Koetetaan päästä yli sisällissodan pahasta kuullusta perinnöstä, sillä ketään meistä ei vielä silloin ollut syntynytkään!!
Lars Sörensen
Olen seurannut suomalaista työelämää 25 vuoden ajan ja kuunnellut niin työntekijöiden kuin työnantajienkin käsityksiä toisistaan luottamuksellisissa kahdenkeskisissä tapaamisissa vastaanottohuoneessani työterveyshuollossa. Valitettavan harvoin kuulen myönteisiä arvioita.
Karkean arvioni mukaan kahdella kolmasosalla työpaikoista on osittain juututtu sisällissodan juoksuhautoihin. Mitä isommasta ja vanhemmasta työpaikasta on kyse, sitä selkeämmin tämä asia tulee esiin. Selityskin on yksinkertainen. Isovanhemmat ja vanhemmat ovat siirtäneet seuraavalle sukupolvelle omat näkemyksensä ja kokemuksensa työntekijöistä ja työnantajista.
Vastaanotollani ei puhuta suoranaisesti lahtareista tai punikeista, mutta melko järkyttäviä arvioita olen joutunut kuulemaan aivan asiallisista työntekijöistä ja työnantajista. Samanlaisiin arvioihin törmää tosin mediassakin nyt päivittäin.
En kuitenkaan halua yleistää tätä koskemaan kaikkia työpaikkoja, koska monin paikoin esimiehet ja työntekijät puhaltavat aidosti yhteen hiileen. Näitä työpaikkoja tulisi vain olla huomattavasti enemmän.
Monilla kilpailijamaillamme vastaavanlaista historian taakkaa ei ole, ja työpaikan ja työelämän ongelmia ratkotaan yhdessä.
Olisiko nyt viimeinkin aika laskea aseet ja kohdata esimies ja työntekijä ihmisenä? Yhteistyöllä niin työuria kuin tuottavuuttakin voitaisiin parantaa merkittävästi.
Lars Sörensen
työterveyslääkäri
Naantali
Lars Sörensen
Olen seurannut suomalaista työelämää 25 vuoden ajan ja kuunnellut niin työntekijöiden kuin työnantajienkin käsityksiä toisistaan luottamuksellisissa kahdenkeskisissä tapaamisissa vastaanottohuoneessani työterveyshuollossa. Valitettavan harvoin kuulen myönteisiä arvioita.
Karkean arvioni mukaan kahdella kolmasosalla työpaikoista on osittain juututtu sisällissodan juoksuhautoihin. Mitä isommasta ja vanhemmasta työpaikasta on kyse, sitä selkeämmin tämä asia tulee esiin. Selityskin on yksinkertainen. Isovanhemmat ja vanhemmat ovat siirtäneet seuraavalle sukupolvelle omat näkemyksensä ja kokemuksensa työntekijöistä ja työnantajista.
Vastaanotollani ei puhuta suoranaisesti lahtareista tai punikeista, mutta melko järkyttäviä arvioita olen joutunut kuulemaan aivan asiallisista työntekijöistä ja työnantajista. Samanlaisiin arvioihin törmää tosin mediassakin nyt päivittäin.
En kuitenkaan halua yleistää tätä koskemaan kaikkia työpaikkoja, koska monin paikoin esimiehet ja työntekijät puhaltavat aidosti yhteen hiileen. Näitä työpaikkoja tulisi vain olla huomattavasti enemmän.
Monilla kilpailijamaillamme vastaavanlaista historian taakkaa ei ole, ja työpaikan ja työelämän ongelmia ratkotaan yhdessä.
Olisiko nyt viimeinkin aika laskea aseet ja kohdata esimies ja työntekijä ihmisenä? Yhteistyöllä niin työuria kuin tuottavuuttakin voitaisiin parantaa merkittävästi.
Lars Sörensen
työterveyslääkäri
Naantali
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensimmäistä kertaa näen työterveyslääkärin kirjoituksen tällä palstalla. Asiaa hän kirjoitti.
Vanhoista taisteluhaudoista ei ole niin helppo kavuta. Olihan se War 2 siinä välissä.
Kotirintaman traumoja tuosta itselläkin vielä perkaamatta. Eikä meitä suinkaan ole vähän.
Mielestäni työterveyslääkäreiksi valikoituvat enemmän duunareiden pariin soveltuvat ihmiset.
Ei huonoja muistoja kenestäkään heistä.
Toivo Lång
Inkeroinen
Kiitän lääkäri Lars Sörenseniä hyvästä kirjoituksesta palstallemme. Totta joka sana.
Viha on istutettu puhumalla aina pahaa. kun mummosi ja vaarisi puhuivat mehän synnyimme yli 20 vuotta myöhemmin.
Puolin ja toisin kasvoimme siihen, valkoiset ja punaiset voisivat jo olla vapaita vihasta ja uskaltaa puhua niistä ajoista ja asioista tapahtuneena tosiasiana.
Pelkäämättä luokittelematta.