Miksi ihmiset jotka ovat äänille yliherkkiä muuttavat rivi- ja kerrostaloihin ja alkavat valittamisellaan tekemään toisten elämämistä helvettiä???
Jos muuttaa rivi- tai kerrostaloon on itsestään selvää, että ääniä kuuluu ympäriltä, normaaleja elämisen ääniä, musiikkia, lapsia, pianon pimputusta, hissin kolahduksia ja joskus riitoja yms.
Pahimpia näistä häiriöistä ovat jatkuvasti kaikista asioista valittavat ihmiset. Jos ei pysty asumaan tiiviisti toisten kanssa, esimerkiksi sosiaalisen rajoituneisuuden vuoksi, niin pitää muuttaa omakotitaloon tai vitun kauas landelle.
Meillä oli ihan mukava, vaikkakin meluinen, taloyhtiö siihen asti kunnes tälläinen valittaja tuli kuvioihin. Hän on kuin se sarjakuvan riidankylväjä joka sai ystävät toisiaan vasten.
Tuollainen negatiivisuus ja urputtaminen tarttuu ympäristöön!
Jos muuttaa rivi- tai kerrostaloon on itsestään selvää, että ääniä kuuluu ympäriltä, normaaleja elämisen ääniä, musiikkia, lapsia, pianon pimputusta, hissin kolahduksia ja joskus riitoja yms.
Pahimpia näistä häiriöistä ovat jatkuvasti kaikista asioista valittavat ihmiset. Jos ei pysty asumaan tiiviisti toisten kanssa, esimerkiksi sosiaalisen rajoituneisuuden vuoksi, niin pitää muuttaa omakotitaloon tai vitun kauas landelle.
Meillä oli ihan mukava, vaikkakin meluinen, taloyhtiö siihen asti kunnes tälläinen valittaja tuli kuvioihin. Hän on kuin se sarjakuvan riidankylväjä joka sai ystävät toisiaan vasten.
Tuollainen negatiivisuus ja urputtaminen tarttuu ympäristöön!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pahinta kaikista on todellakin se, kun elämäänsä kyllästynyt naapuri kykkii stetoskooppi seinässä, ja jokaisen yskäyksen jälkeen iskee vasaralla tahtia, kunnes yskä helpottaa (ts. pystyy pidättämään hengitystään niin kauan, että naapuri nukahtaa).
Itse pidän ajoittain suurtakin meteliä (oma orkesteri ja treenit olohuoneessa), mutta ostin ok-talon, jossa naapurit ei ole tontin rajalla. Eipä valita kukaan.
Mutta, kannattaa ottaa huomioon se, että tämmöisen "kerrostalokyttääjän" ainut side elävään elämään on nimenomaan se toisten äänien tuottamisen tarkkailu ja sitä raportoiminen. Jos ääniä ei kuuluisi, ko. hlö kuolisi tylsyyteen.
Vanha viisaus pätee tuohonkin: hankkikaa elämä!
Tää meidän talon "kyttääjä" on muuttanut maalta eläkepäiviä viettämään kaupunkiin. Pariskunta on just jäänyt eläkkeelle ja ovat hyväkuntoisia, joten oisivat voineet asua siellä landella vielä pitkään. Mutta, kun on pois työelämästä ja on päivät vain kotona korvessa, niin ei ole mitään tekemistä ja piti päästä kerrostaloon valittamaan,mrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!
Ihmiset käsittävät ''normaalin'' hieman eri tavalla kuin toiset.
Esim. edellisessä asunnossamme yläkerran naapuriksi tuli jostain syystä aina hieman vajaa yksilö, heille ei oikein ollut selvää, miten kerrostalossa asutaan. Toisaalta, jos on syntynyt ladossa, navetassa, sikalassa tms., niin eihän sitä voi odottaa, että käyttäytyminen olisi normaalia.
Meikäläisen mielestä ei ole normaalia, että vedetään brenkkua aamu neljään asti ja kuunnellaan musaa samalla völyymillä kuin päiväsaikaan. Mun mielestä ei ole normaalia, että porukka kusee alas parvekkeelta. Olisihan se liikaa vaadittu, että parin kuukauden asumisen jälkeen n. 60 neliöisestä kaksiosta olisi löydetty vessa, missä asioida.
Olen 30-vuotias äijänkäppyrä ja en omista stetoskooppia, mutta mua vituttaa kaikki saatanan puupäät, ketkä ei kunniota muita asukkaita pätkääkään. Pysyis vittu siellä navetassa, mistä ovat tulleetkin.
Olen samaa mieltä. Asuin tosin aikoinaan talossa, jossa ei juurikaan ollut häiriköitä...
Mutta naapurissa oli pianonsoiton opettaja flyygeleineen.
Kun sitä "Fyr Eliseä" sai kuulla viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin alkoi tunteet kuumeta..
Myös itse voi valita asuinpaikkansa. On selvää että että jos haet 70-luvun kerrostaloasuntoa metroradan varrelta, niin kaupanpäälle saa kaikenkuuloisia tapauksia.
Minusta nämä dokaamiset, kusemiset ja metelöinnit kuuluvat nimenomaan lähiöihin, eivät niinkään maalle.