Eristyksen järjestys

Tuon jos kenen pitää rakennushankeeseen ryhtyessään hankkia palvelukseensa asinantunteva RYHMÄ remonttiaan hoitamaan. (RL 119 §)

Projektista takuulla puuttuu rakentamisesta vastaava henkilö/työnjohtaja
ja olen takuulla varma siitä, ettei kunnan rakenusvalvontaan ole hankeesta vihjaistukaan.

Onkohan koko kirjoitus provo, kun on palkit pilarit ja tolpat sekaisin ,(sentään metrin välein) ja lopussa vihjaistaan, että kysymyksessä onkin hirsitalo.
Mutta eristykset pitäisi saada .... laitettua järjestykseen?
No tulipahan "kaadettua" SE joutava vintti!

Johan tässä ketjussa on "avuliaita" neuvoja runsaasti ja K-Raudasta loput!

Kosteushengittävä maali? Aika erikoinen ilmaisu. Maalin tarkoitus on suojata puupintaa uv-säteilyltä ja sateen imeytymiseltä pintaan.

Seinärarenteen tulee ilmanläpäisyvyydeltään parantua ulospäin mentäessä. Jos eristekerros on suoraan kiinni pintalaudoituksessa, niin kosteuden kulkeutuessa ulospäin se pysähtyy ulkopanelin sisäpintaan ja imeytyy siihen. Jos paneli ei pääse tuulettumaan ja kuivumaan takapuoleltaan, niin rajapintaan syntyy homekasvusto.

Oletteko puskaneet vanhoja rakennuksia, joissa ilkolaudoitus on eristeessä kiinni? Näissä taloissa tuulipapereissa on yleensä selvät kosteusjäljet. Kovalla pakkasella sisältä tuleva kosteus jäätyy ulkoverhoilun taakse ja muosdostaa pahimmillaan jääkerroksen, joka sulaessaan kastelee seinän sisäpuolelta.

Juu monessa rintamamiestalossa jossa ulkovuori on yleensä suoraan rungossa ilman tuuletusväliä ja myöhemmin maalattu ties millä maalilla niin laudoitus saattaa näyttää ehjältä, mutta onkin maalin alta puuaines täysin lahonnut monesta kohtaa.

Aina tulisi olla kunnon tuuletuväli varsinaisen ulkoverhouksen takana.

voivirheidenvirhe kirjoitti:

Kosteushengittävä maali? Aika erikoinen ilmaisu. Maalin tarkoitus on suojata puupintaa uv-säteilyltä ja sateen imeytymiseltä pintaan.

Seinärarenteen tulee ilmanläpäisyvyydeltään parantua ulospäin mentäessä. Jos eristekerros on suoraan kiinni pintalaudoituksessa, niin kosteuden kulkeutuessa ulospäin se pysähtyy ulkopanelin sisäpintaan ja imeytyy siihen. Jos paneli ei pääse tuulettumaan ja kuivumaan takapuoleltaan, niin rajapintaan syntyy homekasvusto.

Oletteko puskaneet vanhoja rakennuksia, joissa ilkolaudoitus on eristeessä kiinni? Näissä taloissa tuulipapereissa on yleensä selvät kosteusjäljet. Kovalla pakkasella sisältä tuleva kosteus jäätyy ulkoverhoilun taakse ja muosdostaa pahimmillaan jääkerroksen, joka sulaessaan kastelee seinän sisäpuolelta.

Lue lisää

Sekä maali, että eriste voivat olla kosteushengittäviä. Yleensä puhutaan vain hengittävistä materiaaleista. Mutta koska joku voi käsittää hengittävyyden tuulenläpäiseväksi ja vetoisaksi, kannattaa puhua kosteushengittävyydestä. Asia näyttää siis edelleen olevan varsin huonosti tunnettu. Kosteushengittävällä maalilla (keittomaalit, puhtaat öljymaalit jne.) maalattiin ennen puutalot, eivätkä ne tarvinneet mitään ilmarakoa ulkolaudoituksen alla, koska ulkolaudoitukseen päässyt kosteus myös pystyi kuivaamaan pois maalin läpi.
Lateksimaalit taas vaativat ilmaraon. Jos sellaisella maalaa ilman ilmarakoa olevan talon, kuten paremman tiedon puutteessa yleensä tehdäänkin, ei kosteus ulkoverhouksen alta pääse pois ja aiheutuu kosteusvaurion vaara. Tällaisia taloja voi havaita teiden ja katujen varsilla. Näistä maali on alkanut kupruilla pois.

hiukan_selvennystä kirjoitti:

Sekä maali, että eriste voivat olla kosteushengittäviä. Yleensä puhutaan vain hengittävistä materiaaleista. Mutta koska joku voi käsittää hengittävyyden tuulenläpäiseväksi ja vetoisaksi, kannattaa puhua kosteushengittävyydestä. Asia näyttää siis edelleen olevan varsin huonosti tunnettu. Kosteushengittävällä maalilla (keittomaalit, puhtaat öljymaalit jne.) maalattiin ennen puutalot, eivätkä ne tarvinneet mitään ilmarakoa ulkolaudoituksen alla, koska ulkolaudoitukseen päässyt kosteus myös pystyi kuivaamaan pois maalin läpi.
Lateksimaalit taas vaativat ilmaraon. Jos sellaisella maalaa ilman ilmarakoa olevan talon, kuten paremman tiedon puutteessa yleensä tehdäänkin, ei kosteus ulkoverhouksen alta pääse pois ja aiheutuu kosteusvaurion vaara. Tällaisia taloja voi havaita teiden ja katujen varsilla. Näistä maali on alkanut kupruilla pois.

Lue lisää

Tiedätkö, että perinteinen öljymaali on aluksi yhtä tiivis kuin lateksi. Oljymaali alkaa kuitenkin muutamassa vuodessa halkeilla, jolloin pinta päästää kosteutta ulos ja myös sisäänpäin eli vettä imeytyy sateella puuhun. Perinteiset keittomaalit kuten punamulta läpäisevät korteutta molempiin suuntiin.

Maaleja on tutkittu ja tutkimustulokset kertovat kiistatta, että paras suoja ulkolaudoitukselle on täysin tiivis muovimaali, joka ei läpäise vettä molekyyliäkään. Tälläinen rakenne vaatii kunnollisen ilmaraon.

Vanhemmissa seinärakenteissa ei ole ilmarakoa lainkaan ja seinän terveenä pysyminen perustuu erottäin huonoon lämmön eristävyyteen. Koko seinä on plussan puolella ulkolaudoituksen piintaan saakka, jolloin kastepistettä ei muodostu seinän sisään lukuun ottamatta kovimpia pakkasia. Kosteus kulkee koko seinän läpi ja haihtuu ulkoilmaan. Tosin samalla haihtuu lämmitysenergiaa.

Nykysillä määräyksillä ei ole mahdollista rakentaa kosteusteknisesti oikein toimivaa seinää, jos höyry/ilmasulku ei ole tiivis. Paksuissa eristekerroksissa kastepiste muodostuu väkisinkin seinän sisään ja jos rakentaan ilmanläpäisy ei kasva ulospäin mennessä, niin tiivistyminen ja kastuminen tapahtuu seinän sisällä. Rakenne ei kuiva ja homehtuu. Tämän takia ulkovuorauksen alla on aina oltava kunnolla tuulettuva ilmarako.

Mitä maaleihin tulee, niin nykyjää ei ole enää aitoja perinnemaaleja. Aikoinaan esim. öljymaaleissa käytettiin sidosaineena lyijyvalkoita, joka myrkyllisyytensä vuoksi esti öljymaalin homehtumisen. Nykyjään tätä ei enää saa käyttää, joten maalipinta homehtuu herkästi. Ns. teolliset öljymaalit vuorostaa eivät oikeastaan ole enää oikeita öljymaaleja.

Taloa malatessa kannattaa miettiä tarkkan mitä tekee. Nykyiset "öljymaalit" ovat enemmän anteeksiantavia kuin lateksit, mutta ne harmaantuvat ikääntyessään. Muovimaalit vuorostaan pitävät värinsä paremmin, mutta eivät anna anteeksi työ- tai rakennevirheitä. Jos muovimaalin kanssa hölmöilee ja maali irtoilee pinnasta, niin se on kokonaan mekaanisesti poistettava. Öljymaali harvemmin irtoaa pinnasta, jos sitä ei ole maalattu paksuja kerroksia päällekkäin.

Itse maalasin taloni petrooliöljymaalilla. Pintalaudoitus on 28mm paksu ja takana on 44mm ilmarakoa ennen tuulensuojaa. Sitten huokoinen tuulilevy, kivivilla, ilma/höyrysulku ja sisäverhouslevy.