Puolisoni lapsi vihaa minua ja lapsiani

No ihan ensiksi lapsen vanhemman (isän?) pitäisi keskustella lapsen kanssa hänen tunteistaan. Miksi lapsi kokee vihaa teitä kohtaan? Useimmiten syynä on mustasukkaisuus tai epävarmuus. Voi myös johtua siitä, että tavat kodissa ovat muuttuneet, ja siihen on 10-vuotiaan vaikea sopeutua. Lisäksi voi olla, että hän kokee olevansa ulkopuolinen. Tässä pari vinkkiä...

-Jos kodin säännöt ovat muuttuneet, on aika pitää perhekeskuistelu, jossa luodaan uudet yhteiset säännöt. 10-vuotias ei toki sääntöjä määrää, mutta häntäkin kannattaa kuunnella, eli mikä on hänelle tärkeää. Ja selittää miksi uusia sääntöjä tulee. Kun uusperhe perustetaan, ei pidä koskaan jatkaa elämää vain niillä malleilla joita jommalla kummalla aikuisista on ollut aiemmin omassa perheessään. Nyt on uusi perhe, jossa luodaan uudet ja kaikille toimivat tavat. Oletteko te eläneet nyt yhtäkkiä vain sinun tapojesi mukaan? Se ei enää toimi. Jotain sinulta, jotain lapsen toiselta vanhemmalta, jotain ihan uutta...

-Jos lapsi on mustasukkainen sinua ja lapsiasi kohtaan, on lapsen biologinen vanhempi isossa roolissa. Lasta täytyy kerta toisensa jälkeen vakuuttaa niin teoilla kuin sanoillakin, että hän on yhä rakas. Että rakkautta riittää koko perheelle. Aiheesta löytyy myös lapsille sopivia kirjoja kirjastosta, ja asiaa selitetään lapsen kielellä. Esimerkiksi voitte kuvata sydäntä talona. Kun tulee uusia rakkaita elämään, ei siellä aiemmin olleen huone pienene yhtään, vaan talosta rakennetaan suurempi, ja sinne tehdään uusia huoneita.

-Lapsen biologisen vanhemman on toisinaan vietettävä aikaa itsekseen lapsensa kanssa. Samoin myös sinun lastesi kanssa. Sinun on toimittava samoin. Tehkää lasten kanssa jotain, mistä he pitävät. Tämä vahvistaa lapsen tunnetta siitä, että hän on yksilö, jota molemmat aikuiset perheessä arvostavat.

-Kaikilla lapsilla on samat säännöt, joista molemmat aikuiset huolehtivat. Uusperheen alussa painopiste menee niin, että biologinen vanhempi määrää enemmän omaa lastaan, mutta ajan kanssa se tasapainottuu, ja molemmilla vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus huolehtia kaikkien lasten arjesta. Mutta tilanteen ollessa lapselle vielä uusi, pitää muistaa, että lapselle voi tuntua hurjalta, jos yhtäkkiä vieras ihminen alkaa "määräilemään", vaikka tuo uusi ihminen sen tekisikin rakkaudella, ja tasapuolisesti kaikille lapsille.

-Lapsen biologisen vanhemman kannattaa myös varovasti käydä lapsen kanssa keskustelu siitä, voiko vihaisuuden tunnetta lisätä se, ettei hänen toinen vanhempansa hyväksy teidän perhettä? Sellaisessa tilanteessa täytyy vain olla kärsivällinen, ja toimia kuten edellä neuvottu. Sanoa että tilanne on uusi myös sille toiselle vanhemmalle, ja hänkin varmasti tottuu ja ymmärtää aikanaan.

-Lisäksi on hyvä selvittää se, onko lapsi vielä toivonut omien vanhempiensa yhteenpaluuta? Mikäli näin on, olette aloittaneet uusperheen liian aikaisin. No, tehty mikä tehty. Mutta olisi tärkeää että lapsen molemmat vanhemmat keskustelevat eronsa selväksi lapsen kanssa. Siten että kunnioittavat toisiaan, mutta kertovat lapselle, ettei heillä ollut mitään aikomusta enää koskaan palata yhteen, vaikka sinua ei olisi vanhemman elämään tullutkaan.

-Tärkeää myös on, että puolisosi kertoo lapselle, että hän on hyvin onnellinen sinun kanssasi, ja että hän on onnellinen myös siitä, että on saanut sinun lapsesi elämäänsä. Lapselle on tärkeää, että oma vanhempi on onnellinen.

-Olettehan muistaneet itse lapselle kertoa, että hän on tärkeä?

Tästä alkuun. Kärsivällisyyttä tarvitaan. Asiat ei tuossa tilanteessa muutu päivässä tai viikossa.

No en kyllä keksi muuta kuin, että ensinnäkin olethan kunnolla keskustellut miehesi kanssa? En tiedä onko vihainen/stressaantunut erosta, vai muutoksesta kodissa, oletteko kuinka kauan saaneet aikaa tutustua toisiinne ennen yhteen muuttoa jne. Kohta alkaa varmaan päälle painaa jo murkkuikäisyyskin, jolloin uhmatuttaa ja vihastuttaa muutenkin.

Mistä lapsi itse sanoo olevansa vihainen? Ja miten niihin reagoit/reagoitte? Siis vaikka se olisikin ilmaistu toissijaisena syynä, kuten että maksalaatikossa rusinoita (vaikka siis se maksalaatikko ei se pohjimmainen syy ole).

Miksi rikoit lapsen oikea perheen ja muutit hänen kotiinsa siivelle asumaan? Kun näät että toisten lapset voivat sinun seurassa huonosti, parasta mitä voit tehdä on pyytää anteeksi lapselta ja lähtä pois. Mutta jos et halua että lapsi voi hyvin,niin tietysti sinä elät siivellä ja kiusaat lasta.
Erittän kammottavaa on nämä perheenrikkojat jotka kyllä näkee etei he ole minkään arvoisia, mutta eivät silti lähde pois ja anna lasten elää omien vanhempien kanssa, pitää vaan tukea sinne ilmseksi asumaan miehen rahoilla ja kaljaa kittaamaan.

Muuta pois, lapset e ja mies ei tykkää sinusta kun olet ilkeä ja sotket.

Pysy rauhallisena,toimi omien rutiineidesi mukaan.Lapset ovat yhden vertaisia älä suosi ketään.Ole oma itsesi.(8-15)vuotiaat hakevat omaa rooliaan,ottaen oppia aikuisilta.ole esimerkkinä.Ole Jämäkkä####### Jämäkk䤤¤¤¤¤¤¤¤