat olleet oikeustieteen tohtoreita.
Keskustan Esko Ahon hallitus aloitti 1991. Suomen markka ajautui pakkodevalvaatioon syksyllä 1991. SAK ajoi maan lakkoon syksyllä 1991.
KOIVISTON KONKLAAVI 1992:
Presidentti Mauno Koivisto kutsui 30 korkeassa asemassa olevaa henkilöä salaiseen kokoukseen presidentin linnaan keväällä 1992. Syynä oli Korkeimman oikeuden päätös 1991, jossa asiakas voitti pankin yksipuolisessa koron nostossa. Kokouksessa oli tietysti myös Korkeimman oikeuden presidentti Heinonen.
Koivisto ilmaisi huolestuneisuutensa. Hänen mielestään p a n k k e j a p i t ä i s i
y m m ä r t ä ä p a r e m m i n. Entinen oikeusministeri, SAK-taustainen juristi Tarja Halonen pyyhälsi kokoukseen vakuuttelemaan epäileviä, että "perään ei kuulu".
Kun pankit ja perintä saivat vapaat kädet, niitä käytettiin. Keskustan Esko Ahon hallitus devalvoi toisen kerran syksyllä 1992 SAK:n yhteistyöhaluttomuuden vuoksi Esko Ahon hallitus devalvoi vielä toisen kerran, syksyllä 1992. Valuuttaluottojen markka-arvo oli nyt noussut 25%. Lisäksi vakuusarvot olivat romahtaneet.
KORKEIMMAN OIKEDEN LINJA MUUTTUI:
Tämän jälkeen pankki on voittanut asiakkaansa käytännöllisesti katsoen aina, viimeistään Korkeimmassa oikeudessa.
Oikeusministeriössä oikeustieteen kandidaatti Pauliine Koskelo osallistui velkaoikeutta koskevien tekstien laatimiseen heti 1990-luvun alusta alkaen.
SALAUSPÄÄTÖS:
Koivisto luovutti Koiviston konklaavin dokumentit nauhoituksineen Kansallisarkistoon. Halonen teki salauspäätöksen vuonna 2002 presidentin valtaoikeuksin.
Halonen nimitti oikeustieteen kandidaatti Koskelon Korkeimman oikeuden presidentiksi 1.1.2006 alkaen. Nimityksestä nousi kohu. Lisäksi kaikki Koskelon edeltäjät olivat olleet oikeustieteen tohtoreita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Myös mm. Halosen tekemä Korkeimman hallinto-oikeuden Jonkan nimitys herätti kohua.
Oikeuslaitoksen mädännäisyydestä ehkä eniten on kärsinyt Jens Kukka ja Anneli Auer. Aarnion tapaus velloo nyt ristiaallokossa.
Täydellinen mätäpaise oli Kuunari Koiviston tapaus mutta sitä mätäpaisetta ei ole uskallettu avata.
Toivotaan että syyttäjä Kulmala ja kapellimestari Ampuja hiukan enemmän ymmärtävät, että negatiivisuus Aueria ja Kukkaa kohtaan lähti lapasesta siksi että heidän tuomitsemisen aikoihin kehittyi tämä nettityökalu syyttäjän pikku apulaiseksi. Se vääristi todellisuutta.
Kysymys kuuluu: osaavatko syyttäjä ja kapellimestari vieläkään suhtautua oikealla tavalla netissä tapahtuvaan rikollisten suorittamaan ohjailuun? Aarniotapaus tulee ensimmäisenä mieleen. Apulaisvankilanjohtaja Salminen onkin jo alkukesästä saanut vankilapalstalta terveiset että Aarnio ja Salminen eivät voi voittaa oikeudessa.
Kapellimestari näyttää myös aktivoituneen jo kesän aikana Suomi24:lla.
Olisikohan syy se että lehdistö on tahtipuikon verran liikaa sotkeutunut rikoksien tutkintaan?