Miksi hallitus pienentää palkkoja, ei koske veroon

Suomessa vuosilomat ja lomapalkat EU-maiden tasolla

EU-maiden välinen vuosilomien vertailu osoittaa, etteivät suomalaisten palkansaajien lomat poikkea EU:n jäsenmaiden vuosilomien tasosta. Suomessa myönnetään palkansaajille lomaa keskimäärin 25 työpäivää vuodessa, mihin kuuluu myös talvilomaoikeus. Suomi kuuluu vuosilomien pituudessa jäsenmaiden keskiluokkaan, sillä se on yhdessä viiden muun maan kanssa vuosilomien pituudessa viidentenä.

Suomessa on käyty kansainvälisesti vertailevaa keskustelua loma-ajoista ja lomapalkoista. SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Kopperin mukaan on olemassa sellainen käsitys, jonka mukaan Suomessa olisi eurooppalaisittain pitkät lomat ja suuret lomaltapaluurahat, minkälaisia ei muualla tunneta. Tilastot ja selvitykset puhuvat hänen mukaansa kuitenkin toista kieltä, sillä suomalaiset loman pituudet ovat samalla tasolla kuin yleensä Euroopan unionissa. Lisäksi monissa jäsenmaissa lomarahat ylittävät suomalaisen lomapalkkatason.

Saksassa pitkät vuosilomat

Saksassa on tällä hetkellä pisimmät vuosilomat Euroopan unionin jäsenmaista (lähde: Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände, 1.11.1997). Työntekijöillä on siellä keskimäärin 30 päivää vuosilomaa. Vuosilomien määrät vaihtelevat kuitenkin alakohtaisesti, mikä on varsin yleistä muissakin EU-maissa.

Toiseksi korkeimmalle keskimääräisten vuosilomapäivien tilastoissa nousee Luxemburg, missä työntekijöille myönnetään 28 vuosilomapäivää. Italia 27:llään löytyy kolmannelta ja Itävalta 26,5:llään vuosilomapäivällään neljänneltä sijalta.

Suomen lisäksi EU:n jäsenmaista 25 vuosilomapäivää ansaitaan Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Belgiassa työntekijät saavat lomaa 24 työpäivää vuodessa, unionin eteläisissä maissa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa myönnetään keskimäärin 22 vuosilomapäivää.

Irlannissa pidetään yleensä nelisen viikkoa vuosilomaa. Valtakunnalliset sopimukset käsittävät tällä hetkellä 18 vuosilomapäivää, mutta huhtikuusta 1999 alkaen vuosiloman minimioikeus nousee 20 työpäivään.

Vuosilomapalkka ja lomaltapaluuraha eurooppalaisittain

Kopperin mukaan työantajista erityisesti yrittäjäjärjestöt ovat kummaksuneet suomalaista vuosiloman palkkajärjestelmää, jossa palkkaa maksetaan "tekemättömästä" työstä. Kopperin mukaan työnantajat ovat väittäneet, että tämä on varsin ainutlaatuista. Muualla Euroopassa näytetään kuitenkin maksettavan Suomea isompia lomarahoja, hän korostaa. Monissa EU-maissa on perinteisesti maksettu 13 ja 14 kuukauden palkkaa sekä bonuksia ja juhlapäivärahoja.

Esimerkiksi Belgiassa toimihenkilöille maksetaan normaalin kuukausipalkan lisäksi loma-aikana lomarahaa, joka on 85% kuukausipalkasta. Lisäksi voidaan työntekijöille maksaa 13-14 kuukauden palkkaa.

Tanskassa maksetaan työntekijöille loma-ajalta normaalin palkan lisäksi bonusta, joka on noin 12 prosenttia edellisen vuoden kokonaisansioista.

Vuosilomapalkan tavoitteena Suomessa pidetään sitä, että työntekijän taloudelliset edellytykset eivät heikentyisi loma-aikana.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan historia Suomessa on sopimuspohjainen. Vuonna 1971 Metalliliiton seitsemän viikon lakon lopettamissopimuksen yhteydessä sovittiin erillisestä lomaltapaluurahasta. Tarkoituksena oli tuolloin turvata työntekijöille myös taloudellisesti parempi lomanvietto. Työnantajat halusivat taas turvata työntekijöiden paluun takaisin työpaikoille, sillä tuohon aikaan loman aikana tapana oli mm. hakeutua Ruotsiin töihin. Mikäli työntekijä ei loman jälkeen palannut täsmällisesti työpaikalleen, hän ei lomaltapaluurahaan ollut oikeutettu.

Vuosilomat ajan saatossa

Vuosiloma tuli ensimmäisen kerran lakisääteisenä voimaan vuonna 1922. Tälloin Suomessa vuosiloman pituus yli vuoden kestäneissä työsuhteissa oli neljästä seitsemään päivään.

Kolmekymmentäluvun lopulla loman pituutta lisättiin 5-12 päivään. Seuraavan kerran lomaoikeutta lisättiin 1946, jolloin lomaa alettiin myöntää 12-14 päivään vuodessa. Neljän viikon lomaoikeuteen päästiin pidemmissä työsuhteissa 1960. Talvilomaoikeus on tuonut työntekijöille yhden lomaviikon lisää seitsemänkymmenluvun puolivälin jälkeen.

Myös 90-luvulla vuosilomalakia on muutettu. Lakiin on luotu loman säästämismahdollisuus sekä lomaan oikeutettujen ryhmää on lisätty mm. pätkätyöntekijöiden osalta. Loman pituuden suhteen ei 90-luvulla lakiin juuri ole koskettu.

Vuosilomalaista poikkeavia käytäntöjä on säädelty joissakin sopimuksissa ja virkasuhteita koskevissa määräyksissä.