Suomen poliisin italialainen syytesuoja

Suomen poliisin italialainen syytesuoja


Pe, 28/10/2011 - 06:44 — mikko

Suomalaisten on vaikeaa ymmärtää Italian poliitikkojen rikollisuutta, poliisin lahjottavuutta ja tuomioistuinten avuttomuutta yhteiskunnan läpäisevän korruption edessä. Maatalousministeri Saverio Romano kärysi mafiayhteyksistään jo kymmenen vuotta sitten, mutta istuu yhä virassaan. Pääministeri Silvio Berlusconi on väistänyt syytteet talousrikoksista ja lahjonnasta vain parlamentin räätälöimillä syytesuojilla, ja rikostensa vanhentumista nopeuttamalla.

Italian nykyisistä kansanedustajista ainakin 85 väistelee syytteitä syytesuojan takana, laski äskettäin Helsingin Sanomat. (1) Kyseessä eivät ole ikivanhat rattijuopumukset tai viinanhuuruisen nuoruuden töppäilyt, kuten suomalaisilla kansanedustajilla, vaan selvittämättömät talous- ja lahjontarikosepäilyt.

Miten tämä on mahdollista oikeusvaltiossa? Ei se olekaan. On hyvin kyseenalaista, voidaanko Italiaa pitää oikeusvaltiona.

Samaan aikaan napapiirillä. Suomessa on kahdella ammattikunnalla syytesuoja, tosin omatekoinen. Tässä on muutamia niiden edustajia, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksilta ja syyttäjänvirastoista:

Petri Juvonen, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos, eteläinen poliisipiiri

Juha Vuorisalo, ylikomisario, Helsingin poliisilaitos, eteläinen poliisipiiri

Raija Isojärvi, konstaapeli, Helsingin poliisilaitos, eteläinen poliisipiiri

Outi Petersohn, komisario, Helsingin poliisilaitos, eteläinen poliisipiiri

Markku Hakamäki, ylikonstaapeli, Helsingin poliisilaitos, lupayksikkö (eläkkeellä),

Jukka Kaski, tarkastaja, Helsingin poliisilaitos, lupayksikkö; nyk. ylitarkastaja, Poliisihallitus

Timo Seppälä, rikoskomisario, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoo

Jan Sinerkari, rikosylikonstaapeli, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoo

Jarmo Pitkämäki, ylikomisario, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoo

Erkki Huhtala, kihlakunnansyyttäjä, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto

Tapani Mäkinen, kihlakunnansyyttäjä, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto

Otto Jämsen, kihlakunnansyyttäjä, Helsingin syyttäjänvirasto

Tämän joukon virassaan tekemien rikosten luettelo ovat huomattava. Niiden merkitystä korostaa, että poliiseista yhtä lukuun ottamatta kaikki kuuluvat päällystöön.

Petri Juvosen, Markku Hakamäen, Jukka Kasken, Timo Seppälän ja Jan Sinerkarin ansiolistalla on asiakirjojen, kuten esitutkintapöytäkirjan väärennyksiä. He, sekä Raija Isojärvi ja Outi Petersohn ovat pyrkineet lavastamaan syyttömiä syyllisiksi rikoksiin, joita ei ole edes tehty. Esimerkiksi antamalla perättömiä todistajalausuntoja, ja hyväksymällä sellaisia "todisteeksi". He ovat siis niitä jepareita, joilla on syyllinen, jolle pitää tekaista rikos.

Kun oikeasti on tehty rikos, mutta epäilty on tavalla tai toisella hankkinut poliisin suojeluksen, ainakin Hakamäki ja Seppälä ovat painaneet rikoksia villaisella. Petri Juvonen on saavuttanut mainetta komisariona, jota kiinnostaa tutkia vain tietynlaisia rikoksia. Esimerkiksi pienten tarrojen liimailua sähkökaappeihin Helsingin keskustassa. Vähäisiä tekoja, kuten vaikkapa väkivaltaista katuryöstöä Juvonen ei välitä selvittää. Viime vuonna eduskunnan apulaisoikeusasiamies näpäytti, kun kirkkonummelainen mies ryöstettiin keskellä kaupunkia, eikä Juvonen viitsinyt tutkia sitä edes sen vertaa, että olisi haetuttanut alueen lukuisten valvontakameroiden nauhat.

Juha Vuorisalo ja Jarmo Pitkämäki ovat hyväksyneet alaistensa rikokset, aktiivisesti edistäneet niitä, ja estäneet rikosten aiheuttamien vahinkojen korjaamisen, vaikka molemmilla on ollut siihen mahdollisuus.

Listan syyttäjät ovat estäneet em. poliisien, ja ainakin Erkki Huhtala sekä Tapio Mäkinen myös lukuisten muiden poliisien rikosten esitutkinnan.

Joukkoa yhdistää myös se, että heistä kaikista on jätetty rikosilmoituksia, monista useitakin. Samoin heitä yhdistää kaikkien rikostensa jättäminen tutkimatta. Siitä on huolehtinut muun muassa tämä porukka:

Jorma Kalske, apulaisvaltakunnansyyttäjä

Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä (eläkkeellä)

Jorma Äijälä, valtionsyyttäjä

Jukka Rappe, valtionsyyttäjä

Ritva Sahavirta, valtionsyyttäjä

Heli Haapalehto, kihlakunnansyyttäjä, valtakunnansyyttäjänvirasto

He kaikki ovat käyttäneet virka-asemaansa väärin estääkseen poliisien ja syyttäjien rikosten tutkinnan. Se näyttää olevan valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) tärkein tehtävä, joskin eduskunta tarkoitti tarkalleen päinvastaista, kun se viraston vuonna 1997 perusti.

Ylimpien syyttäjien linja tiivistyy Jorma Kalskeen päätöksessä vuodelta 2005: "Jos esitutkinnassa voi olla epäiltynä yksityishenkilön lisäksi myös poliisimies, esitutkinnassa on määriteltävä, kuulustellaanko poliisimiestä todistajan vai rikoksesta epäillyn asemassa".

Sitaattia voisi luulla vitsiksi, mutta valitettavasti se on täyttä totta. Poliisit kuullaan usein todistajina - omista rikoksistaan. Tämä on kuin Italiasta, tällaista privilegiota ei ole Suomessa kenelläkään muulla, eikä se tietenkään ole poliisillakaan laillisesti.

Tu