Ei se kuulkaa ole niin yksinkertaista, että jos metsästys lopetettaisiin, että kaikki eläinkannat kasvaisivat räjähdysmäisesti haittaamaan ihmisen toimintaa.
Oletteko koskaan kuulleet kannanvaihtelusta? se on ilmiö joka toistuu kaikilla eläimillä (paitsi ihmisellä) luonnollisissa olosuhteissa noin 4-7 vuoden jaksoissa. Kannanvaihteluun luetaan kaikki kannan määrään vaikuttavat tekijät, esim: taudit, ravinnon määrä, petojen määrä etc. Tämä on luonnon tapa hoitaa eläimiä. Jokaisella lajilla on siis omat hyvät ja huonot vuotensa.
Eläimet eivät siis lisääntyisi loputtomasti, vaan tiettyihin huippuihin saakka. jolloin luonnon kantokyky ylittyy. Näitä huippuaikoja kestää useimmiten vuodesta kahteen, jonka jälkeen kannat alkavat jälleen heikentyä. Vastaavasti sama tapahtuu mutta vain käänteisesti kannanvaihtelujakson vaihteluvälin toisessa päässä, jossa romahtaneet kannat alkavat jälleen elpyä.
Luonnon kiertokulussa tämä on siis aivan normaalia. Ravintoketju on siitä jännä juttu, ettei vahvinkaan karhu kykene elämään ilman muita eläimiä. Vastaavasti pieninkin bakteeri on riippuvainen muista eläimistä.
Metsästys on aikoinaan ollut ihmisen täkein keino pysyttäytyä ravintoketjun huipulla ja välttää omia kannanvaihtelujaan. Nykyään tilanne on sikäli muuttunut, ettei ihmisen ravinnonsaanti ole suuresti riippuvainen metsästetystä riistasta. Nykypäivän metsästys perustuu lähinnä ihmisille jollaintavoin hyödyllisten eläinten kannanvaihtelun rajoittamiseen (esim. Hirven metsästys(samalla tietysti hirvikärpäskannat pysyvät korkeina)), mutta myös haittaeläinten lukumäärän kurissapitoon (esim susien metsästys), sillä suuresta susikannasta kannanvaihtelun toisessa päässä saattaisi olla haittaa esim lammasfarmarille).
Ihminen on omalla toiminnallaan muuttanut luonnon kiertokulkua ja samalla saanut myös ihmiselle itselleen haitalliset eläimet pärjäämään paremmin. Esim susikannat pysyvät korkeina, koska ihmisten ruokkimilla lampailla ei kannanvaihtelua tapahdu ja näinollen susilla on ruokaa saatavilla jatkuvasti, jolloin myöskään susikannat eivät vaihtele.
Sitten on vielä yksi syy metsästää, ehkä se kaikkein keskeisin ja tärkein syy, jonka vuoksi myös itse metsästän. Se on helvetin mukava ja terveellinen harrastus, joka opettaa pikemminkin kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa, kuin tuhoamaan sitä ja käyttämään sitä säälimättömästi hyväksi.
Se saattaa kaupunkilaisesta vaikuttaa siltä, että ei ole mitään järkeä lähteä korpeen riehumaan aseiden kanssa tappamaan ja kiduttamaan viattomia eläinraasuja, jotka eivät itse voi asialle mitään. Metsästyksessä tärkein asia ei todellakaan ole saada saalista, vaan oppia luontoa ja nauttia sen kauneudesta ja ainutlaatuisuudesta. Tarkoitus ei myöskään ole kiduttaa eläimiä missään määrin ainakaan kunnon metsästäjien keskuudessa. Aina toki löytyy joitain jotka sitten mustamaalaa koko porukan maineen.
Oletteko koskaan kuulleet kannanvaihtelusta? se on ilmiö joka toistuu kaikilla eläimillä (paitsi ihmisellä) luonnollisissa olosuhteissa noin 4-7 vuoden jaksoissa. Kannanvaihteluun luetaan kaikki kannan määrään vaikuttavat tekijät, esim: taudit, ravinnon määrä, petojen määrä etc. Tämä on luonnon tapa hoitaa eläimiä. Jokaisella lajilla on siis omat hyvät ja huonot vuotensa.
Eläimet eivät siis lisääntyisi loputtomasti, vaan tiettyihin huippuihin saakka. jolloin luonnon kantokyky ylittyy. Näitä huippuaikoja kestää useimmiten vuodesta kahteen, jonka jälkeen kannat alkavat jälleen heikentyä. Vastaavasti sama tapahtuu mutta vain käänteisesti kannanvaihtelujakson vaihteluvälin toisessa päässä, jossa romahtaneet kannat alkavat jälleen elpyä.
Luonnon kiertokulussa tämä on siis aivan normaalia. Ravintoketju on siitä jännä juttu, ettei vahvinkaan karhu kykene elämään ilman muita eläimiä. Vastaavasti pieninkin bakteeri on riippuvainen muista eläimistä.
Metsästys on aikoinaan ollut ihmisen täkein keino pysyttäytyä ravintoketjun huipulla ja välttää omia kannanvaihtelujaan. Nykyään tilanne on sikäli muuttunut, ettei ihmisen ravinnonsaanti ole suuresti riippuvainen metsästetystä riistasta. Nykypäivän metsästys perustuu lähinnä ihmisille jollaintavoin hyödyllisten eläinten kannanvaihtelun rajoittamiseen (esim. Hirven metsästys(samalla tietysti hirvikärpäskannat pysyvät korkeina)), mutta myös haittaeläinten lukumäärän kurissapitoon (esim susien metsästys), sillä suuresta susikannasta kannanvaihtelun toisessa päässä saattaisi olla haittaa esim lammasfarmarille).
Ihminen on omalla toiminnallaan muuttanut luonnon kiertokulkua ja samalla saanut myös ihmiselle itselleen haitalliset eläimet pärjäämään paremmin. Esim susikannat pysyvät korkeina, koska ihmisten ruokkimilla lampailla ei kannanvaihtelua tapahdu ja näinollen susilla on ruokaa saatavilla jatkuvasti, jolloin myöskään susikannat eivät vaihtele.
Sitten on vielä yksi syy metsästää, ehkä se kaikkein keskeisin ja tärkein syy, jonka vuoksi myös itse metsästän. Se on helvetin mukava ja terveellinen harrastus, joka opettaa pikemminkin kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa, kuin tuhoamaan sitä ja käyttämään sitä säälimättömästi hyväksi.
Se saattaa kaupunkilaisesta vaikuttaa siltä, että ei ole mitään järkeä lähteä korpeen riehumaan aseiden kanssa tappamaan ja kiduttamaan viattomia eläinraasuja, jotka eivät itse voi asialle mitään. Metsästyksessä tärkein asia ei todellakaan ole saada saalista, vaan oppia luontoa ja nauttia sen kauneudesta ja ainutlaatuisuudesta. Tarkoitus ei myöskään ole kiduttaa eläimiä missään määrin ainakaan kunnon metsästäjien keskuudessa. Aina toki löytyy joitain jotka sitten mustamaalaa koko porukan maineen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Näinhän se varmaan on mutta kyllä esim. hirvien vapaa lisäntyminen ylittäis ihmisten sietokyvyn ennen kuin kanta alkais laskea.
Minä tykkään myös luonnossa liikkua ja liikunkin lähes joka viikonloppu,mutta kyllä mulle metsästyksellä saatu saalis on tärkeä,kohtuullisesti verottamalla.
Onhan esim.metsokannat paikoin heikot,minäkin olen jättänyt metsot ampumatta vaikka lupa ja tilanteita olisi ollut.
Hirvi on ollut kontrolluidusti metsästetty jo kymmeniä vuosia. Kannanvaihtelut ovat jääneet pieniksi. Välillä on kolarien ja matsävahinkojen takia vaadittu kantaa pienennettävän kuten myös viime vuosina.
Susia ja hirviä on tutkittu Pohjois-Amerikassa Isle Royal-saarella laboratoriomaisissa olosuhteissa. Tuloksia on ainakin Pullianen esitellyt teoksessaan Petoja ja ihmisiä. Susien ei todettu pystyvän pitämään hirvikantaa kurissa. Hirvet lisääntyivät kunnes laidunten loppuminen alkoi niitä karsia. Tällöin hyötyivät myös sudet alkaen lisääntyä. Sudet eivät hyötyneet hyväkuntoisesta hirvikannasta vaan laidunten ehtymisen myötä heikentyneestä. Hirvikanta romahti ja susikanta myöhemmin. Tämän syklin pituus oli muistaakseni n. 20 vuotta. Paljon puhuttu luonnon tasapaino taitaa olla olemassa vain kuvitelmissa ja uskomuksissa.
Näitten tulosten valossa ajatus petojen hoitamasta hirvikannasta on täyttä huuhaata. Talousmetsien kasvattaman hirvimäärän kattoa on vaikea kuvitellakaa. Viimeksi ihmisten sietokyky alkoi rakoilla runsaan 200 000 hirven määrällä.
tasapaino, mikäli sillä tarkoitetaan lajien staattisia kantoja, on todellakin vain kuvitelma. Luonnonsuojelijoilla ei kokemusteni mukaan kyllä sellaisia kuvitelmia ole, vaan "tasapaino" ymmärretään dynaamiseksi prosessiksi.
Myöskään sellaisia kuvitelmia, että ekosysteemi koostuisi irrallisista autonomisista lajipareista (kuten susi - hirvi), on tuskin kenelläkään. Susi on vain yksi hirvikantaa säätelevistä tekijöistä ja kannan vaihtelut ovat seurausta kaikkien säätelevien tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Kertomassasi esimerkissä sudet lisäävät ekosysteemin monimuotoisuutta. Vähentäessään hirvikantaa jo ennen ravinnon täydellistä loppumista, ne tasaavat hirvipopulaation kannanvaitelua, ja tekevät siten systeemistä vakaamman.
Monimuotoisuudesta siellä puuttuu metsästäjä, mutta luonnolle se ei ole mikään ongelma.
luontoa.Metsästys kuuluu luontoon.
hirvet lisääntyessään käyttävät vain talousmetsien tarjoamaa ravintoa.
Kyllä hirvet siirtyvät viljelyksille jo nyt ja ravinnon riittävättömyyden myötä syövät kaikki ravinnoksi kelpaavan myös pelloilta, ennen nälkäkuolemaa.
kuinka suuri hyvänsä, niin kasvukauden aikana ei hirvi nälkään kuole. Nälkä iskee talvella, jolloin pellolla on lähinnä lunta.
luontoa, mutta ei luonnon kannalta mitenkään sen korvaamattomampi kuin jokin toinen laji.
Ihmiset, ja etenkin metsämiehet (metsänhoitajat ja metsästäjät), ovat siinä mielessä haittaeläimiä, että laji on väliaikaisesti irtautunut niistä mekanismeista, jotka sätelevät kantaa pitävät sen kohtuuden rajoissa. Siksi ihmisen jäljiltä luontoon jää lähinnä hävitystä ja lajiston köyhtymistä. Metsästäjät ovat tässä se pienempi paha. Metsänhoitajat (pitäisi tietysti olla metsänhoitelijat) ovat se varsinainen helvetinenkeleiden parvi.
Meillähän sitten ihminen on lisännyt maan perusteellisesti monimuotoisuutta. Hirvikanta on säilynyt vakaana 30 vuotta. Siihen ei susi ja muut pedot pystykään. Itseasiassa meikäläinen metsästys pyrkii siihen koko ajan. Muut luontoon kohdistuneet toimet kyllä sotkevat asiaa.
tuolla saaristossa. Söivätten puutarhasta omenapuista lähtien kaikki mikä leukojen väliin sopi.
Kyllä meiltä loppuu ennen kärsivällisyys, kuin hirveltä ruoka.
metsästäisivät ainoastan hirviä, ja olisivat syrjäyttänet ainoastaan suden, niin vaikutus monimuotoisuuteen olisi - 0.
Kun tämä oma lajimme metsästää myös kymmeniä muita lajeja, pienentää se riistalajien ohella myös kymmenien petojen populaatioita. Kokonaisuutta katsottaessa metsästäjien vaikutus monimuotoisuuteen on siis kiistatta sitä vähentävä.
Mutta kuten olen aikaisemminkin todennut, olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että metsästys on ihmisen toimista pienimpiä pahoja. Todellinen monimuotoisuuden hävittäjä on metsäteollisuus.
Edes jostain vähän samoilla linjoilla. Mutta annapa tulla sitten petoja, joiden kantoja metsästys pienentää saaliseläinten kautta. Ja perusteluita kaipaan kosvati myös.
tulee mieleen kanahaukka. En väitä, että silläkään ensisijainen syy kannanlaskuun olisi metsästäjien taholta tuleva ravintokilpailu. Merkittävämpi on metsätalouden vaikutus, ja metsästäjien edelleenkin harjoittama vaino.
Ilveksen harvinaisuus on ainakin osittain seurausta siitä, että sen optimaalisin saaliseläin hävitettiin metsästämällä lähet täydellisesti.
Olet kuitenkin tavallaan oikeassa siinä, että käytännössä kantojen pienennys ei normaalisti tapahdu saaliseläinten kautta, vaan kateellisten metsästäjien suoran vainon seurauksena. Jos tätä vainoa ei olisi, niin ravintokilpailun merkitys kasvaisi.
Meidän ihmisten tulisi ajatella, että ihminen on vain osa luontoa, eikä irrallinen pala, joka vain hallitsee sitä. Mikään laji ei voi lisääntyä loputtomasti, ei edes ihminen. Vaikka ihmisellä onkin käytössään lukuisia keinoja itsensa pitämiseen hallitsijana luonnon suhteen, niin silti luonnolla on loppupeleissä viimeinen sana. Ihmisen lisääntyminen on vain tilapäisesti karannut luonno käsistä mutta jossain vaiheessa tilanne tulee jälleen normalisoitumaan. Ennemmin tai myöhemmin. Tuhoaahan rabieskin ylisuureksi kasvaneen jäniskannan lähes nolliin.
Ja minulle on kerrottu kanahaukan elävän puluilla ja variksilla yms:lla, joita kyllä riittää. Totta on, että haukat häipyvät mailta kanalintujen kannanlaskun jälkeen. Kanalintujen pesimätulos on kuitenkin mennyt hyvin epävarmaksi muuttuneessa metsäluonnossa. Ja syy ei ole metsästyksessä vaan tehometsätaloudessa. Ja haukat osaltaan vievät kannanvaihtelun minimit tosi alas. Muutama vuosi sitten havaitsin seuramme mailla hirvipassissa 4-5 haukkareviiriä. Teerien takaa-ajoja sai pasissa seurata päivittäin. Nämä haukat syövät alueelta kanalinnut melkein yhettömiin ennen poismuuttoaan tai nälkään nääntymistä. Meillä ei talvehdi niitä puluja ja variksia. Kymmenen haukkaa syö äkkiälaskien 500 teertä alueelta, jossa kiintiöiden hyvinä vuosina metsästäjät ottavat 50-60. Ja me metsästäjät pidättäydymme metsästyksestä kannan laskiessa. Eli aallonpohjien syynä on haukat. Kaikinpuolin olisi tässäkin parempi vähentää haukkoja ennen kannan nollapistettä.
Ilveksen optimaalinen saalis kärsii metsästyksen vähyydestä. Jäniskannat vaihtelevat paljon. Varsinkin metsästämättöminä kannat tulevat ylitiheiksi ja taudit vievät muutamaksi vuodeksi kaikki. Nillä alueila, missä jäniskannat pidetään vakaina metsästyksen avulla, ilveksillekin riittää syötävää. Eli taas törmäämme yllättäen metsästäjien vakauttavaan vaikutukseen.
että kanahaukalla menisi huonosti.Kanahaukka ei ole koskaan ollut sukupuutto vaarassa.
metodista, jolla havaitsit hirvipassissa 4-5 kanahaukkareviiriä? Olisi erittäin kiinnostunut saamaan vähän oppia.
Olet ilmeisesti pohjoisen miehiä. Etelässä ei käsittääkseni monellakaan seuralla ole satojen neliökilometrien metsästysmaita.
Ilveksen optimaalinen saalis ei tietenkää ole jänis, vaan metsäkauris. Jänis on hätämuonaa, joka etenkin pentuja hoitavalle naaraalle on ongelmallista Kyllähän sinä sen tiesit, kunhan esitit?
jänistä. Meillä om metsästysalueena n. 30x30 kilometriä, jolla metsästämme tässä länsirannikolla.
Jäniksiä nykyisin ampuu vain harva metsästäjä. Itse ammun koulutustarkoituksessa jäniksen tai kaksi vuodessa. Jäniskanta on kuitenkin romahtanut alueellamme. Ilveksiä on, mutta metsäkauriita ei ole näkynyt.
Kanahaukka ottaa metsäkanalinnun saaliiksi helposti, koska hakkuuaukioilla ne ovat melko suojattomia ja metsät on hakattu.
Metsässä liikun joka viikko paljon, mutta en ole tavannut yhtään kanahaukan ampumistapausta 15:sta vuoteen, joten tuo haukan ampumisen voitte jättää ulkopuolelle keskustelun.
Kylläpä se haukka-arvio on mututuntumaa ja talonpoikaisjärjen käyttöä. Ison naaraan saalistuksem näkemiseen olen perustanut. Ja paikat ovat muutaman kilometrin välein, samanakin päivänä havaintoja eri alueilta. Vähimmäisarvio on kolme. Lintumetsällä näin sitten nuoriakin lintuja vastaavilla alueilla. Kolmeen vuoteen ei sitten haukkoja ole paljoa näkynyt kuin ei myöskään teeriä häiriöksi asti. Johonkin haukat ovat menneet tai kuolleet.
Eipä sitä kaurista ole kaikkialla ilvesten esiintymisalueella. Viime aikoina näkyy kauris lisineen. Onneksi ilvekset eivät ole kauriiden puutteessa kumminkaan kuolleet. Parempi kun eivät noista optimoinneista tiedäkään.
Enkä lintumetsällä ole paljon käynyt viime vuosina. Jäniksilläkin on ollut syvä aallonpohjan taudin jäljiltä.
Vaan ihminen kumminkin osaa vähentää saalistustaan kantojen hiipuessa ja lisää vakautta.
että jos ilveksen "hätämuonakin" häviäisi, niin se tietäisi ilveksen lopua.
Tutkimus on kuitenkin selkeästi osoittanut, että ilves on evolutiivisesti sopeutunut käyttämään kauriin kokoluokan saalista, ja jänis käy paremman puutteessa.
Kanahaukka ottaa toki kanalinnun saadessaan, ja kanalinnuilla on suuri merkitys kanahaukkojen pitämisessä sellaisessa kunnossa talven yli, että paukut riittävät keväällä pesinnä aloittamiseen. Kesällä kanalintujen merkitys kanahaukan ravinnossa ei ole kovinkaan merkittävä.
Sen uskon, että et ole kanahaukan ampumiseen törmännyt 15 vuoteen. Se ei tosin ole kovinkaan pitävä näyttö siitä, että haukkoja ei olisi ammuttu silläkin alueella, jolla liikut.
Kyllä viha kanahaukkaa kohtaan istuu, etenkin vanhemman polven metsästäjissä, tiukassa kuin paska junttilantuvan seinässä. Ei ampumisilla enää nykyisin julkisesti rehvastella, koska "kätyreitä" on kaikkialla, eikä toisaalta riski jäädä rysänpältä kiinni ole kovinkaan suuri.
On myös totta, että kanahaukojen ampuminen on vähentynyt enemmän kuin pelkkä kannnan väheneminen aiheuttaa. Silti en edelleenkään kerro kanahaukan pesää edes kunnollisen tuntuiselle metsästäjälle.
ei ole kovinkaan tehokas työkalu määritettäessä kanahaukkareviirejä. Etenkään pesimäajan ulkopuolella tehtyjen havaintojen perusteella en usko sen onnistuvan.
Jos olet onnistunut näkemään kaksi onnistunutta saalistustapahtumaa samalla alueella samana päivänä, niin olet saanut melko ainutlaatuisen luontokokemuksen. Jos kyse on epäonnistuneista saalistusyrityksistä, mutta ole tunnistanut linnut eri yksilöiksi, niin ole poikkeuksellisen tarkkanäköinen luontohavainnoisija, enkä enää millään usko että olet metsästäjä.
Jos kanahaukat ovat todellakin hävinneet kaikilta 4-5 reviiriltä, niin tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Vanhat linnut kyllä selviävät yleensä hengissä vaikeistakin ajoista, mutta pesintään ne eivät välttämättä kykene. Reviirillä niitä pitäisi kuitenkin näkyä.
Eipä niitä saalistuksia enää ole näkynyt, kun ei ole saalistettavaakaan. Muutama vuosi sitten kyllä näkyi. Kaksi kertaa olen nähnyt haukan tänä syksynä hirvipassissa lentelevän.
Pieni laskutoimitus kertoo haukan tarvitsevan useamman kymmenen teertä tai muuta kanalintua vuodessa, jos meilläpäin talvehtii. Ja edelleen ne syventävät kanalintukantojen aallonpohjaa. Eritoten talvella saalistus kohdistuu tuottavaan osaan. Silloin ei myöskään korvaavia kohteita pahemmin juuri löydy.
näkemisestä tai näkemättä jäämisestä ei voi päätellä onko reviiri asuttu vai ei. Luotettavampaa tieto saa tarkastamalla reviirin pesät.
Vaikka kanahaukalla meneekin huonosti, niin tuskin viiden vierekkäisen reviirin tyhjeneminen muutamassa vuodessa voi johtua mistään muusta kuin järjestelmällisestä vainosta. Toisaalta en usko että näikään on käynyt, vaan satunnainen havainnointisi ei vaan ole ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kanahaukka ei kyllä tarvitse välttämättä yhtään kanalintua saaliikseen, mutta jos metsästäjät jättäisivä ne n.200000 kanalintua ampumatta, niin sillä eläisi ja lihottaisi itsensä pesimäkuntoon jokunen kanahaukka, eikä yksikään metsästäjä kuolisi nälkään tai menettäisi yökynttilänsä sydäntä.
Meillä ei korpin lisäksi talvella juuri muuta löydy. Tai on siellä nyt vähän teeriä, muutama riekko ja pyy. Reviirien aktiiviudesta en tiedä. Eikä meillä kukaan haukkoja metsästä. Eikä viitsi pesiä hakea. Nuoria lintuja näin viimeksi muutama vuosi sitten. Silloin lintukannat romahti ja nousu on ollut hidasta. Haukkahavinnot ovat olleet kovin vähissä myös. Mistään sukupuutosta ei ole kysymys, niitä ilmestyy lintukantojen nousun myötä. Voipi olla, että näkyvät silloin paremmin. Enpä tiedä mitä hyötyä on jättää linnut metsästämättä, kun näyttää haukkojen suihin menevän kymmenkertainen määrä. Mitään vakautta tai monimuotoisuutta ei metsästämättömyys tilanteeseen tuo. Eiköhän jätetä nuo salametsästyssyytteet pois, kun ei asiasta mitään tietoa ole.
jos teillä ei ole talvella juurikaan muita lintuja kuin korppeja, vaikka korppi toki on erittäin hieno lintu.
Sanot, että et tiedä mitä hyötyä on jättää linnut metsästämättä, kun näyttää haukkojen suihin menevän kymmenkertainen määrä. Tämä "kateus vie kalatkin vesistä" - asenne onkin metsästäjien kantava voima. Jos Amatööri ei tapa teeriä, joku toinen metsästäjä tappaa ne kuitenkin. Tai jos toinen metsästäjä ei niitä tapa, niin haukka tappaa, ja silloin ne menevät ohi ihmisen suoliston, eli täysin hukkaan.
Näin ollaan kierteessä, joka johtaa pysyvästi alhaisiin kantoihin. Tarinat kertovat että Suomi on ainoa maa, jossa kateus on kiimaakin suurempi voima. Metsämiesten juttuja lukiessa ei jää epäilystäkään että tämä tarina on tosi.
Salametsästyksestä on esimerkiksi kotkien osalta selvää näyttöä. Metsästäjien keskuudessa näistä asioista vallitsee kuitenkin tiukka vaikenemisen laki, eikä metsästysrikoksista tule päivänvaloon kuin mitätön murto-osa. Pohjois-Karjalassa tulee salametsästäjistä kertoville tappouhkauksia ja omaisuus joutuu ilkivallan kohteeksi.
on tuollainen yleistys. On paljon asioita mitä en itse tee. Ei minulla kuitenkaan ole tarve mustamaalata ketään. Kiima- ja kateusmaalailut jatkuvinen rikosepäilyineen henkivät joistain vähemmän ylevistä tarpeista ja päämääristä.
yleistyksestä, mutta voimme tietysti rajata "kiimankin voittavan kateuden" koskemaan vain sinua, koska juuri sinä kirjoitit, että ei kannata jättää tappamatta, koska silloin joku toinen saa mahdollisuuden tappaa.
Jäk jäk
Ei salametsästäjät ole mitään mitsästäjiä vaan rikollisia. Salametsästäjät eivät noudata sääntöjä, joten heihin ei kiellot pure. Mitä vähemmän metsässä on muita liikkuja, sitä vapaammin nämä rikolliset voivat siellä touhuta.
Lapissakin pitäisi myydä paljon paljon enemmän metsästyslupia, jotta sinne metsiin saataisiin lisää liiketä ja "veraisvalvontaa". Luvattomilla asioilla olevien elämä on paljon hankalampaa ja kiinnijäämisriski kasvaa kun ei saa tuheerata yksikseen.
Satunnaiselle kaupunkilaismetsästäjälle saalis ei ole lainkaan tärkeä asia, vaan se että pääsee metsälle. Itsekkin käyn vain kerran vuodessa muutaman päivän retkellä, eikä saalista ole saatu läheskään joka vuosi, en ole joka vuosi edes ampunut yhtään laukasta. Se on jo ihan kiva kokemus jos näkee riistaa jopa niin että olisi voinut yrittää ampumista. Ohi sitä kuitenkin ampuisi, joten monesti tulee säästettyä patruunoita ja jättää kokonan ampumatta.
,
,
Ilman ihmistä ketut ja jänikset eläisivät sulassa sovussa, pelaisivat yhdessä korttia ja laulaisivat ruotsalaisia juomalauluja niin että korpi raikuu.
Luonto ei ole koskaan misään tasapainossa vaan liukuu äärimmäisyydestä toiseen.
Ihminen metsästää koska on ravintoketjun huipulla. Metsästäminen ei olisi enään mitenkään välttämätöntä, se vaan on yksi harrastus muiden joukossa. En minä osaa mitenkään aukottomasti perustella että miksi metsästystä pitäisi saada harrastaa, vaikka olen tehnyt sitä 12 vuotiaasta asti. En minä osaa perustella sitäkään miksi on edelleen sallittua käyttää ja myydä viinaa sekä tupakkaa, vaikka ei niistäkään juuri mitään hyötyä ole kenellkkään.