Mistä löydän juttua (ehkä maallikon ymmärtämässä muodossa) eroavista seuraamuksista lapsettoman avioparin lesken a) luopuessa perinnöstä, b) ottaessa vastaan puolisonsa perinnön pk:n perusteella tai c) keskinäisen testamentin perusteella, kun on toisio määräys ja avioehto?
Lapsettoman lesken vaihtoehdot
hakutiellä
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
a) Lesken luopuessa puolisonsa perinnöstä perinnön saavat perittävän muut läheisimmät perilliset. (Ks. PK 2 LUKU Sukulaisten perintöoikeudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L2)
Avioehdon takia ei toimiteta omaisuuden ositusta, toimitetaan omaisuuden erottelu, missä ei tasinkoa puolin tai toisin suoriteta.
Leski saa elinaikansa hallita puolisoiden yhteistä kotia ja asuntoirtaimistoa.
b) Lesken ottaessa perinnön vastaan perintökaaren säännösten nojalla hänellä on omaisuuteen omistusoikeus siten rajoitettuna, että hän ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, mikä hänen pesästään hänen kuoltuaan on menevä ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille. (PK 3:1.2-3) Tuo jako tapahtuu, avioehdon huomioon ottaen, lähtökohtaisesti samassa suhteessa, mikä puolisoiden omaisuuksilla oli ensiksi kuolleen puolison kuollessa (PK 3:2.1). Ensiksi kuolleen jälkeen tapahtunut pesän vaurastuminen tai köyhtyminen saattaa tietyin edellytyksin vaikuttaa jakoon (PK 3:3-4)
c) Lesken ottaessa perinnön vastaan testamentilla, jossa on määräys toissijaissaajasta, menetellään b-kohdassa kerrotuin tavoin (PK 12:1) sillä poikkeuksella, että lesken kuoltua pesän jaossa ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten asemesta osapuolena on tämän toissijainen testamentinsaaja.
Kiitos ymmärrettävästä vastauksesta, nyt uskallan valita.