Niinkö on käynyt? Ihmetyttää, kun "keskustellaan" sukupuolitaudeista. Aiheesta voisi kyllä keskustella ihan asiallisesti. Melko harva tuntenee bakteerien ja virusten leviämistavat. Monta vuotta sitten televisiossa oli tosi hyvä dokumentti "Lär vi oss aldrig" (opimmeko koskaan). Kun antibiootit keksittiin, tuudittauduttiin siihen, ettei bakteereja tarvitse vältellä, kuuri vain ja ohi on. AIDS palautti ihmiset ajattelemaan tarkemmin - vai palauttiko?
Palstan anti on valunut alapäähän?
Hivaids
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Terveyden ja sairauden kysymykset ovat aika keskeisiä näillä ikävuosilla, olipa kyse sitten minkä alan sairauksista tahansa.
Kävin kahdessa hoivakodissa. Katselin asukaslistoja. Tämän ikäpolven edustajia oli monia, myös tuttuja. Oli pariskuntakin, joka nuoruudessa ahkerasti riiusteli. Mikä lie nyt tilanne, luulen, että päälimmäisenä ovat muut asiat. Miten lie parempi: olla yhdessä dementoituneina vai yksin selväjärkisenä, kun kumppanit ovat poistuneet?
Taas tän nikkiä vaihtavan naisen alotus.
Viinan käyttö ja hampaiden hoito on jo satumaisesti käsitelty. Nyt tämä aihe
Täällähän niitä aloituksia vilisee, joten karsittavaa riittää. Suosittelen tapaani: avaan tosi harvoja ketjuja.
Miksi sitten teit uuden aloituksen samasta aiheesta.
Olisit nyt ottanut aiheeksi muistisairaudet, kun näyttää täälläkin palstalla olevan viitteitä sellaisesta.
Moni unohtaa, että luuloilla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa.
Luulin jättäneeni avaimet naulaan, eivät olleet, vaikka kymmeneen kertaan tarkistin, kun luulin niiden aina olevan siinä, koska koskaan en niitä toiseen paikkaan vie. Aina niitä pitää hakea.
Sairaudet vain tulevat vaivoiksemme, ei niitä tarvitse hankkia.
Niiden hoitaminen vain tulee kalliiksi, eikä kaikkia voida edes hoitaa, lääkeet ei auta, kun muisti menee ja taas jossain ihan
Ihan siitä syystä, että en halua ketjujen tarpeetonta pitkittämistä. Niin tehdään möläyttämällä jotain. Voit tehdä aloituksia itsekin, tämä tiedoksi ilmeisesti uudelle kirjoittajalle. Minua eivät muistisairaudet kiinnosta, tarpeeksi tietoa tulee monesta tuutista. Jokainen elää omaa elämäänsä. Lähiomainen ei muista mitään, toteaa käydessäni tervehtimässä, että viihtyy hyvin upouudessa paikassa, missä huolto pelaa. Näyttää tyytyväiseltä ja se riittää minulle. Tilaa näyttää paikassa olevan, se kaupunki on ainakin hankkinut tarpeeksi paikkoja tarvitseville.
JOku kysyi edellä, mikä on parempi ratkaisu seuraavista: puolison kanssa yhdessä dementoituneina vai yksin selväjärkisenä.
Totta kai yksin , jos muuten on terve,on intiimipuolta ja rahaa kylliksi. Niin siinä pysyykin selväjärkisenä.
Aloittaja ihmettelee, miksi "alapään asiat" kiinnostavat täällä.
Mitä ihmettä siinä on, kiinnostavathan ne nuorempiakin?
Tämä on yksi harvoja lukemisen arvoisia ketjuja tällä sivulla.