Resurssiviisaassa Heinolassa valtuuston ja hallituksen 21.9. kokousten esityslistat liitteineen kertovat heinolalaisesta päätöksenteosta. Kotisivulta löytyvät sekä esitylistat että "Resurssiviisas Heinola" projekti, johon odotetaan asukkaiden osallistuvat. Pöytäkirjat, etenkin valtuuston 3 kohtaa kannattaa lukea tulevasta pöytäkirjasta, että oliko valtuuston kokous järkevä resurssiviisaassa Heinolassa.
Pitäisikö laatia vanhan ja uuden hallintokoneiston malli digitaalisine toimintoineen ja vuorovaikutuskenttineen? Hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa neljä "kivijalkaa":
- työtä tekemällä, -mainekuva. -hyvinvointi, -resurssiviisaus.
"Mainekuva syntyy siitä mitä todellisuudessa tapahtuu", todetaan hallinto- ja kehitysjohtajan alustuksessa. Niinhän se on Heinolassa tapahtunut. Todellisuus tiedetään. Ikävää todellisuutta on syntynyt tällä vaalikaudella valtuuston erottaessa epäluottamuksesta kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen. Hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa myös, että "sosiaalista mediaa ei voida hallita". Kyllä voidaan. Jos noudatetaan kuntalakia, jonka mukaan tiedotetaan ja taataan asukkaiden osallistumisoikeus sekä palvelut hoidetaan hyvin, myös työvoima- ja yrityspalvelut, niin sosiaalinen media kiittää ja antaa positiivista palautetta.
Nyt sosiaalinen media ihmettelee, miten on käynnistetty "resurssiviisas Heinola" projekti. "Tuhat vuotta työtä Heinolaan". Ensin pitäisi luoda niitä työpaikkoja, jotta olisi työtä mitä tehdä. Kolmasosa Heinolan nuorista on työttömänä ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito on epäonnistunut.
Löytyykö hallituksen ja valtuuston esityslistoista jotain konkreettista tukemaan "resurssiviisas Heinola" projektia?
43 valtuutettua virkamiehet kokoontuivat esityslistan mukaan päättämään kolmesta asiasta:
Kohta 67 Ala-musterin vedenottamon maa-alueen (36.507€).
Kohta 68 Valtuustoaloite/selvitys Myllyojan koulun kosteusvalintojen aiheuttajasta.
Koulu lienee jo purettu. Miksi käsitellä valtuustossa enää tätä aloitetta, josta tekninen toimi on tehnyt tutkimuksensa ja selittänyt ne useaan kertaan: kosteusvaurioien syyt rakentamisessa (tasakatto, maantasainen rakennus ja kondensoitunut vesi, mikä ei rakenneavauksissa selvinnyt).
Kohta 60 Valtuustoaloite/erityisryhmille laitteita leikkipaikoille
Suunnitelma Kymenvirran puistoalueelle, erityisesti ikääntyneet huomioon ottaen "ulkokuntosali". Tekninen toimi varannut "liikuntavälineisiin erityisryhmille 25.000 € ja 150.000 € "terveysliikuntapuistoon".
Valtuustolle tuodään lähinnä tietoon kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden päätöksiä tiedoksi - ei päätettäväksi. Valtuuston kokous maksanee kokouspalkkioineen yli 5.000 euroa, joten kannattaisiko pitää digiloikan aikana kokoukset netissä? Jos käsitellään edellämainitunlaisia pikkuasioita.
Kun katsotaan kaupunginhallituksen esityslistaa samalta päivältä 21.9., huomataan että tärkeitä päätöksiä tehdään (on tehty) ilman valtuustokäsittelyä.
Kohta 256 Pakolaisten vastaanottaminen
Kaupunginhallitus päättää
1) neuvotella Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja
2) käynnistää Hämeen ELY-keskuksen kanssa keskustelun halukkuudesta ja valmiudesta kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen Heinolassa.
Mikä on valtuuston kanta pakolaisten vastaanottamiseen?
Voidaanko "resurssiviisas Heinola" projektiin lisätä myös "1000 vuotta työtä" heinolalaisille ja pakolaisille"?
Lisäksi kaupunginhallituksen esityslistalla oli
257 Talousarvion toteuma kaupunginhallitukselle tiedoksi - entä valtuustolle?
258 Arviointikertomuksen perusteella tehtävät toimenpiteet valtuustolle tiedoksi
259 Kaupunginhallitus antaa lausunnon koulutusyhteistyöstä Päijät-Hämeen koulutuskonsernikuntayhtymälle toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 16-18 ja talousarviosta v. 2016. Olisiko tästä tärkeän koulutusyhteistyön jatkuvuudesta syytä keskustella myös valtuustossa?
Heinolassa on suurtyöttömyys, joka kolmas nuori on työtön ja väki vähenee nopeasti. Viimeisimmän tiedon mukaan Heinolassa on enää 19.605 asukasta. Terveyskeskuksen toimintoja supistetaan, leikkaustoimintaa ollaan lopettamassa ja ollaan siirtymässä niin sanottuun "kotisairaalapalveluun". Monenko kodissa on röntgen- ja laboratoriolaitteet - tullaanko tekemään entistä enemmän "arvausdiagnooseja"? Pitäisikö valtuuston keskustella ja ottaa kantaa terveyspalvelujen minimointiin ja leikkaustoiminnan lopettamiseen?
Asukkaiden hyvinvoinnin luomisen, myös työttömien ja ehkäpä niiden tulevien pakolaistenkin, tulisi olla itsestään selvää sekä resurssiviisaassa Heinolassa että kuihtuvassa Heinolassa, kun tiedetään että pian tulee kuntauudistus ja sote-uudistus, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto siirtyy valtiolle samoin kuin vastaavat verotulot.
Mitä Heinola lausuu uudesta rakenneuudistuksesta, päättääkö lausunnosta kaupunginhallitus vai valtuusto ja kuka sen Heinolan puolesta tulee tekemään?
Pitäisikö laatia vanhan ja uuden hallintokoneiston malli digitaalisine toimintoineen ja vuorovaikutuskenttineen? Hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa neljä "kivijalkaa":
- työtä tekemällä, -mainekuva. -hyvinvointi, -resurssiviisaus.
"Mainekuva syntyy siitä mitä todellisuudessa tapahtuu", todetaan hallinto- ja kehitysjohtajan alustuksessa. Niinhän se on Heinolassa tapahtunut. Todellisuus tiedetään. Ikävää todellisuutta on syntynyt tällä vaalikaudella valtuuston erottaessa epäluottamuksesta kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen. Hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa myös, että "sosiaalista mediaa ei voida hallita". Kyllä voidaan. Jos noudatetaan kuntalakia, jonka mukaan tiedotetaan ja taataan asukkaiden osallistumisoikeus sekä palvelut hoidetaan hyvin, myös työvoima- ja yrityspalvelut, niin sosiaalinen media kiittää ja antaa positiivista palautetta.
Nyt sosiaalinen media ihmettelee, miten on käynnistetty "resurssiviisas Heinola" projekti. "Tuhat vuotta työtä Heinolaan". Ensin pitäisi luoda niitä työpaikkoja, jotta olisi työtä mitä tehdä. Kolmasosa Heinolan nuorista on työttömänä ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito on epäonnistunut.
Löytyykö hallituksen ja valtuuston esityslistoista jotain konkreettista tukemaan "resurssiviisas Heinola" projektia?
43 valtuutettua virkamiehet kokoontuivat esityslistan mukaan päättämään kolmesta asiasta:
Kohta 67 Ala-musterin vedenottamon maa-alueen (36.507€).
Kohta 68 Valtuustoaloite/selvitys Myllyojan koulun kosteusvalintojen aiheuttajasta.
Koulu lienee jo purettu. Miksi käsitellä valtuustossa enää tätä aloitetta, josta tekninen toimi on tehnyt tutkimuksensa ja selittänyt ne useaan kertaan: kosteusvaurioien syyt rakentamisessa (tasakatto, maantasainen rakennus ja kondensoitunut vesi, mikä ei rakenneavauksissa selvinnyt).
Kohta 60 Valtuustoaloite/erityisryhmille laitteita leikkipaikoille
Suunnitelma Kymenvirran puistoalueelle, erityisesti ikääntyneet huomioon ottaen "ulkokuntosali". Tekninen toimi varannut "liikuntavälineisiin erityisryhmille 25.000 € ja 150.000 € "terveysliikuntapuistoon".
Valtuustolle tuodään lähinnä tietoon kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden päätöksiä tiedoksi - ei päätettäväksi. Valtuuston kokous maksanee kokouspalkkioineen yli 5.000 euroa, joten kannattaisiko pitää digiloikan aikana kokoukset netissä? Jos käsitellään edellämainitunlaisia pikkuasioita.
Kun katsotaan kaupunginhallituksen esityslistaa samalta päivältä 21.9., huomataan että tärkeitä päätöksiä tehdään (on tehty) ilman valtuustokäsittelyä.
Kohta 256 Pakolaisten vastaanottaminen
Kaupunginhallitus päättää
1) neuvotella Hämeen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta ja
2) käynnistää Hämeen ELY-keskuksen kanssa keskustelun halukkuudesta ja valmiudesta kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen Heinolassa.
Mikä on valtuuston kanta pakolaisten vastaanottamiseen?
Voidaanko "resurssiviisas Heinola" projektiin lisätä myös "1000 vuotta työtä" heinolalaisille ja pakolaisille"?
Lisäksi kaupunginhallituksen esityslistalla oli
257 Talousarvion toteuma kaupunginhallitukselle tiedoksi - entä valtuustolle?
258 Arviointikertomuksen perusteella tehtävät toimenpiteet valtuustolle tiedoksi
259 Kaupunginhallitus antaa lausunnon koulutusyhteistyöstä Päijät-Hämeen koulutuskonsernikuntayhtymälle toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 16-18 ja talousarviosta v. 2016. Olisiko tästä tärkeän koulutusyhteistyön jatkuvuudesta syytä keskustella myös valtuustossa?
Heinolassa on suurtyöttömyys, joka kolmas nuori on työtön ja väki vähenee nopeasti. Viimeisimmän tiedon mukaan Heinolassa on enää 19.605 asukasta. Terveyskeskuksen toimintoja supistetaan, leikkaustoimintaa ollaan lopettamassa ja ollaan siirtymässä niin sanottuun "kotisairaalapalveluun". Monenko kodissa on röntgen- ja laboratoriolaitteet - tullaanko tekemään entistä enemmän "arvausdiagnooseja"? Pitäisikö valtuuston keskustella ja ottaa kantaa terveyspalvelujen minimointiin ja leikkaustoiminnan lopettamiseen?
Asukkaiden hyvinvoinnin luomisen, myös työttömien ja ehkäpä niiden tulevien pakolaistenkin, tulisi olla itsestään selvää sekä resurssiviisaassa Heinolassa että kuihtuvassa Heinolassa, kun tiedetään että pian tulee kuntauudistus ja sote-uudistus, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto siirtyy valtiolle samoin kuin vastaavat verotulot.
Mitä Heinola lausuu uudesta rakenneuudistuksesta, päättääkö lausunnosta kaupunginhallitus vai valtuusto ja kuka sen Heinolan puolesta tulee tekemään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sosiaali- ja terveysministeriöstä on tullut 4.9.2015 lausuntopyyntö kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamiseksi annetusta laista Heinolan konsernihallintoon.
Kuka lausunnon valmistelee? Tarvittaisiinko kaupungin omaa lakimiestä? Pitäisikö lausuntoesitys viedä valtuustokäsittelyyn?
Joku valopää on keksinyt uusia sanoja hevonpaskabingoon.
Joko Resurssiviisas Heinola -projekti haudattiin kaikessa hiljaisuudessa?
Mitään käytännön vaikutusta sillä ei tainnut yllätys yllätys olla :)