Tunne ja järki

Joskusniinkin

Olettekos joskus olleet tilanteessa jossa tunne on sotkenut järjen äänen ja mitä siitä seurasi?

136

206

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Noin on käynyt.
      Olen onnellinen 65-vuotias poika-mies.
      Uusio-sellainen.
      Muistatko sinä enää mitään?
      Vai tyhjyyttäsikö kyselet?

      H.

      • Joskusniinkin

        Muistan ja paljon muistankin. Oli sen sen verran uniikki kokemus elämässä.


      • enmilläänkeksi
        Joskusniinkin kirjoitti:

        Muistan ja paljon muistankin. Oli sen sen verran uniikki kokemus elämässä.

        Kerro lisää! Kiinnostaa, ku mulle ei ikinä ole tommost sattunnu. Toisinpäin useinki. Harvinaist sullaki, ku uniikiks sanot.


      • Joskusniinkin

        Kerros hunksz tarkemmin, jos kykenet. Uskon että et.


      • Joskusniinkin
        enmilläänkeksi kirjoitti:

        Kerro lisää! Kiinnostaa, ku mulle ei ikinä ole tommost sattunnu. Toisinpäin useinki. Harvinaist sullaki, ku uniikiks sanot.

        No sanotaankos tyhmästä päästä ja kiusanhengestä lähti vyörymään epätavallinen tarina. Laatu ei koskaan selvinnyt mutta oma pää heitteli järjen ja tunteen välimaastossa. Yleensä luotan omaan intuitiooni asioissa ja ihmisissä mutta oisko näin että joskus järki suojelee sitä tunnetta ettei päästä tule pipi. Tai toisin päin, näin olen aatellu.


      • Joskusniinkin kirjoitti:

        Kerros hunksz tarkemmin, jos kykenet. Uskon että et.

        "Joskusniinkin"

        Kyllä minä kykenen.
        Ihan aina.

        Tota...mistä?
        Montaks teitä kysyy?

        H.


      • Joskusniinkin
        hunksz kirjoitti:

        "Joskusniinkin"

        Kyllä minä kykenen.
        Ihan aina.

        Tota...mistä?
        Montaks teitä kysyy?

        H.

        Juu tota just tarkoitin. Et kykene, ainakaaan tähän. Sinulla on joku tulppa. Vai luetun ymmärryksessäkö vika?


      • Joskusniinkin kirjoitti:

        Juu tota just tarkoitin. Et kykene, ainakaaan tähän. Sinulla on joku tulppa. Vai luetun ymmärryksessäkö vika?

        "Joskusniinkin"

        Montaks teitä kysyy?

        H.


      • Heikunkeikku
        Joskusniinkin kirjoitti:

        Juu tota just tarkoitin. Et kykene, ainakaaan tähän. Sinulla on joku tulppa. Vai luetun ymmärryksessäkö vika?

        Anteeksi sekaantumiseni. Joskus oon tämmönen tarkennuskysymysten tällääjä.
        Sitä mä vaan tulin sanomaan, että minullakin taitaa olla luetun-ymmärtämis-ongelma.
        En voi "seurata" teidän keskustelua, ennenku tiedän Mitä ton h:n pitäisi kyetä kertoa tarkemmin?


      • enmilläänkeksi
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Anteeksi sekaantumiseni. Joskus oon tämmönen tarkennuskysymysten tällääjä.
        Sitä mä vaan tulin sanomaan, että minullakin taitaa olla luetun-ymmärtämis-ongelma.
        En voi "seurata" teidän keskustelua, ennenku tiedän Mitä ton h:n pitäisi kyetä kertoa tarkemmin?

        Sitä minäki, että kertos alottaja "Joskusniinkin" ite tarkemmin eikä tuollai ympäripyöreesti kuin mulle vastatessaan. Kiitos kumminki siitäki vähästä alottajalle!
        Ei tuosta alottajan sekavasta selittelystä tullu hullua hurskaammaks.


      • Joskusniinkin
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Anteeksi sekaantumiseni. Joskus oon tämmönen tarkennuskysymysten tällääjä.
        Sitä mä vaan tulin sanomaan, että minullakin taitaa olla luetun-ymmärtämis-ongelma.
        En voi "seurata" teidän keskustelua, ennenku tiedän Mitä ton h:n pitäisi kyetä kertoa tarkemmin?

        "Kerros hunksz tarkemmin"

        Eikö se tuossa sanota, mutta vastaukseksi tuli tyypilliset mitäänsanomattomuudet.


      • Joskusniinkin
        hunksz kirjoitti:

        "Joskusniinkin"

        Montaks teitä kysyy?

        H.

        Riittävän monta tähän aloitukseen.


    • Joo. Järki yllytti tunnetta mutta epäselväksi jäi kumpi oli oikeassa.

    • Voi, joka päivä.
      Tunne vie mennessään milloin minnekin ja järki poloinen sopeutuu jo tässä iässä. Liian järkevät ihmiset voivat olla ikävystyttäviä. Arkielämän reaalikin kaipaa kepeyttä, huumoria, tunne aika hyvä väline siihen.

    • Ancelina

      Pää on kuin poikamieskissalla, ennen kastrointia, kun vauhtipyörä vielä hyrrää.
      Tunteet jyllää ja järki koettaa stoppia laittaa.
      Oikein mukavaa, kun ei elämä ole yksintoikkoisen tukalaa.

    • Heikunkeikku

      Varmaan täällä muut luulee/arvelee, että olisin kovinkin tunneihminen. Sen verran sen verrasti kirjotan, että luuleus tunteellisuudesta asettuu mun niskaan.
      Mut meni väärin. Olen NIIN jalat maassa seisova, että välillä luulen onko ne naulattu laattiaan kiinni.
      Voihan mun tunne sanoa mulle, että "lähe nyh tunteilemaan", mutta hetken mietittyäni kuulen vienon äänen niskan takaa ja se ääni on mun järjenääneni.
      Aina se tulee sekottamaan ja häiritsemään ja neuvomaan. Mä tottelen sitä ku orja.

    • mimmimum-mi

      Itse kyllä koen olevani enemmän ...tunneihminen....vaikka ei niitä voikaan asettaa vastakkain....vaan rinnakkain ...siis järki ja tunne.
      Ilman tunteita elämällä ei ole tarkoitusta, kuten masentuneet tietävät kertoa. Kaiken arvo mitataan viime kädessä tunteilla.

      • "mimmimum-mi"

        Jossain toisaalla vastaisin sinulle.

        H.


      • eppu2

        Ihminen tarvitsee ne molemmat, ollakseen ihminen.


      • tunnetta.järjellä
        eppu2 kirjoitti:

        Ihminen tarvitsee ne molemmat, ollakseen ihminen.

        Juuri noin, ei pelkällä tunteella elämällä pitkälle pärjää.


    • Viatonsivullinen

      Montakertaa. Itkuhan siitä tuli. Jos järki voitti, siitäkin tuli itku.

    • Viatonsivullinen

      Suomalainen filmi pyörii, Leo jokela sanoi juuri "nainen joka tuo tullessaan kivitalon, on ilmanmuuta kaunis nainen"
      Kumpaa käytti, järkeä vai tunnetta, mitä siitä sitten seuraa?

    • ent.siivoojaparka

      Minun tunne-järki-tunne-järki-tunne-järki..... joutui taas kerran tänä aamuna (ta no aamuna, äskettäin) koetukselle tuon haalarimafian takia.
      Kymmenen kuukautta nyt tätä samaa, että ei moneen viikkoon näy ketään niistä, mutta sitten yhtäkkiä yllättäen herään siihen, kun ovikello pärähtää ja samassa kierretään avainta lukossa ja kuuluu karkeita miehenääniä asunnostani.
      Tunne kuiskaa: Voi hlvtin prkkrkle stna jmlavita... Järki: Älä älä järjestä kohtausta... Tunne: Painukaa hvn vttuun... Järki: Yritä hillitä itsesi, sano vain kiltisti huomenta...
      Nyt viimein ilmoittivat sen ilouutisen, että tulivat vaihtamaan rakennusfirman lukon tilalle takaisin minun oman lukkoni.
      Jihuuuu! Ja vaihtoivatkin. Mutta kun kokeilivat avaintani entiseen lukkooni, niin huomasivat, että siitä oli edellisessä lukonvaihdossa hävinnyt joku osa. No se siitä sit ja nyt on taas se sama niitten oma lukko ovessa ja odotettavissa ylläriherätys minä aamuna hyvänsä. Meneekö siihen viikko?, kaksi?, kolme?... vaiko kuukausi tai pari?...
      (Luin jostain, että palstan naiset olisivat alkaneet kiroilemaan. Alkaneet?)

      • eppu2

        No jo on, (kirosana), ihmeellistä touhua.
        Eikö tuohon millään mitään tolkkua saa.
        10 kuukautta. Koko taloko siellä rakennetaan.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        No jo on, (kirosana), ihmeellistä touhua.
        Eikö tuohon millään mitään tolkkua saa.
        10 kuukautta. Koko taloko siellä rakennetaan.

        No ei. Kun saisivatkin jotain aikaiseksi, ennenkuin rusahtaa koko huusholli kasaan. Kylppäriremontti, mikä alkoi loppiaisen jälkeisenä päivänä. Sen jälkimaininkeja ollut nyt yli kesän. Korjailleet, mitä särkivät remontoidessaan; kylppärin toisen ikkunan, porasivat seinän läpi keittiön seinän rikki hellan yläpuolelta... Milloin mitäkin, kopautetaan vasaralla seinään ja häipyvät. Siinä sen päivän työ sit ja jatketaan monen viikon päästä...
        6-7 viikoa sen remontin piti kestää. Aloin jo uumoilemaan kirjoitusvirhettä, että viikon kohdalla olisi pitänyt lukea kuukauta. Ei täsmännyt sekään.
        Nyt on sen firman osalta kaikki lukonvaihtoa vaille valmista. Koska se sitten vaan tapahtuu, josko jo jouluksi...
        Sitten on odotettavissa asunnon muu remontti, maalaaminen, tapetoiminen ja semmonen. Josko tällä vuosikymmenellä tai seuraavalla ("me sitten ilmoitetaan...")
        "I Sverige det tar tid", niinkuin Ruotsin kolikoissa kuuluisi oikeasti lukea, mutta meidän tunnetusti lukihäiriöinen kunkkumme käski sen präntätä "för Sverige i tiden".


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        No ei. Kun saisivatkin jotain aikaiseksi, ennenkuin rusahtaa koko huusholli kasaan. Kylppäriremontti, mikä alkoi loppiaisen jälkeisenä päivänä. Sen jälkimaininkeja ollut nyt yli kesän. Korjailleet, mitä särkivät remontoidessaan; kylppärin toisen ikkunan, porasivat seinän läpi keittiön seinän rikki hellan yläpuolelta... Milloin mitäkin, kopautetaan vasaralla seinään ja häipyvät. Siinä sen päivän työ sit ja jatketaan monen viikon päästä...
        6-7 viikoa sen remontin piti kestää. Aloin jo uumoilemaan kirjoitusvirhettä, että viikon kohdalla olisi pitänyt lukea kuukauta. Ei täsmännyt sekään.
        Nyt on sen firman osalta kaikki lukonvaihtoa vaille valmista. Koska se sitten vaan tapahtuu, josko jo jouluksi...
        Sitten on odotettavissa asunnon muu remontti, maalaaminen, tapetoiminen ja semmonen. Josko tällä vuosikymmenellä tai seuraavalla ("me sitten ilmoitetaan...")
        "I Sverige det tar tid", niinkuin Ruotsin kolikoissa kuuluisi oikeasti lukea, mutta meidän tunnetusti lukihäiriöinen kunkkumme käski sen präntätä "för Sverige i tiden".

        "ent.siivoojaparka"

        Mainitse nimmarini kun kopioit minua.

        H.


      • ent.siivoojaparka
        hunksz kirjoitti:

        "ent.siivoojaparka"

        Mainitse nimmarini kun kopioit minua.

        H.

        Ok.
        Tunnistit sen omaksesi ja siksi se sitaateissa olikin.
        Muista myös sinä laittaa sitaatteihin ja mainita aina kenen kaikkien kommenteista keräät itse lainauksia kommentteihisi.
        Tai eipä sillä väliä. Hyvämuistisena ja kaikkien kommentit lukeneena tunnistan ne muutenkin.


    • ajonevokäteen

      Liidelissä asioineena suosittelen.

    • nuormieli

      Olen tunneihminen ja tiedän kokemuksesta et liiallinen järjenkäyttö tunneasioissa keittää sellaisen sopan et siin ei auta muu kuin aloittaa alusta.

    • 1eero

      Mukava aihe :)
      Tunteita on moneksi esimerkisi lihanhimo se saattaa yllättää kun näkee hyvän näköisen lihan sillo käy tunteissa myllerrys ei järjenhäivää on suuri pettymys jos liha karkaa viittaa kintaalla lähestymistä siinä sitte masentuneena yrität normalisoitua.

      • Eikäs se kuitenkin ole pää-asia et liha on liikkeessä :D .


    • himsh

      Luin Maaseudun tulevaisuutta
      - ainakaan sikaruton leviämisalueilta ei villisian porsaita kannata ostaa,
      eikä niitä säilykkeitä - tappava tauti, johon lääkkeitä ei ole
      - voipi ne emännätkin kuule kroonisen virtsiitin takia, mihin parantavaa oitoa eilöydy, uupuneena kalpeana rajun taudin kanssa kärvistellä uituaan saastuneissa vesissä - joten äläpä masennu, heitä vaikka lentosuukko
      että jaksais taistella elämän puolesta uuvuttavssa arjessa.
      Jos joskus apuakin löytyis..

    • On joskus nuorempana noinkin käynyt, ei enää, mitäkö seurasi? Harmia tietenkin. Vaikka en ole ihan varma järkevyydestäni nytkään.

      • 1eero

        Niin Mielikki ihminen on monasti tunteittensa vanki ei olleenka paha, tuntuisi aika hölmöltä aina pähkäillä näin eläkkeellä ollessa saapi ihan vapaasti antaa ajatuksen lentää kun muistaa väliin laskeutua maan päälle, toista se oli työelämässä sillo piti olla jalat maassa.


    • Viatonsivullinen

      Mun tunteeni sanoo että mä oon jo terve, ei ole kuumetta enää ja nukuin hyvin, mutta mun järkeni sanoo ettenmä VOI olla vielä terve.
      Jos mä nyt vielä makoilen lämpimässä pedissä ja funtsin...................:)

    • Sekoitan järkeen tunnetta, en toisinpäin :) Mutta ei elämästä tulisi mitään ellei kumpikin olisi reseptissä mukana.
      Kerran kävi kuitenkin niin, että olin valmis seuraamaan tunnetta vaikka järki koputteli puupäätäni. Tiedätkö, ei ihminen voi elää niin että ne kaksi ovat ristiriidassa! Ei voi. Se raastaa ja repii. Ja lopulta hukkaat itseäsi, omat arvosi.
      Kuuntele vaan järkeä, ja sekoita siihen aimo tujaus tunnetta. Mutta järjen kanssa ei kannata riidellä. Eikä tunteettomana elää, silloin on henkisesti kuollut.

      • Heikunkeikku

        Hyvä kommentti. Taas. Oot sä sitte kumma sormienheiluttaja, kun työntelet aina niin kovasti ajateltuja lauseita. Niit´on kiva lukea.
        Tuo sun koiras (onko se koiras) on hauskan näköinen. Huulimättäät jo kovasti vaalentuneet. Ei mikään pentu. Kunpa mullakin olis koira.


      • "Se raastaa ja repii. Ja lopulta hukkaat itseäsi, omat arvosi. "
        To on niin totta


      • eppu2

        Mutta josku saattaa tunne niin ryöpsähtää, että on pakko ottaa järjestä kiinni.
        Kun jotain asiaa ratkoo, tunteen ja järjen tasapainon löytäminen voisi olla se ihanne.


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        Hyvä kommentti. Taas. Oot sä sitte kumma sormienheiluttaja, kun työntelet aina niin kovasti ajateltuja lauseita. Niit´on kiva lukea.
        Tuo sun koiras (onko se koiras) on hauskan näköinen. Huulimättäät jo kovasti vaalentuneet. Ei mikään pentu. Kunpa mullakin olis koira.

        Tänks Heikku. Tuo lämmitti mieltä yhtä paljon kun tuo mun nuuskahuulenikin :)) Se on nyt 7 v, tuo hauva. Että syyspuolella kuljetaan kumpikin, kun tuo on vähän isompi kaveri.
        Hanki se koira. Oikeesti se kannattaa, vaikka eka vuosi on melko työläs, niin on se silti niin ihanaa. Sulla olisi saaressakin turva(turpa)päällikkökin aina mukana :)


      • Siilimuorille ja Epulle. Joskus mullakin tunteet vei niin jalat alta, ettei muulle jäänyt tilaa. Tunteet tulee kun ne tulee, ei niitä oikein estämäänkään pysty. Se aika pitää vaan käydä läpi, korventaa ne fiilikset loppuun. Jos koettaa järkeistää tunteitaan ennen kuin sen aika on, taistelee vain itseään vastaan.
        Järki-ihmiselle se voi olla melkein ravistavampaa huomata että on sekin puoli sielussa. Meissä kaikissa kuitenkin on ne kaksi puolta. Mitä kuunnella milloinkin? Se on ainakin mulla ollut kompastuskivi joskus. Ei sitä voi määrätä kuin tilanteen ja ajan mukaan. Kaikki riippuu kaikesta. On minussa vielä vähän politiikon ainesta :))


      • hmp.f kirjoitti:

        Siilimuorille ja Epulle. Joskus mullakin tunteet vei niin jalat alta, ettei muulle jäänyt tilaa. Tunteet tulee kun ne tulee, ei niitä oikein estämäänkään pysty. Se aika pitää vaan käydä läpi, korventaa ne fiilikset loppuun. Jos koettaa järkeistää tunteitaan ennen kuin sen aika on, taistelee vain itseään vastaan.
        Järki-ihmiselle se voi olla melkein ravistavampaa huomata että on sekin puoli sielussa. Meissä kaikissa kuitenkin on ne kaksi puolta. Mitä kuunnella milloinkin? Se on ainakin mulla ollut kompastuskivi joskus. Ei sitä voi määrätä kuin tilanteen ja ajan mukaan. Kaikki riippuu kaikesta. On minussa vielä vähän politiikon ainesta :))

        No tuohon ei voi muuta kuin nyökytellä. Jos olet aina pitänyt itseäsi järki-ihmisenä jollain tasolla ja sitten huomaat että oletkin aivan tunteen vietävissä kyllähän se ravistaa, kipeästikin.


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Siilimuorille ja Epulle. Joskus mullakin tunteet vei niin jalat alta, ettei muulle jäänyt tilaa. Tunteet tulee kun ne tulee, ei niitä oikein estämäänkään pysty. Se aika pitää vaan käydä läpi, korventaa ne fiilikset loppuun. Jos koettaa järkeistää tunteitaan ennen kuin sen aika on, taistelee vain itseään vastaan.
        Järki-ihmiselle se voi olla melkein ravistavampaa huomata että on sekin puoli sielussa. Meissä kaikissa kuitenkin on ne kaksi puolta. Mitä kuunnella milloinkin? Se on ainakin mulla ollut kompastuskivi joskus. Ei sitä voi määrätä kuin tilanteen ja ajan mukaan. Kaikki riippuu kaikesta. On minussa vielä vähän politiikon ainesta :))

        Sehän sitä elämän kulkua säätää, kumpaa kuuntelee. Jos taapäin katsottuna tulee siihen tulokseen, että tuli kuunneltua väärää puolta, sehän sitä viisautta kasvattaa.
        Viisautta, jota voi kenties tulevaisuudessa hyödyntää.
        Samoin, jos huomaa, että tuli oikea valinta, saa hyvän tunteen.


      • eppu2 kirjoitti:

        Sehän sitä elämän kulkua säätää, kumpaa kuuntelee. Jos taapäin katsottuna tulee siihen tulokseen, että tuli kuunneltua väärää puolta, sehän sitä viisautta kasvattaa.
        Viisautta, jota voi kenties tulevaisuudessa hyödyntää.
        Samoin, jos huomaa, että tuli oikea valinta, saa hyvän tunteen.

        Ja sitten on tapauksia kun ei voi tietää miten olisi käynyt jos olisi kuunnellut sitä toista :) Siksi yksi mun lempi-aforismeistä on Eckhart Tollen: "Mikään ei tapahtunut menneisyydessä, se tapahtui läsnäolevassa hetkessä."


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Ja sitten on tapauksia kun ei voi tietää miten olisi käynyt jos olisi kuunnellut sitä toista :) Siksi yksi mun lempi-aforismeistä on Eckhart Tollen: "Mikään ei tapahtunut menneisyydessä, se tapahtui läsnäolevassa hetkessä."

        Tuo aforismi pitää paikkansa.
        Minä, kun mielenkiinnolla katselen aina näitä kosmoksesta kertovia dokumentteja, sellainenkin kuva eräässä näytettiin, minkä sateliitti oli kuvannut.
        Elikkä hetken 380 000 vuotta universumimme syntymästä.
        Eli miten voi kuvata monta miljoonaa vuotta takaperin olevan hetken, ellei se ole olemassa koko ajan.


      • 1eero

        Joitakin aikoja sitten kiinnostuin alkurähdyksestä en muista miten se meni mutta siinä tuotiin esiin, jotain oli fysiikanlakien mukaan äh nyt osaa kertoa mutta tahtui fysiikan lakien mukaan kaksi vastakkaista voimaa toinen kumosi toisen sai aikaan tapahtumaketjun, todennennäköisesti olettamus jota ei voida todistaa.


      • eppu2
        1eero kirjoitti:

        Joitakin aikoja sitten kiinnostuin alkurähdyksestä en muista miten se meni mutta siinä tuotiin esiin, jotain oli fysiikanlakien mukaan äh nyt osaa kertoa mutta tahtui fysiikan lakien mukaan kaksi vastakkaista voimaa toinen kumosi toisen sai aikaan tapahtumaketjun, todennennäköisesti olettamus jota ei voida todistaa.

        Ei ole pitkä aika, kun dokumenttia tuosta katsoin. gravitaatio, vastavoima pimeä aine, ei voi suoraan nähdä, mutta on todennettu muulla tavalla (en muista kuinka). Pitävät universumin koossa.
        Näin sen ymmärsin.
        Vaikken tästä paljon mitään tiedä ja ymmärrä, on se vaan mielenkiintoista.
        Aina löytyy uutta (hiukea tunne), joka on muka ollut mahdotonta.


      • 1eero
        eppu2 kirjoitti:

        Ei ole pitkä aika, kun dokumenttia tuosta katsoin. gravitaatio, vastavoima pimeä aine, ei voi suoraan nähdä, mutta on todennettu muulla tavalla (en muista kuinka). Pitävät universumin koossa.
        Näin sen ymmärsin.
        Vaikken tästä paljon mitään tiedä ja ymmärrä, on se vaan mielenkiintoista.
        Aina löytyy uutta (hiukea tunne), joka on muka ollut mahdotonta.

        No joo nuorena ollessain tuo kiinnostus alkoi siten että sain kinutta mummovainaan ostaa mulle kaukoputken ai niin täytykin muistaa ensviikonloppuna tuoda se mökiltä poies, joo tuli sitten tiirailtua tähtitaivasta karttavihkonen kourassa mitä missäkin loistaa, nyttemin en tiiraile muuta kuin mitä vastarannalla tapahtuu.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Ei ole pitkä aika, kun dokumenttia tuosta katsoin. gravitaatio, vastavoima pimeä aine, ei voi suoraan nähdä, mutta on todennettu muulla tavalla (en muista kuinka). Pitävät universumin koossa.
        Näin sen ymmärsin.
        Vaikken tästä paljon mitään tiedä ja ymmärrä, on se vaan mielenkiintoista.
        Aina löytyy uutta (hiukea tunne), joka on muka ollut mahdotonta.

        Niin tottakai pitää vaan uskoa, mitä tiedemiehet sanoo ja kertoa eteenpäin oikeaksi todistettuna totuutena, koska sen on telkkarista nähnyt vaikka siitä ei itse ymmärrä höykäsen pölähdystä.
        Meille opetettiin fysiikassa, että voimaan tarvitaan energiaa ja energiaa ei synny tyhjästä.
        Siinä jää sitten ilmaan roikkumaan se sama kysymys, mikä ne voiman ja vastavoiman sai aikaan ilman mitään, kun ei mitään ollut.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Niin tottakai pitää vaan uskoa, mitä tiedemiehet sanoo ja kertoa eteenpäin oikeaksi todistettuna totuutena, koska sen on telkkarista nähnyt vaikka siitä ei itse ymmärrä höykäsen pölähdystä.
        Meille opetettiin fysiikassa, että voimaan tarvitaan energiaa ja energiaa ei synny tyhjästä.
        Siinä jää sitten ilmaan roikkumaan se sama kysymys, mikä ne voiman ja vastavoiman sai aikaan ilman mitään, kun ei mitään ollut.

        Energia muuttaa muotoaan, ei häviä koskaan mihinkään. Se energia mikä alkuräjähdyksessä tuli, pyörii nurkissa edelleen. Onneksi kaikki ei enää lämpöenergiana :) Jos siis tieteeseen uskoo. Jos uskoo johonkin muuhun Voimaan, voi vaan kuitata kaiken luoduksi.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Energia muuttaa muotoaan, ei häviä koskaan mihinkään. Se energia mikä alkuräjähdyksessä tuli, pyörii nurkissa edelleen. Onneksi kaikki ei enää lämpöenergiana :) Jos siis tieteeseen uskoo. Jos uskoo johonkin muuhun Voimaan, voi vaan kuitata kaiken luoduksi.

        Häh?
        Eihän siitä ollutkaan kysymys, minne se energia joutuu, vaan siitä mistä se tuli. Ei mitään voimaa ja vastavoimaa ole pystynyt olemaan ilman energiaa, koska voima tarvitsee energiaa.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Niin tottakai pitää vaan uskoa, mitä tiedemiehet sanoo ja kertoa eteenpäin oikeaksi todistettuna totuutena, koska sen on telkkarista nähnyt vaikka siitä ei itse ymmärrä höykäsen pölähdystä.
        Meille opetettiin fysiikassa, että voimaan tarvitaan energiaa ja energiaa ei synny tyhjästä.
        Siinä jää sitten ilmaan roikkumaan se sama kysymys, mikä ne voiman ja vastavoiman sai aikaan ilman mitään, kun ei mitään ollut.

        Täällä on TV:ssä mennyt dokumentti, ´´Uljas universumi.´´
        Siinä selitetään asiat hyvin arkikielisesti, tavallinen pulliainenkin pysyy kärryillä.
        Juuri siksi se on mielenkiintoinen.
        Siinä myös visioidaan asioita, joihin etsitään vastauksia.
        Esim. onko meidän alkuräjähdyksemme ollut jonkun toisen universumin kuolema.


      • 1eero

        Ajatuksen juoksulla ei ole rajaa, astsromit ketkä lienekään ovat tulleet ajatuksissaan, on hyvin mahdollista että rinnakkais universuimia mikä ettei olin jo kauan sitten tätä mieltä.
        Miten määritellä ääretön ei mitenkään koska ihmisen tajunta ei siihen riitä, ihminen ajattelee että johonkin tämä loppuu miten mitä on sen takana ?


    • Mitenkä se Anja Pohjola sanoikaan Pohjan-tähdessä...
      Höp,pöp,pöp,pö...höp,pöp.

      H.

    • Psykoterapeutitar

      Aina tunne järjen voittaa ja seuraukset ovat sen mukaiset! Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis! ;-)

    • näin-meillä-

      Alotukseen:

      Elämässäni olen aina kaikkeen suhdauttuttu j ä r k e ä käyttämällä,
      jopa suurissa perhetradekioissa on aina järki ohjaillu toimintaa,
      tyhmyyksiä ei ikinä ole tehty,
      eikä väkivaltaa käyttäny,
      siis järjenavulla ehkäistään myös raaka väkivalta,
      järkevasti toimien ja ajatellen kaikki asiat loksahtaa lopulta paikoileen,
      just niinkuin luoja on kaiken tarkottanukki,
      rakkaus on suurin kaikesta,
      järki on se jolla ohjaillaan k a i k k i a tunteita elämän erialoilla,
      tunteet ON a i n a halittavissa järjen avulla,
      vain TYHMÄ tekee suuria päätösiä vain tunteseen vedoten,

      • 1eero

        Mitä olisi rakkaus ilman tunteita, lihakaupassakin lihatiskillä annan tunteille valtaa riiputettua välilhaako.


      • hömökö-olet-
        1eero kirjoitti:

        Mitä olisi rakkaus ilman tunteita, lihakaupassakin lihatiskillä annan tunteille valtaa riiputettua välilhaako.

        Mitä sekoilet ?
        -
        kai sinä erotat
        -
        mikä on rakkautta,
        mikä on tunnetta,
        mikä on järjevästi pääteltyä järkeilyä,


      • hömökö-olet- kirjoitti:

        Mitä sekoilet ?
        -
        kai sinä erotat
        -
        mikä on rakkautta,
        mikä on tunnetta,
        mikä on järjevästi pääteltyä järkeilyä,

        Anna Eeron kulkea syvissä vesissä :DD.


      • 1eero
        siilimuori2 kirjoitti:

        Anna Eeron kulkea syvissä vesissä :DD.

        Se oli vain esimerkki, tosiasia, meillä on tuneet aina mukana mitä teemme vaikka paskan mättö silloin saattaa hituttaa sekin on tunne ei kyllä mikään mukava. Järki tymälläkin on se mitä on käsittelee omalla tavallaan, entäs järki avioliitto ilman tunnetta. Turha väittää inhimillisyys viha kaikki ne on tunteita jne.


      • 1eero kirjoitti:

        Se oli vain esimerkki, tosiasia, meillä on tuneet aina mukana mitä teemme vaikka paskan mättö silloin saattaa hituttaa sekin on tunne ei kyllä mikään mukava. Järki tymälläkin on se mitä on käsittelee omalla tavallaan, entäs järki avioliitto ilman tunnetta. Turha väittää inhimillisyys viha kaikki ne on tunteita jne.

        Ymmärsin, siksi sanoinkin et annetaan vaan kulkea syvissä vesissä :D.Suurimmat tunteet ovat sellaisia et niit ei voi sanoin kuvata ja sitten vi loihea lausumaan vaikkka välilihasta :D.

        Oikeassa olet järki ja tunne kulkee ripirinnan mutta on asioita jotka itse kukainenkin omien arvojensa mukaisesti määrittelee järjellä ajateltaviksi toimittaviksi. Mutta joksus tunne ohittaa sen järjen. Ja mikä hulluinta, sen ymmärtää muttei voi sille mitään.

        Järkiavioliitto ilman tunnetta oiv olla joissain tapauksissa iha nyvä ja ainoa oikea vaihtoehtokin.


      • eppu2

        Sanot, että rakkaus on suurin kaikesta. Se on juuri tunneasia. Ohjailetko siis rakkautta järjellä. Päätätkö kehen rakastut ja miksi. Koska lakkaat rakastamassa.
        Ristiriitainen viesti minun mielestäni.
        On tainnut aika kullata muistot.
        En usko, että sellaista ihmistä on vielä syntynytkään, joka ei olisi joskus tyhmyyksiä tehnyt.


      • eppu2
        siilimuori2 kirjoitti:

        Ymmärsin, siksi sanoinkin et annetaan vaan kulkea syvissä vesissä :D.Suurimmat tunteet ovat sellaisia et niit ei voi sanoin kuvata ja sitten vi loihea lausumaan vaikkka välilihasta :D.

        Oikeassa olet järki ja tunne kulkee ripirinnan mutta on asioita jotka itse kukainenkin omien arvojensa mukaisesti määrittelee järjellä ajateltaviksi toimittaviksi. Mutta joksus tunne ohittaa sen järjen. Ja mikä hulluinta, sen ymmärtää muttei voi sille mitään.

        Järkiavioliitto ilman tunnetta oiv olla joissain tapauksissa iha nyvä ja ainoa oikea vaihtoehtokin.

        ´´Mutta joskus tunne ohittaa sen järjen. Ja mikä hulluinta, sen ymmärtää, muttei voi sille mitään.´´ Nappiin osui. Varsinkin nuoruusiässä näin käy varmaan jokaiselle.
        Sekin on valinta, vaikkei sitä välttämättä aina tiedostakaan.


      • eppu2 kirjoitti:

        ´´Mutta joskus tunne ohittaa sen järjen. Ja mikä hulluinta, sen ymmärtää, muttei voi sille mitään.´´ Nappiin osui. Varsinkin nuoruusiässä näin käy varmaan jokaiselle.
        Sekin on valinta, vaikkei sitä välttämättä aina tiedostakaan.

        No tuosta en ole ihan varma et onko se valinta jos eoätoivotussa tapauksessa tnne voittaa järjen. Kai sitä vaan ajautuu tunteen johdattamana, en tiedä.


      • 1eero
        siilimuori2 kirjoitti:

        No tuosta en ole ihan varma et onko se valinta jos eoätoivotussa tapauksessa tnne voittaa järjen. Kai sitä vaan ajautuu tunteen johdattamana, en tiedä.

        Mulle tuli mukava tunne kun sain varaston järjestykseen ja ylimääräiseit roskiin, vähän huikkasoo ei hätää, lihaköntti on uunissa valmistumassa kohta perunakattila porisemaan niin siitä lähtee näläntunne.


      • 1eero kirjoitti:

        Mulle tuli mukava tunne kun sain varaston järjestykseen ja ylimääräiseit roskiin, vähän huikkasoo ei hätää, lihaköntti on uunissa valmistumassa kohta perunakattila porisemaan niin siitä lähtee näläntunne.

        No just sammaa aattelin tuossa kun sain siivottua ja matot sisälle. Siis mukava kun näkee kättensä työn, se on sitä parhautta. Saapi olla tuosta hommasta rauhassa vähän aikaa taas.

        Minä tein kaalilaatikkoa tuossa aamulla siivouksen lomassa ja woi että oli hyvvää puolukkahillon kanssa. Jospa tässä vaikka ulos haravan kanssa vielä, kun on kuivat kelitkin.


      • näin-meillä-
        1eero kirjoitti:

        Se oli vain esimerkki, tosiasia, meillä on tuneet aina mukana mitä teemme vaikka paskan mättö silloin saattaa hituttaa sekin on tunne ei kyllä mikään mukava. Järki tymälläkin on se mitä on käsittelee omalla tavallaan, entäs järki avioliitto ilman tunnetta. Turha väittää inhimillisyys viha kaikki ne on tunteita jne.

        mitä eero sekoilee,
        -
        jokaisessa ihmisessä on tunteet ja järki,
        viisas ihminen erottaa ne toisistaa,
        järki avioliitto on usein hyvin rakkkautta, tunteita täynnä,
        onhan avioliitto perustettu järkisyin,
        oma puolisoni on kaikkeni rakkain ihminen ikinä maailmassa,
        kun menimme naimisiin,
        meillä VELLOIN TUNTEET ja JÄRKEILY yhtä aikaa,
        kaikesta neuvoteltiin suukoteltiin,
        tunteet kävi kuumana silti järki oli mukana,
        heti vikimispäivänä myös taloudesta keskusteltiin,
        kunka hoidetaan tuleva talousasiat,
        en usko että on ainuttakaa avioliittoa olemassa jossa ei olis molemmat ilmiöt
        siis järkeillen ja tunteillen elämässä eteen päin,


      • 1eero
        näin-meillä- kirjoitti:

        mitä eero sekoilee,
        -
        jokaisessa ihmisessä on tunteet ja järki,
        viisas ihminen erottaa ne toisistaa,
        järki avioliitto on usein hyvin rakkkautta, tunteita täynnä,
        onhan avioliitto perustettu järkisyin,
        oma puolisoni on kaikkeni rakkain ihminen ikinä maailmassa,
        kun menimme naimisiin,
        meillä VELLOIN TUNTEET ja JÄRKEILY yhtä aikaa,
        kaikesta neuvoteltiin suukoteltiin,
        tunteet kävi kuumana silti järki oli mukana,
        heti vikimispäivänä myös taloudesta keskusteltiin,
        kunka hoidetaan tuleva talousasiat,
        en usko että on ainuttakaa avioliittoa olemassa jossa ei olis molemmat ilmiöt
        siis järkeillen ja tunteillen elämässä eteen päin,

        Et ole ensimmäinen joka sanoo "mitä se eero sekoilee"
        Voiha se olla niinkin, voi olla että tulen väärin ymmäretyksi, johtuneeko siitä savolaisuudesta, savolaista ei aina ymmärrä muu kuin toinen savolainen koska se mitä hän sanoo ei välttämätä tarkoita mitä hän sanoo suu virneessä jos sanoo sanottavansa voi asia olla päin vastoin tai toisin päin päin vastoin mitä tarkoitti kyllä hän itse ymmärtää jos sanoi niin tai näin näin sanottuaan voi toinen katsoa huuli pyöreänä mitä hän tarkoitti ja jää hölmönä seisomaan kun savolainen on jo aikoja sitten lähtenyt lampsimaan.
        Niin siitä järkiavioliitosta, tarkoitin kun toisella on mielessä raha jos toinen on ruma kuin riihen seinästä repästy taas toinen uljas prinssi köyhä mutta komea, repästy mahottoman rikas maat ja mannut,köyhä prissi näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. Komiat häät oli kirkossa paikalla oli kaikki silmää pitävät maaherrasta lähtien, avioliitto kesti rahan takia repästy sai liudan lapsia prinssi ei ollu enään köyhä eikä kipee vaan eli herran kukkarossa.
        Sen pituinen se.


      • enmilläänkeksi
        1eero kirjoitti:

        Et ole ensimmäinen joka sanoo "mitä se eero sekoilee"
        Voiha se olla niinkin, voi olla että tulen väärin ymmäretyksi, johtuneeko siitä savolaisuudesta, savolaista ei aina ymmärrä muu kuin toinen savolainen koska se mitä hän sanoo ei välttämätä tarkoita mitä hän sanoo suu virneessä jos sanoo sanottavansa voi asia olla päin vastoin tai toisin päin päin vastoin mitä tarkoitti kyllä hän itse ymmärtää jos sanoi niin tai näin näin sanottuaan voi toinen katsoa huuli pyöreänä mitä hän tarkoitti ja jää hölmönä seisomaan kun savolainen on jo aikoja sitten lähtenyt lampsimaan.
        Niin siitä järkiavioliitosta, tarkoitin kun toisella on mielessä raha jos toinen on ruma kuin riihen seinästä repästy taas toinen uljas prinssi köyhä mutta komea, repästy mahottoman rikas maat ja mannut,köyhä prissi näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. Komiat häät oli kirkossa paikalla oli kaikki silmää pitävät maaherrasta lähtien, avioliitto kesti rahan takia repästy sai liudan lapsia prinssi ei ollu enään köyhä eikä kipee vaan eli herran kukkarossa.
        Sen pituinen se.

        Viisaasti toimittu puolin ja toisin. Kun köyhyys tulee ovesta, niin rakkaus pakenee ikkunasta. Kyllä rakkaus tulee aikaa myöten. Pääasiahan on, että rahat riittää.
        Rakkaus on niin ihmeellinen. Rikkailla miehillä on aina kauniit vaimot.


      • 1eero kirjoitti:

        Et ole ensimmäinen joka sanoo "mitä se eero sekoilee"
        Voiha se olla niinkin, voi olla että tulen väärin ymmäretyksi, johtuneeko siitä savolaisuudesta, savolaista ei aina ymmärrä muu kuin toinen savolainen koska se mitä hän sanoo ei välttämätä tarkoita mitä hän sanoo suu virneessä jos sanoo sanottavansa voi asia olla päin vastoin tai toisin päin päin vastoin mitä tarkoitti kyllä hän itse ymmärtää jos sanoi niin tai näin näin sanottuaan voi toinen katsoa huuli pyöreänä mitä hän tarkoitti ja jää hölmönä seisomaan kun savolainen on jo aikoja sitten lähtenyt lampsimaan.
        Niin siitä järkiavioliitosta, tarkoitin kun toisella on mielessä raha jos toinen on ruma kuin riihen seinästä repästy taas toinen uljas prinssi köyhä mutta komea, repästy mahottoman rikas maat ja mannut,köyhä prissi näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. Komiat häät oli kirkossa paikalla oli kaikki silmää pitävät maaherrasta lähtien, avioliitto kesti rahan takia repästy sai liudan lapsia prinssi ei ollu enään köyhä eikä kipee vaan eli herran kukkarossa.
        Sen pituinen se.

        Nojaa. Siihen kyllä tarvitaan melkoiset näyttelijänlahjat, kyllä jossain vaiheessa paljastuu mikä oli kumppaninvalinnan motiivi. Tehkää hyvät ihmiset avioehto omaisuutenne suojelemiseksi.

        Voiko rakkautta näytellä?


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Viisaasti toimittu puolin ja toisin. Kun köyhyys tulee ovesta, niin rakkaus pakenee ikkunasta. Kyllä rakkaus tulee aikaa myöten. Pääasiahan on, että rahat riittää.
        Rakkaus on niin ihmeellinen. Rikkailla miehillä on aina kauniit vaimot.

        Ahaa. Onko viisaasti toimittu jos juoksee vain rahan perässä ja teeskentelee rakastavansa niin kauan kun pappi sanoo aamenen ja sitten toinen menee lankaan ja luulee suurenkin onnen löytäneensä kun saa Kauniin Naisen? Arki alkaa sitten papin aamenen jälkeen. Voiko tuollainen toimia? Varmaan silloin jos molemmille riittää se et on yhteiset lapset ja omaisuus vaikkei rakkautta niin olisikaan? Vaatinee kuitenkin jonkinlaista sitoutumista molemmilta?


      • enmilläänkeksi
        siilimuori2 kirjoitti:

        Ahaa. Onko viisaasti toimittu jos juoksee vain rahan perässä ja teeskentelee rakastavansa niin kauan kun pappi sanoo aamenen ja sitten toinen menee lankaan ja luulee suurenkin onnen löytäneensä kun saa Kauniin Naisen? Arki alkaa sitten papin aamenen jälkeen. Voiko tuollainen toimia? Varmaan silloin jos molemmille riittää se et on yhteiset lapset ja omaisuus vaikkei rakkautta niin olisikaan? Vaatinee kuitenkin jonkinlaista sitoutumista molemmilta?

        Kuka on sanonut, että Vain rahan perässä. 1eeron esimerkissä mies pysyi vaimonsa rinnalla ja oli varmasti valintaansa tyytyväinen ja keskivertoa jopa parempi aviomies. Ei kaikilla ihmisillä tunteet leisku eivätkä kaikki edes halua sekona tunteitten mukaan toimia.
        Mitä se ylevimpänä pitämäsi rakkaus on? Hetken kestävää huumaa, ja sitten avioerotaan. On tutkittu, että ns. järjestetyt avioliitot ovat vähintään yhtä onnellisia kuin eurooppalais-amerikkalaiset rakkaushömpät. Molempien puolisoiden sukujen hyväksyntä ja perheyhteisön tuki ovat tärkeitä.
        "Eurooppalaiselle kulttuurille ominainen rakkausavioliitto ja kahden yksilön tunnesiteelle luotu parisuhde ei ole vallitseva malli kulttuurien maailmassa. "
        TYT | Avoin yliopisto / Avoimen yliopiston verkko-opinnot
        Avioliitto kulttuurisena instituutiona
        http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaaliantropologia/yksilo1.html


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Kuka on sanonut, että Vain rahan perässä. 1eeron esimerkissä mies pysyi vaimonsa rinnalla ja oli varmasti valintaansa tyytyväinen ja keskivertoa jopa parempi aviomies. Ei kaikilla ihmisillä tunteet leisku eivätkä kaikki edes halua sekona tunteitten mukaan toimia.
        Mitä se ylevimpänä pitämäsi rakkaus on? Hetken kestävää huumaa, ja sitten avioerotaan. On tutkittu, että ns. järjestetyt avioliitot ovat vähintään yhtä onnellisia kuin eurooppalais-amerikkalaiset rakkaushömpät. Molempien puolisoiden sukujen hyväksyntä ja perheyhteisön tuki ovat tärkeitä.
        "Eurooppalaiselle kulttuurille ominainen rakkausavioliitto ja kahden yksilön tunnesiteelle luotu parisuhde ei ole vallitseva malli kulttuurien maailmassa. "
        TYT | Avoin yliopisto / Avoimen yliopiston verkko-opinnot
        Avioliitto kulttuurisena instituutiona
        http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaaliantropologia/yksilo1.html

        Eero kirjoitti:

        "näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. "

        Kuulostaako reilulta ja rehdiltä? Ehkä tämä ihminen luuli saavansa rakastavan kumppanin, ehkä hän ei onnesta pyörry kun toinen "pysyy rinnalla" hänen rahojensa ja omaisuutensa vuoksi? Ei rakastaminen tarkoita sekona toimimista vaan siinä voi, kuten joku täällä kirjoittikin, olla järki mukana.

        Järjestetyt avioliitot on ihan ok silloin kun molemmat tietävät missä mennään ja kumpikaan ei tule huijatuksi.


      • 1eero
        siilimuori2 kirjoitti:

        Eero kirjoitti:

        "näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. "

        Kuulostaako reilulta ja rehdiltä? Ehkä tämä ihminen luuli saavansa rakastavan kumppanin, ehkä hän ei onnesta pyörry kun toinen "pysyy rinnalla" hänen rahojensa ja omaisuutensa vuoksi? Ei rakastaminen tarkoita sekona toimimista vaan siinä voi, kuten joku täällä kirjoittikin, olla järki mukana.

        Järjestetyt avioliitot on ihan ok silloin kun molemmat tietävät missä mennään ja kumpikaan ei tule huijatuksi.

        Aamu satu se oli voi olla tottakin, en tiedä onko nykyään niin yleistä mutta entisaikaan saattoi paremmissa piireissä tapahtua rahaliittoja.
        Saahan sitä mielessään kuvitella, ei kyllä omakohtaista kokemusta, itse seurustelin neljävuotta enne kun lyötiin rynttyyt yhteen.


      • 1eero kirjoitti:

        Aamu satu se oli voi olla tottakin, en tiedä onko nykyään niin yleistä mutta entisaikaan saattoi paremmissa piireissä tapahtua rahaliittoja.
        Saahan sitä mielessään kuvitella, ei kyllä omakohtaista kokemusta, itse seurustelin neljävuotta enne kun lyötiin rynttyyt yhteen.

        Nykysin tulee mieleen esimerkiksi varakkaammat valtaa omaavat miehet ja huomattavammasti nuoremmat naiset.


      • 1eero
        siilimuori2 kirjoitti:

        Nykysin tulee mieleen esimerkiksi varakkaammat valtaa omaavat miehet ja huomattavammasti nuoremmat naiset.

        Siinäs näät joka pitää paikkansa ei aina, nuorena mennään yhteen rakkaudesta siinä iässä tunteet toimii.


      • 1eero kirjoitti:

        Siinäs näät joka pitää paikkansa ei aina, nuorena mennään yhteen rakkaudesta siinä iässä tunteet toimii.

        Nii huoks, kaikki haalistuu iän myötä. Toisaalta se on hyväki, ei sitä vanhana enää jaksa. Ja toisaalta sitä iän myötä tulee sen verran mukavuudenhaluiseksi ja vanha koira ei enää jaksa sopeutua sillain kuin nuori. Liian vaivalloista alkaa särmiä hiomaan ja yhteen sopeuttamaan.


      • enmilläänkeksi
        siilimuori2 kirjoitti:

        Eero kirjoitti:

        "näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. "

        Kuulostaako reilulta ja rehdiltä? Ehkä tämä ihminen luuli saavansa rakastavan kumppanin, ehkä hän ei onnesta pyörry kun toinen "pysyy rinnalla" hänen rahojensa ja omaisuutensa vuoksi? Ei rakastaminen tarkoita sekona toimimista vaan siinä voi, kuten joku täällä kirjoittikin, olla järki mukana.

        Järjestetyt avioliitot on ihan ok silloin kun molemmat tietävät missä mennään ja kumpikaan ei tule huijatuksi.

        Eero kirjoitti:
        "näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. " Kuulostaako reilulta ja rehdiltä?
        Kyllä se kuulostaa rehdiltä! Moni ajattelee muttei uskalla päästää edes omaan tietoisuuteensa. Mistäs se niin vissivarmaa on, ettei tuo "ruma" nainen tietäisi hänen valttikorttinsa olevan varakkuus ja jos hän on valmis sitä käyttämään, niin mistäs siihen kellään nokan koputtamista. (ruma? sydämellinen ihminen ei ole ikinä ruma eikä sydämetön kaunis) Naimakauppa, niinsanotusti. Hukkaahan tuo 1eeron "uljas, köyhä, komea prinssi" oman ainoan elämänsä avioliittoonsa joten paljon antaa hänkin.
        Sitäpaitsi miten muka ulkonäkö on hyveellisempi syy rakkauden saamiseen kuin varallisuus? Kyllä moni kaunis nainen ja komea mies tietää ulkonäkönsä vuoksi saavansa ihailua ja rakkautta. Samoin vaikutusvalta tai julkkikseksi pääsy tekee ihmeellisen suosionnousuhypyn Matti Meikäläiselle.
        Tuossa edellä keskustelette 1eero sanoo: "nuorena mennään yhteen rakkaudesta siinä iässä tunteet toimii" ja siilinuori siihen: "Nii huoks, kaikki haalistuu iän myötä"
        Se on kuulkaas seksi, jota muka rakkaudeksi ja aidoiksi tunteiksi sanotaan nuorilla. Sitä ei vaan haluta rehellisesti tunnustaa :))))))


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Eero kirjoitti:
        "näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. " Kuulostaako reilulta ja rehdiltä?
        Kyllä se kuulostaa rehdiltä! Moni ajattelee muttei uskalla päästää edes omaan tietoisuuteensa. Mistäs se niin vissivarmaa on, ettei tuo "ruma" nainen tietäisi hänen valttikorttinsa olevan varakkuus ja jos hän on valmis sitä käyttämään, niin mistäs siihen kellään nokan koputtamista. (ruma? sydämellinen ihminen ei ole ikinä ruma eikä sydämetön kaunis) Naimakauppa, niinsanotusti. Hukkaahan tuo 1eeron "uljas, köyhä, komea prinssi" oman ainoan elämänsä avioliittoonsa joten paljon antaa hänkin.
        Sitäpaitsi miten muka ulkonäkö on hyveellisempi syy rakkauden saamiseen kuin varallisuus? Kyllä moni kaunis nainen ja komea mies tietää ulkonäkönsä vuoksi saavansa ihailua ja rakkautta. Samoin vaikutusvalta tai julkkikseksi pääsy tekee ihmeellisen suosionnousuhypyn Matti Meikäläiselle.
        Tuossa edellä keskustelette 1eero sanoo: "nuorena mennään yhteen rakkaudesta siinä iässä tunteet toimii" ja siilinuori siihen: "Nii huoks, kaikki haalistuu iän myötä"
        Se on kuulkaas seksi, jota muka rakkaudeksi ja aidoiksi tunteiksi sanotaan nuorilla. Sitä ei vaan haluta rehellisesti tunnustaa :))))))

        Aijaa. Minä kait olen kuvitellu et seksi kuuluu rakkauteen :).
        Tämänpäivän nuoret tietävät et saadakseen seksiä ei tarvitse mennä naimisiin.

        Jos "ruma ihminen" haluaa käyttää rahansa kumppanin ostamiseen ostakoot pois jos se on molempien tiedossa. Eeron kertomuksessa köyhä kokmera prinssi sai elämän kun nai sen rikkaan ja ruman. Muta saatoi sitten saada myös pirullisen akan ja anopin :DD


      • enmilläänkeksi
        siilimuori2 kirjoitti:

        Aijaa. Minä kait olen kuvitellu et seksi kuuluu rakkauteen :).
        Tämänpäivän nuoret tietävät et saadakseen seksiä ei tarvitse mennä naimisiin.

        Jos "ruma ihminen" haluaa käyttää rahansa kumppanin ostamiseen ostakoot pois jos se on molempien tiedossa. Eeron kertomuksessa köyhä kokmera prinssi sai elämän kun nai sen rikkaan ja ruman. Muta saatoi sitten saada myös pirullisen akan ja anopin :DD

        Vängätään ny, ku kerran alettiin ;)
        1eero "siinä iässä tunteet toimii" ja sinä siilimuori2 "kaikki haalistuu iän myötä"
        Sen aiheuttaa seksihalujen=lisääntymisvietin voimakkuuden väheneminen.
        Kyllä tunteet toimii kaiken ikää mielestäni yhtä hyvin, mielestäni. Sanoisin jopa, että iän karttuessa kypsempiä ovat tunteet, Juuri nyt rakastan niin paljon, että tekee kipeää, en löytänyt edes musiikkia ilmaisemaan tunteitani. Kirjeen vein postiin rakkaalle aikuislapselleni ja hengenvaarassa olin sillä reissulla - olisin jäänyt liikenneympyrässä suojatiellä auton alle, ellen olisi äkkipysähtynyt -> lehdessä olisi kissankokoisin kirjaimin lukenut "Vanhus kuoli suojatieonnettomuudessa taas"


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Vängätään ny, ku kerran alettiin ;)
        1eero "siinä iässä tunteet toimii" ja sinä siilimuori2 "kaikki haalistuu iän myötä"
        Sen aiheuttaa seksihalujen=lisääntymisvietin voimakkuuden väheneminen.
        Kyllä tunteet toimii kaiken ikää mielestäni yhtä hyvin, mielestäni. Sanoisin jopa, että iän karttuessa kypsempiä ovat tunteet, Juuri nyt rakastan niin paljon, että tekee kipeää, en löytänyt edes musiikkia ilmaisemaan tunteitani. Kirjeen vein postiin rakkaalle aikuislapselleni ja hengenvaarassa olin sillä reissulla - olisin jäänyt liikenneympyrässä suojatiellä auton alle, ellen olisi äkkipysähtynyt -> lehdessä olisi kissankokoisin kirjaimin lukenut "Vanhus kuoli suojatieonnettomuudessa taas"

        No ehkä ajattelin haalistumisesta sanoessan parisuhdetta, suurin tunteiden palo nyt kun kuitenkin takana päin ja en usko koskaan enää kokevani sellaista tunteiden paloa sillain kun nuorempana. On vain niin että jotkut asiat on elämässä tässä iässä auttamattomasti takanapäin. Mutta tokihan puhun vain itsestäni, tokihan meitä on moneksi.Siis haalistunut tunne on = kypsempi tunne ja ei ollenkaan vähäpätöisempi vaikka ehkä tasapainoisempi :D.

        Äidinrakkauden katsoisin olevan täysin eri asia.


      • enmilläänkeksi

        siilimuori2 "Minä kait olen kuvitellu et seksi kuuluu rakkauteen :)."
        On paljon rakkautta, johon ei seksi kuulu. Seksi on varallisuuden ja kauneuden/komeuden lisäksi yksi valttikortti, jota käyttämällä jotkut avioliiton saavat. Menevät pers.edellä puuhun :D Pakkoavioliitto, kun on maha pystyssä. Jotain aitoa rakkauttako se? Vai mitä?


      • enmilläänkeksi
        siilimuori2 kirjoitti:

        No ehkä ajattelin haalistumisesta sanoessan parisuhdetta, suurin tunteiden palo nyt kun kuitenkin takana päin ja en usko koskaan enää kokevani sellaista tunteiden paloa sillain kun nuorempana. On vain niin että jotkut asiat on elämässä tässä iässä auttamattomasti takanapäin. Mutta tokihan puhun vain itsestäni, tokihan meitä on moneksi.Siis haalistunut tunne on = kypsempi tunne ja ei ollenkaan vähäpätöisempi vaikka ehkä tasapainoisempi :D.

        Äidinrakkauden katsoisin olevan täysin eri asia.

        Kuten kirjoitat "meitä on moneksi". Itse olen ollut tulisesti intohimoisesti rakastuja nuorena ja edelleen sitä vikaa on mutta vähemmän kuin ennen. Siinä mennään sitten tunteiden vuoristorataa ylös ja alas. En kaipaa tuota tunnetta. Pitkä hyvä parisuhde saa itsessäni aikaan niin syvän ihanan rakkauden, että sekin tekee kipeää.
        On toki äidinrakkaus eri asia kuin parisuhde mutta rakkautta myös eikä vähäpätöisempi ollenkaan.


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        siilimuori2 "Minä kait olen kuvitellu et seksi kuuluu rakkauteen :)."
        On paljon rakkautta, johon ei seksi kuulu. Seksi on varallisuuden ja kauneuden/komeuden lisäksi yksi valttikortti, jota käyttämällä jotkut avioliiton saavat. Menevät pers.edellä puuhun :D Pakkoavioliitto, kun on maha pystyssä. Jotain aitoa rakkauttako se? Vai mitä?

        Onko nykyään vielä pakkoavioliittoja, eiköhän ne ole jo mennyttä aikaa. Avioliitto on kärsinyt inflaation. Naiset tekevät lapsia, mutta eivät haluakkaan miestä. Haluavat mieheltä vain sen siemenen mitä ilman lapsi ei ole mahdollista. Meneekö joku vielä naimisiin sen vuoksi että saisi seksiä? Noh, ehkä uskonnollisissa yhteisöissä missä esiaviollinen seksi on kiellettyä. Ei liene pitämätön sekään ohje :).


      • enmilläänkeksi kirjoitti:

        Kuten kirjoitat "meitä on moneksi". Itse olen ollut tulisesti intohimoisesti rakastuja nuorena ja edelleen sitä vikaa on mutta vähemmän kuin ennen. Siinä mennään sitten tunteiden vuoristorataa ylös ja alas. En kaipaa tuota tunnetta. Pitkä hyvä parisuhde saa itsessäni aikaan niin syvän ihanan rakkauden, että sekin tekee kipeää.
        On toki äidinrakkaus eri asia kuin parisuhde mutta rakkautta myös eikä vähäpätöisempi ollenkaan.

        Minä olen aina ollut rauhallisentasainen noissakin asioissa, oikeastaan aika vähän on ollut rakkaudenkohteita kun taaksepäin katsoo mutta sitäkin pitkä-aikaisempia kaikki ne muutamat. Jokus olenkin ajatellut et jos en sillain osaakkaan rakastaa muutoin kuin lähimmäisenrakkaudesta ihmiseen mutta ei kai sekään ole mitenkään vähäpätöistä :D.

        Rakkauteni lapsiini kestää kaiken.


      • tarina-on-nähty-livenä
        1eero kirjoitti:

        Et ole ensimmäinen joka sanoo "mitä se eero sekoilee"
        Voiha se olla niinkin, voi olla että tulen väärin ymmäretyksi, johtuneeko siitä savolaisuudesta, savolaista ei aina ymmärrä muu kuin toinen savolainen koska se mitä hän sanoo ei välttämätä tarkoita mitä hän sanoo suu virneessä jos sanoo sanottavansa voi asia olla päin vastoin tai toisin päin päin vastoin mitä tarkoitti kyllä hän itse ymmärtää jos sanoi niin tai näin näin sanottuaan voi toinen katsoa huuli pyöreänä mitä hän tarkoitti ja jää hölmönä seisomaan kun savolainen on jo aikoja sitten lähtenyt lampsimaan.
        Niin siitä järkiavioliitosta, tarkoitin kun toisella on mielessä raha jos toinen on ruma kuin riihen seinästä repästy taas toinen uljas prinssi köyhä mutta komea, repästy mahottoman rikas maat ja mannut,köyhä prissi näyttelee rakastavansa kun tuon koppaan ei hätäpäivää ja niin repästy meni auvermaisesti lankaan. Komiat häät oli kirkossa paikalla oli kaikki silmää pitävät maaherrasta lähtien, avioliitto kesti rahan takia repästy sai liudan lapsia prinssi ei ollu enään köyhä eikä kipee vaan eli herran kukkarossa.
        Sen pituinen se.

        HEH HEH HEEEEEEE,,,

        joo
        tuota on sinun kohdalla arvailtuki pitkään kirjoitustesi perusteella, akkasi kuoli sopivasti ja sinusta tuli rikas leski,
        omaisuuden osasit kivasti muuttaa ajoissa omiin nimiisi,
        - vaimon entisille lapsille jäi valtavat velat maksettavaksi,
        -- entinen köyhä komee prinnssi, auervaara, heh heh,
        -
        oman tarinasiko kerroit, vahvasti tuntuu siltä,


      • ei-ymmärrä-teikäläistä
        enmilläänkeksi kirjoitti:

        siilimuori2 "Minä kait olen kuvitellu et seksi kuuluu rakkauteen :)."
        On paljon rakkautta, johon ei seksi kuulu. Seksi on varallisuuden ja kauneuden/komeuden lisäksi yksi valttikortti, jota käyttämällä jotkut avioliiton saavat. Menevät pers.edellä puuhun :D Pakkoavioliitto, kun on maha pystyssä. Jotain aitoa rakkauttako se? Vai mitä?

        ---
        Mitä houraat,,
        seksi kulluu rakkauteen ,
        niin järki-avioliittoon kuin tunne-avioliittoon,
        en UKSO että on olemassakaa pelkää tunne-avioliittoa,
        MIKÄ SE ON ???? en ymmärrä ollenkaa,
        jokaiseen avioliittoon kuuluu terveen järjen käyttö ja kuuma kiihkeä rakkaus,
        aivan loppuun asti, kunnes kuolema erottaa,
        näin ainaki meillä


      • 1eero
        tarina-on-nähty-livenä kirjoitti:

        HEH HEH HEEEEEEE,,,

        joo
        tuota on sinun kohdalla arvailtuki pitkään kirjoitustesi perusteella, akkasi kuoli sopivasti ja sinusta tuli rikas leski,
        omaisuuden osasit kivasti muuttaa ajoissa omiin nimiisi,
        - vaimon entisille lapsille jäi valtavat velat maksettavaksi,
        -- entinen köyhä komee prinnssi, auervaara, heh heh,
        -
        oman tarinasiko kerroit, vahvasti tuntuu siltä,

        Kertomus oli satu sinun sanomasi satujen satu.


      • totuus-ei-pala-tulessa
        1eero kirjoitti:

        Kertomus oli satu sinun sanomasi satujen satu.

        Se on tosi tarina,
        sattu vaan juttusi muistuttamaan liian hyvin oikeaa tapahtumaa,
        siitä päätelmä ja kysymys, oliko oma kokemuksesi, ,,,,,
        -
        muuten,,,,
        --- tunnen ukon henkilökohtaisesti,
        arvaa vituttaako perillisten puolseta,


      • 1eero
        totuus-ei-pala-tulessa kirjoitti:

        Se on tosi tarina,
        sattu vaan juttusi muistuttamaan liian hyvin oikeaa tapahtumaa,
        siitä päätelmä ja kysymys, oliko oma kokemuksesi, ,,,,,
        -
        muuten,,,,
        --- tunnen ukon henkilökohtaisesti,
        arvaa vituttaako perillisten puolseta,

        Älä unta nää tomppeli et tiedä minusta hitustakaan, mielikuvituksellasi ei näy olevan mitään tolkkua, lopeta.


      • mikä-pelottaa-
        1eero kirjoitti:

        Älä unta nää tomppeli et tiedä minusta hitustakaan, mielikuvituksellasi ei näy olevan mitään tolkkua, lopeta.

        Pelotaako ?


    • ent.siivoojaparka

      Minusta tämä koko ketju on taas niin kummallinen, että en oikein saa langan päästä kiinni mistä tässä on kysymys.
      Ainakin minulla on tunteitten skaala niin laaja ja vahvuudeltaa eri tasoinen kerta kerralta, että se on ihan tilannekohtaista, minkä tunteen ja milloin järki voittaa. Jos sitten aina edes haluan järjen voittavan, ainakaan positiivisia tunteita.
      Ketjun loppuun päästyäni jäi tunne, että tädit puhuvatkin rakkaudesta, taas kerran. Mutta onko teillä muita tunteita?
      Aloituksen kysymykseen vastaan, että kyllä kyllä ja kyllä minulla on tunne päässyt voittamaan järjen tilapäisesti useikin. Ei siitä hyvin pahoja ole seurannut, sillä en minä ole vieläkään ollut putkassa kertaakaan.

      • Niivvai aloitushan ei koskenutkaan sitä etteikö kaikenlaisia tunteita olisi vaan onko ollut joku erityinen pahempi juttu missä tunne olisi järjen ohittanut. Näin ymmärsin.
        Hunkzihan se sen epäonnistuneeseen avioliittoonsa heti sotki.Niin on monta mieltä kuiin on miestä. Tarviiko tätäkään aloitusta niin kauheasti lähteä rajaamaan. Ei ole oikeaa eikä väärää vastausta, vain jätu :D.


      • Entiselle. Olen mä vihaakin tuntenut. Ja pelkoa. Kateutta, iloasuruatoivoa. Ja järki on aina ollut pulkassa. Rakkaus on ainut jossa järki on ollut kaukana. Niin että vastasin aloitukseen niin kuin vain voin.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Entiselle. Olen mä vihaakin tuntenut. Ja pelkoa. Kateutta, iloasuruatoivoa. Ja järki on aina ollut pulkassa. Rakkaus on ainut jossa järki on ollut kaukana. Niin että vastasin aloitukseen niin kuin vain voin.

        Minulla on ollut järki kaukana niin monissa tunteissa. Johtunee ehkä sitten siitä, että se on niin häviävän pieni osa minua. Käyttäkööt ne järkeä, joilla sitä enemmän on.
        En yleensäkään ole mikään laskelmoiva ihminen missään suhteessa. Kissakin rottaa pyydystäessä käyttää enemmän järkeä kuin minä missään. Siksi minulle on niin vierasta ja vastenmielistäkin kaikenmaailman kilpailu ja oman onnensa sepittäminen ja oman elämänsä valintojen tekeminen ja sellainen höpöttely. Välin tuntuu niinkuin eläisin enemmän vaiston varassa kuin eläimet.
        Ja näin on hyvä. Kunhan elelen ja tunnen niinkuin tunnen, niin kauan kuin mitään tunnen ja sitten "kanttuvei".


      • 1eero

        Pitää kyllä paikkansa vaistojen varassa tietoisesti tapahtuu toimintaa, tottumus/tapa kai liittyy siihen myös.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Minulla on ollut järki kaukana niin monissa tunteissa. Johtunee ehkä sitten siitä, että se on niin häviävän pieni osa minua. Käyttäkööt ne järkeä, joilla sitä enemmän on.
        En yleensäkään ole mikään laskelmoiva ihminen missään suhteessa. Kissakin rottaa pyydystäessä käyttää enemmän järkeä kuin minä missään. Siksi minulle on niin vierasta ja vastenmielistäkin kaikenmaailman kilpailu ja oman onnensa sepittäminen ja oman elämänsä valintojen tekeminen ja sellainen höpöttely. Välin tuntuu niinkuin eläisin enemmän vaiston varassa kuin eläimet.
        Ja näin on hyvä. Kunhan elelen ja tunnen niinkuin tunnen, niin kauan kuin mitään tunnen ja sitten "kanttuvei".

        Ootko sitä mieltä että järkeä käyttävä ihminen on laskelmoiva? Vai miksi otit sen laskelmoinnin esille?


      • Heikunkeikku
        hmp.f kirjoitti:

        Ootko sitä mieltä että järkeä käyttävä ihminen on laskelmoiva? Vai miksi otit sen laskelmoinnin esille?

        Hyvä kysymys hmp.f


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Ootko sitä mieltä että järkeä käyttävä ihminen on laskelmoiva? Vai miksi otit sen laskelmoinnin esille?

        Olen. En osaa kuvitella laskelmoivaa tunneihmistä.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Olen. En osaa kuvitella laskelmoivaa tunneihmistä.

        Mulle on jäänyt hyvin negatiivinen kuva sanasta laskelmoiva. Sivistyssanakirjakin sanoo "kaavailla tai suunnitella itsekkään ovelasti mahdollisuuksiaan tai toimintaansa". En tiedä mitä se sana sinulle tarkoittaa, mutta voihan järkeään käyttää muuhunkin kuin omaan etuun. Laskelmoiva ei todellakaan ole järkevä, koska ennemmin tai myöhemmin se osuu omaan nilkkaan kuitenkin.
        Voi se tunneihminenkin olla laskelmoiva. Ei suunnitelmiin pahemmin järkeä tarvita.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Mulle on jäänyt hyvin negatiivinen kuva sanasta laskelmoiva. Sivistyssanakirjakin sanoo "kaavailla tai suunnitella itsekkään ovelasti mahdollisuuksiaan tai toimintaansa". En tiedä mitä se sana sinulle tarkoittaa, mutta voihan järkeään käyttää muuhunkin kuin omaan etuun. Laskelmoiva ei todellakaan ole järkevä, koska ennemmin tai myöhemmin se osuu omaan nilkkaan kuitenkin.
        Voi se tunneihminenkin olla laskelmoiva. Ei suunnitelmiin pahemmin järkeä tarvita.

        Negatiivinen kuva minullakin on laskelmoivista ihmisistä, järki-ihmisistä ilman tunnetta.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Negatiivinen kuva minullakin on laskelmoivista ihmisistä, järki-ihmisistä ilman tunnetta.

        Onko sellaista olemassakaan kuin ihmistä ilman tunteita? Jopa psykopaateilla ja sosiopaateilla on niitä, vaikka empatia puuttuukin.


    • väsyäkinsaa

      Olen minäkin kuullut sanonnan että rakkas ja rakastuminen se ihmisen suurin hulluus on tapaan ja tahteihin vedoten kui entisaikain tangossa Järjen veit ja minusta orjan teit plää plää jne - ja käänteisten tuhansien tunteiden joukossa on myös ne kaikki pimeät tunteet ja teot, ja pimmeet tyypitkin - joskus tekoineen joita ei välillä edes kauhistelemaan pysty.
      Hyvää järkeä kouluopetuksess mielestäni on että lapsille opetetaan esm matematiikkaa - missä kaikilla elämänalueilla sitä tarvitaan, miten, milloin, mihin, miten voi oppimaansa hyödyntää muiden oppiaineiden ohella.
      Järki, usko ja tunteet - ei ne todella mtenkään ole fyysisestä kehosta irrallisia tai irrotettavia osia - onko kielet ja sanatkaan mitään jotain rationaalisen ja irrationaalisen väliltä - totta yhdistyneenä valheisiin ja petoksiin kuin kuuluisat auervaara-yksilöt, niin nais-kuin miespuoliset.
      Vaikenemisenkin sanotaan olevan kultaa - vaieta voi myös monin tavoin ja vaientamisiinkin riittää ihmisillä monia keinoja - toivottavasti laillisia.
      Ja hiljaisuus - jonka sanotaan olevan parasta musiikkia - tauko tarpeellinen
      välillä on - kun oikeasti puhumiseen ja pöpöttämiseenkin väsyy.

      • Järki yrittää himmenevästi pitää puoliaan kun tunne kohentaa otettaan ja äly ovelasti vaihtaa puolta, kyyneleiltä en välttyne- onko jo myöhäistä .-.-


      • 1eero
        siilimuori2 kirjoitti:

        Tehkääpä testi, järki- vai tunneihminen?
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#cd2ce6

        Noh sori vaan, fasessa yks läheheinen lähettä tuon tuosta "voisitko testa itsesi" kah vai niin empä taida.
        Joo ehkä tiedän mikä olen luulisin joskus mietinkin olemustani olenko oikein viisas.
        Mikä olen verrattuna muihin, tyhmää sekin vertaus paras kun olen oma itseni, väliin on hyvä tarkkailla omaa minää ettei mene tuuli ajolle, sanoinko jotenkin tymästi.


      • ent.siivoojaparka
        siilimuori2 kirjoitti:

        Tehkääpä testi, järki- vai tunneihminen?
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#cd2ce6

        Voi kun mahtavaa, että saa vihdoinkin tietää 67 vuotiaana varmaksi, minkälainen todella olen. Tämän testin mukaan tällainen. Minkälainen seuraavien testien mukaan, aina yhtä mielenkiintoista.
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#669673
        Tunteellinen järki-ihminen siis.
        Nyt keittiössä käydessä tuli sellainen tunne nenään, että olisi järkevää alkaa tiskaamaan viimeiseltään. Saattaa alimmat astiat altaassa olla jo homeessa.


      • 1eero

        Tein kumminkin.
        Olet harkitseva koska toimit hyvin harvoin hetken mielen mielijohteesta, et useinkaan,joudu katumaan tekojasi. Järkevä ajattelusi tekee sinusta luotettavan ystävän ja seurustelu kumppanin.
        Tänään soi ovikello alakerran eronnu rouvva tiedusteli voisiko tulla juttelee !
        Näköjään seurani kelpaa enkä ole näköjään kovin epäluotettava, miten lie.


      • 1eero kirjoitti:

        Noh sori vaan, fasessa yks läheheinen lähettä tuon tuosta "voisitko testa itsesi" kah vai niin empä taida.
        Joo ehkä tiedän mikä olen luulisin joskus mietinkin olemustani olenko oikein viisas.
        Mikä olen verrattuna muihin, tyhmää sekin vertaus paras kun olen oma itseni, väliin on hyvä tarkkailla omaa minää ettei mene tuuli ajolle, sanoinko jotenkin tymästi.

        Minä kait teen noita mitä facessakin pyörii ihan hupimielessä. :). Siellä on jos minkälaista persoonallisuustestiä, lähinnä huvittavia.

        Minusta kai se on hyvä pohtia välillä sitäkin että onko oikein viisas vai ei. Mutta kiva jos tulee siihen johtopäätökseen että kelpaa itselle eikä aiheuta murheita tai vaikeuksia toisille, se riittää :). Siis et sanonut tyhmästi vaan sanoin eerosti :D


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Voi kun mahtavaa, että saa vihdoinkin tietää 67 vuotiaana varmaksi, minkälainen todella olen. Tämän testin mukaan tällainen. Minkälainen seuraavien testien mukaan, aina yhtä mielenkiintoista.
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#669673
        Tunteellinen järki-ihminen siis.
        Nyt keittiössä käydessä tuli sellainen tunne nenään, että olisi järkevää alkaa tiskaamaan viimeiseltään. Saattaa alimmat astiat altaassa olla jo homeessa.

        Hah. Miten minä jotenkin arvasin sinun kannanottosi tähän :D.


      • 1eero kirjoitti:

        Tein kumminkin.
        Olet harkitseva koska toimit hyvin harvoin hetken mielen mielijohteesta, et useinkaan,joudu katumaan tekojasi. Järkevä ajattelusi tekee sinusta luotettavan ystävän ja seurustelu kumppanin.
        Tänään soi ovikello alakerran eronnu rouvva tiedusteli voisiko tulla juttelee !
        Näköjään seurani kelpaa enkä ole näköjään kovin epäluotettava, miten lie.

        Mulle tuli tämmönen.
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#cd2ce6

        Eli liian järkevä ja joskus pitäisi uskaltaa heittäytyä tavallisuudesta poikkeavaan kai :D.


        Kai sinä nyt itse tiedät kuinka luotettava olet?


      • 1eero
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Voi kun mahtavaa, että saa vihdoinkin tietää 67 vuotiaana varmaksi, minkälainen todella olen. Tämän testin mukaan tällainen. Minkälainen seuraavien testien mukaan, aina yhtä mielenkiintoista.
        http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/oletko-jarki-vai-tunneihminen-testaa-itsesi/3195324#669673
        Tunteellinen järki-ihminen siis.
        Nyt keittiössä käydessä tuli sellainen tunne nenään, että olisi järkevää alkaa tiskaamaan viimeiseltään. Saattaa alimmat astiat altaassa olla jo homeessa.

        Hei minäkin olen 67 vuotias, 2,5 v.pääsen 70 vuotiaitten sarjaan, siili jää kuin nalli kalliolle silloin kysymme häneltä saammeko tulla kylään.


      • 1eero kirjoitti:

        Hei minäkin olen 67 vuotias, 2,5 v.pääsen 70 vuotiaitten sarjaan, siili jää kuin nalli kalliolle silloin kysymme häneltä saammeko tulla kylään.

        Joo, ehottomasti molemmat vaan tervetuloa 70-vuotis kaffeille sitten :D.
        Ette te malta olla täältä kuuskymppisistä pois kuitenkaa :D. Ainaki käyttä kurkkimassa. Ja voi minä tulla seitenkymppisiinki porisemaan :D.


    • Liianlujaameni

      Joo-o, muutaman kerran: yksi meni ohi parilla textarilla, toinen puhdisti kyynelkanavia liian kauan aikaa ja muistuttaa vieläkin melkein päivittäin siitä elämän osasta tai puolesta, jota en hallitse ja jostakin jäi vain haikea muisto.

    • att2

      En koskaan.

    • Pettymys on tunne, jota ei tahdo järkikään ymmärtää. Etenkään silloin, kun ystävänään pitämänsä ihminen sen tahallaan aiheuttaa. Tulee tunne, että tämä saa olla viimeinen kerta, kun minulle noin teit.

      • Joillain on otsaa sitten jatkaa pokkana siitä mihin joskus on jääty niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tyytyäkkö siihen vai ottaa asia puheeksi.


      • siilimuori2 kirjoitti:

        Joillain on otsaa sitten jatkaa pokkana siitä mihin joskus on jääty niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tyytyäkkö siihen vai ottaa asia puheeksi.

        Niin. Anteeksi taas mun vertauskuvia, mutta se on vähän kuin kortin peluu. Riidan jälkeen tarttee istua alas ja jakaa uudet kortit, ei siitä muuten mitään tule. Mun kanssa ainakaan, sen verran tunnetta mukana noissa asioissa. Jos vain jatkaa vanhasta vihellellen, niin räjähdän joka tapauksessa jossain vaiheessa, ja sit voi olla vaikeampaa jatkaa pelaamista, kortit levällään.
        Mutta jos toinen ei ole ihan tarpeeksi tuttu, niin olkoon sitten ihan rauhassa. Ihan kaikkea tai kaikkien kanssa en lähde selvittämään mitään.


      • hmp.f kirjoitti:

        Niin. Anteeksi taas mun vertauskuvia, mutta se on vähän kuin kortin peluu. Riidan jälkeen tarttee istua alas ja jakaa uudet kortit, ei siitä muuten mitään tule. Mun kanssa ainakaan, sen verran tunnetta mukana noissa asioissa. Jos vain jatkaa vanhasta vihellellen, niin räjähdän joka tapauksessa jossain vaiheessa, ja sit voi olla vaikeampaa jatkaa pelaamista, kortit levällään.
        Mutta jos toinen ei ole ihan tarpeeksi tuttu, niin olkoon sitten ihan rauhassa. Ihan kaikkea tai kaikkien kanssa en lähde selvittämään mitään.

        Mutta jos ei ole tavallaan ollut riitaakaan vaan hän joka aiemmin on ollut läheinen ja yhtäkkiä hylkää sillain et ei olle puoleenkymmeneen vuoteen missään tekemisissä ilman että edes tiedät syytä siihen. Sitten kun tulee takas maisemiin jatkaa taas muina miehinä siitä mihin on jääty. Eli päällisin puolin kaikki ok, mutta kyllä minua ainakin kaihertaa et mistä kysymys. Otetaankos mut taas käyttöön silloin kun mua johonkin tarvitaan ja musta hyödytään jollain lailla.


      • siilimuori2 kirjoitti:

        Mutta jos ei ole tavallaan ollut riitaakaan vaan hän joka aiemmin on ollut läheinen ja yhtäkkiä hylkää sillain et ei olle puoleenkymmeneen vuoteen missään tekemisissä ilman että edes tiedät syytä siihen. Sitten kun tulee takas maisemiin jatkaa taas muina miehinä siitä mihin on jääty. Eli päällisin puolin kaikki ok, mutta kyllä minua ainakin kaihertaa et mistä kysymys. Otetaankos mut taas käyttöön silloin kun mua johonkin tarvitaan ja musta hyödytään jollain lailla.

        Joo, ymmärrän. Saattaahan elämäntilanteetkin olla sellaiset että joskus ei tarvitse muita, tai ei jaksa muiden kanssa? Silloin ainakin kun ite kärvistelin masennuksessa, en jaksanut olla keneenkään yhteydessä. Sellaista voi olla vaikeaa selittääkin, olen huomannut että ihmiset ei välttämättä tajua mistä on kyse. Mitä hänen elämäänsä on kuulunut viime vuosien aikana? Jos on uusi parisuhde, niin silloin ystävät lentää :))
        Jos on vain hyödystä kiinni, sen tuntee kyllä ennen pitkää.
        Mietin että nauti vaan seurasta niin kauan kuin sitä riittää? Mutta toisaalta, ei voi vissiinkään nauttia täysillä jos vaarana on taas "päästä" viideksi vuodeksi jäähylle... että oisko paree kuitenkin joku vaivihkainen keskustelu?


      • hmp.f kirjoitti:

        Joo, ymmärrän. Saattaahan elämäntilanteetkin olla sellaiset että joskus ei tarvitse muita, tai ei jaksa muiden kanssa? Silloin ainakin kun ite kärvistelin masennuksessa, en jaksanut olla keneenkään yhteydessä. Sellaista voi olla vaikeaa selittääkin, olen huomannut että ihmiset ei välttämättä tajua mistä on kyse. Mitä hänen elämäänsä on kuulunut viime vuosien aikana? Jos on uusi parisuhde, niin silloin ystävät lentää :))
        Jos on vain hyödystä kiinni, sen tuntee kyllä ennen pitkää.
        Mietin että nauti vaan seurasta niin kauan kuin sitä riittää? Mutta toisaalta, ei voi vissiinkään nauttia täysillä jos vaarana on taas "päästä" viideksi vuodeksi jäähylle... että oisko paree kuitenkin joku vaivihkainen keskustelu?

        No tämä tapaus oli kyllä muihin yhteydessä samassa lähipiirissä eikä parisuhdekaan sinä aikana muuttunut.

        Oonkin miettinyt että nautin seurastaan mutta muutan pikkasen omaa käyttäytymistäni entisestä ja jos oikein arvaan, osun ytimeen :). Mutta varpaillaan pikkasen pitää olla kuitenkin et milloin perävalot taas näkyy. :D.


      • luottamus.mennyt

        "Pettymys on tunne, jota ei tahdo järkikään ymmärtää. Etenkään silloin, kun ystävänään pitämänsä ihminen sen tahallaan aiheuttaa. Tulee tunne, että tämä saa olla viimeinen kerta, kun minulle noin teit."
        - - - -
        Pitää paikkansa. Pettymisen jälkeen on vaikea rakentaa enää uutta ystävyttä saman ihmisen kanssa vaikka miten pyytelisi anteeksi ja käyttäytyisi kuin enkeli. Sitä rakoa ei saa enää tiivistettyä. Kaikkeen suhtautuu varoen ettei pettyisi uudelleen.


      • luottamus.mennyt kirjoitti:

        "Pettymys on tunne, jota ei tahdo järkikään ymmärtää. Etenkään silloin, kun ystävänään pitämänsä ihminen sen tahallaan aiheuttaa. Tulee tunne, että tämä saa olla viimeinen kerta, kun minulle noin teit."
        - - - -
        Pitää paikkansa. Pettymisen jälkeen on vaikea rakentaa enää uutta ystävyttä saman ihmisen kanssa vaikka miten pyytelisi anteeksi ja käyttäytyisi kuin enkeli. Sitä rakoa ei saa enää tiivistettyä. Kaikkeen suhtautuu varoen ettei pettyisi uudelleen.

        Niinpä ja vielä vaikeampaa on rakoa tiivistää, ellei toinen edes ymmärrä tai halua tunnustaa väärin tehneensä. Eikä osaa anteeksi pyytää.
        Viisaampaa varoa kuin pettyä uudestaan.


      • luottamus.mennyt

        Vaikka välillä yrittäisikin anteeksi pyytää, mutta jos se toinen tekee sitä vääryyttä uudelleen, loppuu toiseltakin halu pyytää tai antaa anteeksi.


    • Viatonsivullinen

      Elänyt periaatteella, se on oikea ystävä joka jää. Muut saa mennä, minä en väkisin pitele. Joskus nuorena kun kipuilin, vanhempi ihminen sanoi
      että kyllä se oikea jää, älä sure, ole iloinen kun väärä meni.
      Se ihminen käänsi koko ajattelutapani, näissä asioissa, vieläkin olen siitä
      kiitollinen. Olen muillekin sitä ajatusta kertonut.

      • Viatonsivullinen

        Minä olen täysin kokematon pitkien suhteiden kriiseistä.
        Yksin kun olen elänyt, ei minua ole kukaan päässyt "höykyttämään"
        onneksi olen jostain säästynyt, voi joku vielä ehtiä, ei pidä nuolaista......


      • Viatonsivullinen kirjoitti:

        Minä olen täysin kokematon pitkien suhteiden kriiseistä.
        Yksin kun olen elänyt, ei minua ole kukaan päässyt "höykyttämään"
        onneksi olen jostain säästynyt, voi joku vielä ehtiä, ei pidä nuolaista......

        Minä taas olin pitkään naimisissa ja eron jälkeen ollut yksin.
        En ole oikein verrata niitä jotka pysyvät, ns. epätyydyttävässä liitossa, niihin joilla näennäisesti on kaikki kohdillaan. Miten määritetään hyvä parisuhde, mielestäni ei ainakaan ulkopuolisten toimesta.
        Ihmiset elävät erilaisissa olosuhteissa ja vaikuttavia tekijöitä on mahdottoman paljon, Arvostan niitä ihmisiä joiden käyttäytymisestä huomaa keskinäisen kunnioituksen ja uskon, että sanaton sopimus on älykäs päätös, jossa monenlaisten tunteiden näyttäminen on turvallisella pohjalla.


      • kawe kirjoitti:

        Minä taas olin pitkään naimisissa ja eron jälkeen ollut yksin.
        En ole oikein verrata niitä jotka pysyvät, ns. epätyydyttävässä liitossa, niihin joilla näennäisesti on kaikki kohdillaan. Miten määritetään hyvä parisuhde, mielestäni ei ainakaan ulkopuolisten toimesta.
        Ihmiset elävät erilaisissa olosuhteissa ja vaikuttavia tekijöitä on mahdottoman paljon, Arvostan niitä ihmisiä joiden käyttäytymisestä huomaa keskinäisen kunnioituksen ja uskon, että sanaton sopimus on älykäs päätös, jossa monenlaisten tunteiden näyttäminen on turvallisella pohjalla.

        "kawe"

        Sinäkin olet ehkä 60

        Onko teidän p-jauhamisenne osoitus siitä että olette jotenkin jääneet
        osattomiksi?
        Ymmärrettävästi kyse ei ole tunteista.
        Kaikenlaista näkyy auttavasti riittävän.
        Järkeäkin on kirjoitus-taitoon.
        Kaikenlaista näkyy auttavasti riittävän.

        Joten...Onko teiltä jäänyt aikuusuus jonnekin?
        Vai onko tämäkin vain väkinäistä kökkö-huumoria?

        H.


    • kysyy

      Kykyä se on elämän ja elämisen rakastaminen ihan loppuun asti
      - niin kauan kuin sitä kestää
      vaikka fyysisessä kunnossa ja aisteiss vajausta olisi
      ---- mieluummin luovuutta kuin tuhoisuutta
      --- jos nuorempienkin kanssa on välillä tormäykursseilla
      kun pakkaa oleen niitä kuuluisia #kulttuuri- ja sivistysvajaus -eroja"
      - kunhan ite pärjää oman vajavuutensa kanssa
      olematta kui norsu posliinikaupassa
      ---- -kui politiikan, uskontojen, talousvaikuttajien kuuluisista
      takkienkääntö-ja heiluttajaporukoista sanotaan
      - oletteko koskaan kokeneet että omat tunteet tai järki ynnä usko aiheuttaa omalle itselle ihan fyysistä ja henkistäkin rääkkiä ----
      sillonkin kun on niin monta mieltä kui on naista tai miestä
      --- hyväksyä erilaisuutta, myös sitä että koko poppoo ei kenenkään aivoissa
      aivojenkaan komentosillalle kerralla mahdu - vaikka kiirettä aina maailmassa pidettäis suurimpana maailmanmahtina?
      Oma rauha lienee kuitenkin jokaiselle tärkeä asia - kai siihenkin lienee ihmisillä oikeus. Ja kuka senkin asian määrää että ihmisten tavat vanheta ja ikääntyä - ovatko ne oikea- vai vääräoppisia?

      • Onko tekstissäni jokin oletusarvo, vai mikä virhe ?
        Kirjoitin, mielestäni, vain oman näkemyksen aiheeseen.
        En ole jäänyt elämässäni mitenkään vähempiosaiseksi, kuin muutkaan.* Kukaan ei ole täydellinen, .-.-.


      • 1eero

        En huomannut mitään poikkeavaa kerrontaa sinun tulkita itsestäsi, joku naivin asenteen tapansa mukaan.


      • 1eero

        Ps. Lisään...tapansa mukaan kirjoitti.


      • Viatonsivullinen

        Taisi olla minullekin. Vapaasti voi tehdä omia johtopäätöksiä jokainen,
        niin minäkin teen.


    • fimshh

      Niinpä niin
      - pettymyskin on vain tunne
      - useilla kunnon romahtaminenkin sen myötä kaiken muun ohella
      - siinäkin mennään siihen että lyötyjä on toisten mielestä oikeus ja kohtuus lyödä aina vain lisää - älä lyötyjä lyö on aina vain harvemman ideaali
      -- joku korostaa voimaa, toiset taitoa asioiden hoidossa
      - toiset tukeutuvat historian antiin valtapeleissään
      - eikö se ole terve reaktio ottaa etäisyyttä joissakin tilanteissa?

      • quando

        Tunne on ehkä voimakkuuden asteella myös ikäkysymys - nyt ehkä kuoharin värinen, kun teini-iässä joko tai, eli mustavalkoinen.
        Järkeä on turha etsiä, kun laineet lyövät korkeina, unikin on joko pumpulissa kellumista tai rutinaa kellon rattaissa
        Juu nähty on kaikki variaatiot ja toiminta sen mukaista.


      • att2

        tunteet suomeen ovat pois asia kuin asia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      316
      7118
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      58
      2174
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1601
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1419
    5. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      111
      1133
    6. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      71
      1127
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      329
      1009
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      853
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      49
      837
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      787
    Aihe