Hei mitä tarkoittaa akkomodaatiospasmi? Mistä se alkaa, mihin se johtaa ja voiko siltä välttyä?
Siis häh?
Vastapallo
71407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mykiö eli silmän linssi pystyy mukauttamaan taittovoimaansa eri etäisyyksille. Mykiön toimintaa säätelevät sädekehässä kiinni olevat lihakset, ripustinsäikeet. Sädekehän supistuessa ripustinsäikeet löystyvät ja mykiö paksunee - tällöin mykiön taittovoima lisääntyy eli silmä akkommodoi. Jatkuvan akkommodaation seurauksena mykiötä säätelevät lihakset saattavat jäädä kramppiin, ja tätä kramppitilaa kutsutaan akommodaatiospasmiksi. Akkommodaatiospasmin saattaa aiheuttaa esimerkiksi ylikorjatut miinuslasit, alikorjatut pluslasit tai pitkäkestoinen lähityöskentely. Tila voi helposti aiheuttaa sen, että henkilö kokee kaukonäkönsä huonoksi, koska mykiö on jäänyt krampin vuoksi osittain "lähelle-katselu-asentoon" - tällöin halutaan lasikorjaukseen yleensä lisää miinusoimakkuutta, vaikka tarvetta ei todellisuudessa olisikaan. Akkommodaatiospasmi voi aiheuttaa myös päänsärkyä, huimausta ja ns. kaksoiskuvia.
Näöntarkastuksessa akkommodaatiospasmi pyritään välttämään sillä, että tiettyjen testien kohdalla silmää estetään näkemästä tarkasti millekään etäisyydelle. Silmälääkärit käyttävät tähän tarkoitukseen silmätippoja, optikot huonontavia linssejä. Itse voi parhaiten välttyä siltä käyttämällä aina tilanteeseen sopivaa lasikorjausta; oikea lasikorjaus määritetään aina optikolla tai silmälääkärillä, ei "mutu-tuntumalla" jossain silmälaseja myyvillä nettisivuilla. Kaukonäköisten kannattaa käyttää plus-lasejaan ainakin lukiessaan, vaikka muuten pärjäisikin ilman, ja lähinäköisten kannattaa lukea miedommilla miinus-laseilla (esim. vanhoilla laseillaan) kuin mitä on kaukokorjaukseen tehty.
"Mykiön toimintaa säätelevät sädekehässä kiinni olevat lihakset, ripustinsäikeet."
Tarkentaisin tätä hieman - lihakset ovat siis sädekehässä ja ripustinsäikeet eivät ole lihaksia, vaan "lankoja" jotka välittävät sädekehän lihaksen voiman linssiin. Eli linssi (=mykiö) on ripustettu näillä säikeillä lihakseen.
Sitä kun yrittää selittää asioita mahdollisimman yksinkertaistaen, niin tulee näitä asiavirheitä... :)
Kiitoksia. Tulipahan tämäkin selväksi. Näin lievästi likinäköisenä (-1,5) en yleensä käytä laseja lukiessa enkä tätä tietokonetta räplätessäni. Kannattaa siis jatkaa entiseen malliin, vai olenko väärässä? Eli kannattaako tässä tapauksessa olla lähityöskentelyssä mahdollisimman paljon ilman laseja ja toisaalta kauas katsellessa käyttää aina laseja välttyäkseen tuolta "jännitystilalta" silmissä?
Likinäköiselle (jos ei ole liikaa likinäköisyyttä) on helpompaa tehdä lähityöt ilman laseja, sillä tuolloin ei joudu akkomodoimaan niin paljoa kuin muuten.
Eli et tee mitään väärin kun otat lasit pois lähityössä. Jos oireetta onnistuu, ei mikään estä pitämästä niitä päässäkään. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän tulet käyttämään laseja lähityöskentelyssä mutta tulet varmaankin pärjäämään (ainakin lähes) kokonaan ilman lukulaseja kun ikää tulee 40 ja risat - normaalinäköiset tarvitsevat tällöin lukulaseja.
Toisaalta nuorelle likinäköiselle ei pitäisi tuottaa erityisempiä vaikeuksia käyttää lähityöskentelyssä laseja - tällöinhän silmä on optisesti korjattu vastaamaan normaalinäköistä. Käytännössä likinäköiset ovat kuitenkin hieman "laiskempia" akkomodaation suhteen (koska ilman laseja lähelle ei tarvitse akkomodoida niin paljoa kuin normaalinäköisen) ja tämän vuoksi heikotkin miinuslasit voivat tuntua epämukavilta lähietäisyyksillä. Itse käytän vahvuuksia -0,75 ja -0,5 ja aiemmin pidin laseja myös esim. työssä päässäni, mutta nykyään käytän niitä vain ulkona, sisällä ne tuntuvat "rasittavilta".
Toisaalta kaukonäköisillä voi akkomodaatiolaajuus (tarkoitan tässä sitä akkomodaation määrää, joka ilman oireita saavutetaan pitemmässäkin käytössä) olla paljonkin suurempi kuin normaali- tai likinäköisillä. Akkomodaatiota enemmän käyttämällä kaukonäköinen voi nähdä aivan yhtä hyvin kuin normaalinäköinenkin. Likinäköisellä ei tätä mahdollisuutta ole, likinäköisyys asettaa rajan, mitä kauemmas ei ilman laseja näe tarkasti.
Rentoutuuko silmän lihakset nukkuessa tai muuten vain silmiä kiinni pidettäessä vai joutuuko tällöin silmä koko ajan akkomodoimaan silmäluomen sisäpintaan? Entäpä täysin pimeässä huoneessa silmät auki? Mitä silloin tapahtuu, siis silmän lihaksille?
Nukkuessa tai pimeässä lihakset yleensä rentoutuvat, ainakin osittain. Näissä lihaksissa on yleensä perusjännitys, jota tutkimuksissakaan ei saada kokonaan pois ilman lamauttavia silmätippoja. Tämä perusjännitys on suurempi henkilöillä, joilla on akkomodaatiospasmi.