Suurin osa ihmisistä porskuttaa elämänsä läpi tulematta kovinkaan fiksuksi tai älykkääksi, väittää Shane Parrish Farnam Street -blogissaan. Näin ei tarvitsisi olla. Viisaaksi, fiksuksi ja älykkääksi tuleminen vain vaatii töitä.
On helppoa tulla töistä kotiin, istua sohvalle, kuluttaa aikansa tv:tä katsomalla ja sitten painua pehkuihin. Mutta älyllisiä haasteita tämä metodi ei juuri luo.
Niin sanotussa Buffett-mallissa onkin kyse oman älyllisen kapasiteetin kehittämisestä. Ratkaisut ovat yksinkertaisia - mutta eivät helppoja. Ne vaativat kovaa työtä.
Buffett-malli on saanut nimensä sijoittajamiljardööri Warren Buffettin ja tämän bisneskumppanin Charlie Mungerin mukaan. Munger on Buffettin pitkäaikainen liikekumppani Berkshire Hathaway -sijoitusyhtiössä - yhdessä muodostavat poikkeuksellinen yhdistelmän bisnesälyä, Parrish kirjoittaa.
Tässä keskeiset poiminnat ajattelumallista.
1. Lue. Lue paljon.
Buffett on itse sanonut: ”Istun toimistossani ja luen koko päivän.” Hän viettää työajastaan 80 prosenttia lukemalla ja ajattelemalla. Kysyttäessä, miten voi tulla älykkäämmäksi, Buffett kehotti lukemaan joka päivä 500 sivua. ”Tämä on se tapa, jolla tieto ja osaaminen rakentuvat.”
Tieto auttaa jokaista ihmistä päivittäisissä päätöksissä, koskevat ne sitten työtä, muun elämän ratkaisuja - tai sijoituspäätöksiä.
2. Lue kriittisesti.
Paljon lukemisen täytyy myös sisältää kriittistä ajattelua siitä, mitä lukee. Jotta ihminen pystyy muodostamaan mielipiteen asiasta, häneltä vaaditaan mentaalista harjoittelua ja puhdasta aivotyötä. Muutoin mielipiteeseen vaadittavia perusteluja ei voi omaksua.
3. Jatkuva oppiminen on tärkeää.
Mielenkiintoista lukemisen ja oppimisen teoriassa on jatkuvan keskustelun ja ajatustenvaihdon puute. Buffett ja Munger eivät koskaan työskennelleet samassa kaupungissa, samassa konttorissa, fyysisesti samoissa tiloissa, ja tämä näyttää olleen toimiva ratkaisu. ”Muutoin olisimme varmaankin puhuneet ja puhuneet lukemisistamme jatkuvasti, koko ajan”, on Munger sanonut. ”Tämä olisi jättänyt vähemmän aikaa itse lukemiselle ja siitä oppimiselle.”
4. Unohda tietokone.
Kuvittelitko, että Buffett ja Munger istuvat päivät tietokoneidensa ääressä seuraamassa pakkomielteisesti numeroita ja taulukoita? Väärin.
”Emme vietä aikaamme lukemassa muiden ihmisten mielipiteitä. Haluamme faktoja ja tietoa, ja sitten aikaa niiden pureskeluun - ja ajatteluun. Charliella on loistava kyky nähdä ongelmissa ja kysymystenasettelussa myös vastaus tai ratkaisu melko pian. Hänellä on nopein ’30 sekunnin mieli’ johon olen koskaan törmännyt”, Buffett sanoo. ”Puolessa minuutissa hän näkee ongelman ja on miettinyt siihen ratkaisun.”
Munger ei kuitenkaan pidä ominaisuuttaan luonnollisena lahjakkuutena, vaan pitkällisen harjoittelun ja opiskelun tuloksena.
Kyky tehdä nopeita päätöksiä, muun muassa sijoitusratkaisuja, on kummankin miehen ominaisuus, joka on siis syntynyt harjoittelemalla. ”Emme ole kumpikaan niin fiksuja, että tuosta vaan pystyisimme nopeaan ajatteluun ja päätöksiin. Nopeat ratkaisut syntyvät, koska meillä on paljon lukemisen, opiskelun ja ajattelun seurauksena tarvittava tieto ja ongelmanratkaisukyky olemassa valmiina.”
5. Ajan löytäminen lukemiselle?
Monen ensimmäinen ajatus on, että ajan löytäminen lukemiselle on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ei ole. Yksi tapa on yksinkertaisesti varata kalenterista tunti päivässä aikaa lukemiseen, kuten Buffett neuvoo elämäkerrassaan Snowball.
Päivästä kuluu helposti ja huomaamatta tunti - ellei enemmän - Twitterin ja sosiaalisen median seuraamiseen, nettiuutisten lukemiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Lukemiseen on kuitenkin helppo löytää aikaa, kun motivoi itseään sillä, että siihen varattu aika parantaa omaa osaamista ja ammattitaitoa.
6. Lukeminen yksistään ei silti riitä.
Vaikka lukemisen tärkeys on avainasemassa, pelkkä lukeminen itsessään ei vielä tee sinua älykkääksi ja fiksuksi. ”En tiedä ketään, joka lukisi enemmän kuin me”, Charlie Munger sanoo. ”Lukeminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Sinulla täytyy olla luonnetta ja kykyä tarttua uusiin, oikeisiin ideoihin ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Suurin osa ihmisistä ei tartu oikeisiin ideoihin eikä tiedä, mitä ideoilla tekisi.”
7. Ympäröi itsesi oikeanlaisilla ihmisillä.
Lopuksi: edellä sanotun lisäksi ihmisen pitää ympäröidä itsensä fiksuilla ihmisillä, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan näkemyksesi ja ideasi, ja haastamaan sinut. Tullakseen älykkääksi, ihmisen pitää omaksua elinikäisen oppimisen ajatus.
On helppoa tulla töistä kotiin, istua sohvalle, kuluttaa aikansa tv:tä katsomalla ja sitten painua pehkuihin. Mutta älyllisiä haasteita tämä metodi ei juuri luo.
Niin sanotussa Buffett-mallissa onkin kyse oman älyllisen kapasiteetin kehittämisestä. Ratkaisut ovat yksinkertaisia - mutta eivät helppoja. Ne vaativat kovaa työtä.
Buffett-malli on saanut nimensä sijoittajamiljardööri Warren Buffettin ja tämän bisneskumppanin Charlie Mungerin mukaan. Munger on Buffettin pitkäaikainen liikekumppani Berkshire Hathaway -sijoitusyhtiössä - yhdessä muodostavat poikkeuksellinen yhdistelmän bisnesälyä, Parrish kirjoittaa.
Tässä keskeiset poiminnat ajattelumallista.
1. Lue. Lue paljon.
Buffett on itse sanonut: ”Istun toimistossani ja luen koko päivän.” Hän viettää työajastaan 80 prosenttia lukemalla ja ajattelemalla. Kysyttäessä, miten voi tulla älykkäämmäksi, Buffett kehotti lukemaan joka päivä 500 sivua. ”Tämä on se tapa, jolla tieto ja osaaminen rakentuvat.”
Tieto auttaa jokaista ihmistä päivittäisissä päätöksissä, koskevat ne sitten työtä, muun elämän ratkaisuja - tai sijoituspäätöksiä.
2. Lue kriittisesti.
Paljon lukemisen täytyy myös sisältää kriittistä ajattelua siitä, mitä lukee. Jotta ihminen pystyy muodostamaan mielipiteen asiasta, häneltä vaaditaan mentaalista harjoittelua ja puhdasta aivotyötä. Muutoin mielipiteeseen vaadittavia perusteluja ei voi omaksua.
3. Jatkuva oppiminen on tärkeää.
Mielenkiintoista lukemisen ja oppimisen teoriassa on jatkuvan keskustelun ja ajatustenvaihdon puute. Buffett ja Munger eivät koskaan työskennelleet samassa kaupungissa, samassa konttorissa, fyysisesti samoissa tiloissa, ja tämä näyttää olleen toimiva ratkaisu. ”Muutoin olisimme varmaankin puhuneet ja puhuneet lukemisistamme jatkuvasti, koko ajan”, on Munger sanonut. ”Tämä olisi jättänyt vähemmän aikaa itse lukemiselle ja siitä oppimiselle.”
4. Unohda tietokone.
Kuvittelitko, että Buffett ja Munger istuvat päivät tietokoneidensa ääressä seuraamassa pakkomielteisesti numeroita ja taulukoita? Väärin.
”Emme vietä aikaamme lukemassa muiden ihmisten mielipiteitä. Haluamme faktoja ja tietoa, ja sitten aikaa niiden pureskeluun - ja ajatteluun. Charliella on loistava kyky nähdä ongelmissa ja kysymystenasettelussa myös vastaus tai ratkaisu melko pian. Hänellä on nopein ’30 sekunnin mieli’ johon olen koskaan törmännyt”, Buffett sanoo. ”Puolessa minuutissa hän näkee ongelman ja on miettinyt siihen ratkaisun.”
Munger ei kuitenkaan pidä ominaisuuttaan luonnollisena lahjakkuutena, vaan pitkällisen harjoittelun ja opiskelun tuloksena.
Kyky tehdä nopeita päätöksiä, muun muassa sijoitusratkaisuja, on kummankin miehen ominaisuus, joka on siis syntynyt harjoittelemalla. ”Emme ole kumpikaan niin fiksuja, että tuosta vaan pystyisimme nopeaan ajatteluun ja päätöksiin. Nopeat ratkaisut syntyvät, koska meillä on paljon lukemisen, opiskelun ja ajattelun seurauksena tarvittava tieto ja ongelmanratkaisukyky olemassa valmiina.”
5. Ajan löytäminen lukemiselle?
Monen ensimmäinen ajatus on, että ajan löytäminen lukemiselle on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ei ole. Yksi tapa on yksinkertaisesti varata kalenterista tunti päivässä aikaa lukemiseen, kuten Buffett neuvoo elämäkerrassaan Snowball.
Päivästä kuluu helposti ja huomaamatta tunti - ellei enemmän - Twitterin ja sosiaalisen median seuraamiseen, nettiuutisten lukemiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Lukemiseen on kuitenkin helppo löytää aikaa, kun motivoi itseään sillä, että siihen varattu aika parantaa omaa osaamista ja ammattitaitoa.
6. Lukeminen yksistään ei silti riitä.
Vaikka lukemisen tärkeys on avainasemassa, pelkkä lukeminen itsessään ei vielä tee sinua älykkääksi ja fiksuksi. ”En tiedä ketään, joka lukisi enemmän kuin me”, Charlie Munger sanoo. ”Lukeminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Sinulla täytyy olla luonnetta ja kykyä tarttua uusiin, oikeisiin ideoihin ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Suurin osa ihmisistä ei tartu oikeisiin ideoihin eikä tiedä, mitä ideoilla tekisi.”
7. Ympäröi itsesi oikeanlaisilla ihmisillä.
Lopuksi: edellä sanotun lisäksi ihmisen pitää ympäröidä itsensä fiksuilla ihmisillä, jotka ovat valmiita kyseenalaistamaan näkemyksesi ja ideasi, ja haastamaan sinut. Tullakseen älykkääksi, ihmisen pitää omaksua elinikäisen oppimisen ajatus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viisas, fiksu ja älykäs ovat eri asioita. Älykäs voi olla, vaikkei tietäisi mitään (joskin se on aika harvinaista, koska älykäs on yleensä myös tiedonhaluinen), eikä älykkyys välttämättä takaa viisautta. Aika hyvä määritelmä minusta on, että älykäs selviää tilanteista, jollaisiin viisas ei joudu.
Viisaus on syvempää tietoa, usein kokemuksen tuomaa taitoa toimia fiksusti eri tilanteissa. Lapsi tai nuori voi olla älykäs tai fiksu (jonka rinnastan lähinnä nokkeluuteen), mutta viisaus edellyttää elämänkokemusta.
Älykäs oivaltaa nopeasti ja oppii helposti ja on yleensä utelias ja tiedonhaluinen, mutta tiedon määrä ei tee ihmisestä älykästä tai viisasta. Usein sekoitetaan tiedon määrä älyyn tai viisauteen, mutta ne ovat eri asioita - vaikka toki tietyt yksilöt voivat olla sekä älykkäitä, paljon tietäviä että viisaita. Tiedon määrää voi kartuttaa, mutta älykkyys on synnyinlahja niin kuin musikaalisuus.