Sosiaalitoimisto keksi uuden säännön sairaudenhoitoon liittyen. Jotta asiakas saisi tukea tiettyihin hoitoihin, ei terveyskeskuslääkärin lähete yksityiselle palveluntarjoajalle (kunnallisella ei kyseistä palvelua ole tarjota) kelpaa, vaan lääkärin lähete pitää käydä hyväksyttämässä terveyskeskuksen hoitajalla, joka sosiaalitoimiston mukaan tietää näistä asioista enemmän.
Aluksi kieltäydyin, koska mielestäni ei ole hoitajan tehtävä kyseenalaistaa lääkärin päätöksiä. Oireiden lisääntyessä olin pakotettu menemään tk-hoitajalle saamaan hyväksynnän lääkärin lähetteelle. Sain puoltavan lausunnon.
Asia ei ollutkaan sillä selvä. Diagnoosini ei ollutkaan sellainen, joka voitaisiin hyväksyä menoksi sosiaalitoimistossa.
Lopputulos em. juoksutuksesta oli se, että minulle ei myönnetty toimeentulotukea hoitoihin sekä se, että TERVEYStiedoissani lukee nyt tieto sosiaalitoimen asiakkuudestani.
Aluksi kieltäydyin, koska mielestäni ei ole hoitajan tehtävä kyseenalaistaa lääkärin päätöksiä. Oireiden lisääntyessä olin pakotettu menemään tk-hoitajalle saamaan hyväksynnän lääkärin lähetteelle. Sain puoltavan lausunnon.
Asia ei ollutkaan sillä selvä. Diagnoosini ei ollutkaan sellainen, joka voitaisiin hyväksyä menoksi sosiaalitoimistossa.
Lopputulos em. juoksutuksesta oli se, että minulle ei myönnetty toimeentulotukea hoitoihin sekä se, että TERVEYStiedoissani lukee nyt tieto sosiaalitoimen asiakkuudestani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisäksi hoitaja, jolta aikaa varasin, halusi saada johtavan sosiaalityöntekijän puhelinnumeron, koska minähän en tiennyt mitä lausunnon pitäisi sisältää. He sitten puhuivat asiasta keskenään. Kun menin varatulle ajalle, oli eri hoitaja ja hän oli taas täysin tietämätön siitä mitä sosiaalitoimi halusi ja hänkin kysyi sosiaalitoimiston numeroa.
Samana päivänä hän toimitti lausuntonsa SUORAAN sosiaalitoimistoon, ei minulle.
Pyysin sitten sosiaalitoimistolta tuota lausuntoa nähtäväkseni.
En ole saanut mitään kirjallista selvitystä siitä, miksi dg olikin jotenkin kelpaamaton.
Vaikuttaa tarpeettomalta hyppyyttämiseltä luukulta toiselle tilastoinnin vuoksi, mikäli tarina pitää paikkansa... Ota yhteys potilasasiamieheen, jos terveystiedoissasi lukee tieto sosiaalitoimen asiakkuudesta. Toimeentulotuen hakeminen on yksityisyyden piiriin kuuluva asia ja sellaisia asioita on laitonta kirjata esimerkiksi terveyskekusksen terveystietoihin, että jos joku on toimeentulotukea hakenut tai saanut. Eihän terveystietoihin kirjata esimerkiksi lapsilisän saamistakaan eikä työttömyystukien tai lapsiperhetukien saamista, joten ei siellä kuulu lukea mitään mahdollisten toimeentulotukiasiakkaidenkaan raha-asioista. Ainoastaan vaarallisten rikollisten osalta voisi olla ymmärrettävää, että jossakin terveystietoihin kirjataan jotakin ihmisen raha- asiihi liittyvää, sellaisten sosialitapausten, jotka ovat täysin toivottomia siis.
Lukemastani tulee tunne, että sosiaalityöntekijä halusi säästää omaa vaivaansa ja laittaa asiakkaansa hankkimaan itselleen tarvittavat dokumentit mahdollisesti siksi, koska ei tiennyt että onko oikeutettu myöntämään toimeentulotukea asiakkaansa sairauskuluihin vai ei. Aika tympeää, jos tuo kertomus pitää paikkansa. Etenkin, jos on kyse vakavasta sairaudesta, johon asiakas ei sitten kuitenkaan saanut tukea sosiaalitoimesta.
Itse ainakin tollasessa kuvantunlaisessa tilanteessa olisin pitänyt röyhkeänä, että edes vaaditaan lääkäriltä olemassaolevan diagnoosin kanssa menemistä sairaanhoitajan luo jollekin sosiaalitoimistolle papereiden saamisen vuoksi.
Sosiaalityöntekiöiden pitää itse tietää se, että mitä tukia he saavat myöntää ja mitä eivät. Laki velvoittaa heitä myös olemaan nöyryyttämättä asiakkaitaan. Ikävä vaan, että akateemisten sellaisten palkattujen määrä on vähenevä, kohta siellä merkantit leikkii "sosiaalityöntekijää" säästösyistä Suomen sosiaalitoimistoissa, jne.
Onneks itse en ole enää sosiaalitoimen asiakas, olin aikoinaan jonkin aikaa ja se oli naurettavaa että täysin pärjäävään asiansa hoitavaan ja umpirehelliseen akateemiseenkin joka tosi vähän elämästään yhteiskunnan tuilla ollut, että siellä suhtauduttiin kuin suurinpiirtein puolirikolliseen, jonka muka opiskelu- ja urasuunnitelmatkin olis muka sosiaalityöntekijällä oikeus päättää. Lakipykäliä sosiaalitoimen asiakkaan oikeuksista ei kerrottu eikä selvitetty eikä mitään ja jos niihin sosiaalitanttoihin silloin olisin luottanut, olisin varmaan nyt jossakin hikipajassa myymässä lehtiä ja asuisin jossakin sukulaisteni nurkissa tai olisin asunnoton ja tulevaisuuteni menettänyt, akateeminen ihminen. Tais olla vieläpä vähemmän lukenut kuin asiakkaansa se sosiaalityöntekijä silloin.
En voi muutoin tsempata, kuin että valita päätöksestä. Jos olet siis rehellinen ja tarinasi totta. Keksittyjä tarinoitahan täällä riittää ja empaattisten lukijoiden silmiin pissitystä, valitettavasti täällä Suomi24:ssa, niitäkin, joten totuutena en mihinkään lukemaani täällä luota.
Eikös se mene niin, että mikäli hoito on sairautesi hoidon kannalta välttämätöntä eikä julkinen terveydenhuolto sitä pysty järjestämään, niin terveyskeskus tekee maksusitoumuksen yksityiselle? Näin ainakin omassa kotikunnassani on esimerkiksi fysikaalisista hoidoista vastaava sanonut. Mutta lääkärin tai muun maksusitoumuksista vastaava arvioi ensin, että hoito on välttämätöntä.